Yhteisöllisyys mielenterveyskuntoutuksessa : Yhteisöllisyyden toteutuminen ja kehittäminen Toivonkodilla

Opinnäytetyömme on tapauskohtainen, kvalitatiivinen tutkimus mielenterveyskuntoutujien yksikössä toteutuvasta yhteisöllisyydestä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Kohderyhmänämme ovat Suolahdessa sijaitsevan mielenterveyskuntoutujien yksikkö Toivonkodin asukkaat, sekä henkilökunta. Tutkimusmateriaaliamme ovat niin asukkaiden kuin henkilökunnankin mielipiteet ja näkemykset yhteisöllisyydestä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Aineiston keruumenetelminä olemme käyttäneet puolistrukturoitua haastattelua, kyselylomaketta sekä omia havaintojamme. Opinnäytetyömme on jatkumoa kevään 2011 aikana suorittamillemme projektiopinnoille, joiden aikana suoritimme harjoittelun Toivonkodilla, sekä suunnittelimme sen asukkaita aktivoivat toimintaviikot. Työmme tarkoituksena on tapauskohtaisesti tutkia, kuinka yhteisöllisyys voi laitosmaisissa olosuhteissa syntyä, kuinka kyseisen yksikön asukkaat sen kokevat ja kuinka sitä olisi mahdollista kehittää. Tavoitteenamme ovat tutkimuksemme avulla löytää keinoja, joilla yhteisöllisyyttä Toivonkodilla voitaisiin parantaa.Our thesis is a case study, which is qualitative research of the condition of sense of community in a unit of mentally ill patients and a study of ways to improve it. Our target group is the patronage and staff of an unit of sanity encouragement patients called Toivonkoti. The material in our research is both patronage's and staff's opinions of sense of community and it's improving possibilities. We collected our material by using half structured interview, question form and our own notices. Our study is a follow-up to our project studies, during which we accomplished a practical training period and designed action weeks to improve the activity of the patronage. The meaning of our study is to research individually how the sense of community can be created in the institution conditions, how the patients in Toivonkoti see the sense of community and how it could be improved. Our goal is to find ways to develope the sense of community in Toivonkoti

Management of value co-creation in public service networks: case City of Helsinki

Management of Value Co-creation in Public Service Networks - Case City of Helsink

Lakimiesuutisten lukijoiden jäljillä – Yhteisön jäsen vai oman arvonsa tunteva lakimies?

Tässä työssä tutkin, mitä Suomen Lakimiesliiton julkaiseman Lakimiesuutiset-lehden tekijät olettavat oman lehtensä lukijoista. Lisäksi tarkastelen, miten tekijöiden lukijaoletukset ilmenevät lehden teksteissä. Tärkeän taustan tarkastelulle muodostaa ammattiyhdistyslehden ulkoistaminen, jonka vuoksi lehden tekemiseen osallistuu kahden eri ammattikunnan edustajia. Tutkimukseni asetelman rakentamisessa hyödynnän brittiläis-jamaikalaisen kulttuuritutkijan Stuart Hallin tunnettua sisäänkoodaus uloskoodaus-mallia tuotanto teksti-rajapinnalla sekä kirjallisuudentutkija Pekka Tammen ns. Boothin Chatmanin mallia. Aineistoni koostuu lehden tekijöiden haastatteluista ja teksteistä. Menetelmänä käytän perelmanilaista retoriikan analyysia. Analysoin molemmat aineistot erikseen, minkä jälkeen suhteutan havainnot toisiinsa. Analyysini perusteella kahden eri ammattikunnan lähtökohdat ja tekemisen motiivit ovat erilaisia, ja nämä erot näkyvät selvästi myös työskentelyn tavoissa, lukijaoletuksissa ja tekstien oletuslukijoissa. Lisäksi tutkimus paljastaa, että ammattikunnat suhtautuvat toisiinsa osin epäluuloisesti, ja lehden tekemiseen sisältyy paljon jännitteitä. Niitä vahvistaa se, että yhteisiä tavoitteita ja arvoja ei ole koko kymmenvuotisen yhteistyökauden aikana määritelty. Yksi tutkimukseni keskeisistä tuloksista on, että missä Lakimiesliiton tekijät yhdistävät Lakimiesuutisten lukijan lähes automaattisesti liiton jäsenyyteen, siinä sisällöntuotantoyhtiössä korostetaan lukijakunnan hyvää itsetuntoa sekä lakimiesten korkeaa arvoa yhteiskunnassa ilman jäsensidosta. Julkaisijayhteisön ja sisällöntuotantoyhtiön toimijoiden lukijaoletukset jäsentävät vahvasti myös tekstien rakentamia oletuslukijoita. Rintamalinja jäsenlukijan ja oman arvonsa tuntevan lakimieslukijan välillä nousee teksteissäkin esiin. Osa Lakimiesliiton teksteistä sisältää lisäksi yhteiskunnan päättäjän yhtenä oletuslukijana. Liiton tekijät tunnistavat lehtitekstejä tarkastellessaan tämän oletuslukijan olemassaolon, mutta eivät sisällytä päättäjää lukijaoletuksiinsa. Vaikka molemmat osapuolet painottavat puheessaan lakimieskunnan ammatillista heterogeenisuutta, tämä monimuotoisuus ei ilmene lukijaoletuksissa. Pääasiassa Lakimiesuutisten lukijat ovat tekijöilleen kasvottomien lakimiesten joko jäsenlakimiesten tai oman arvonsa tuntevien lakimiesten joukko. Merkillepantavaa on, että Lakimiesliitossa liiton julkaisema lehti koetaan lähinnä yhdensuuntaisen viestinnän välineenä. Lukija ei siten ole tärkein sisällöntuotannon viitepiste, vaan aiheiden tärkeys määräytyy tekijän omien arvostelmien pohjalta. Lukija huomioidaan lähinnä käytettyjen kielellisten keinojen valinnassa. Analyysini osoittaa, että tekijöiden oletukset lukijoista vaikuttavat vahvasti Lakimiesuutisten teksteissä käytettyihin retorisiin keinoihin sekä teksteissä rakentuvaan oletuslukijaan. Tuotanto teksti-rajapinnalle sijoittuva tutkimukseni luo pohjaa jatkotutkimukselle, joka sisältää myös vastaanottovaiheen. Toinen tärkeä jatkotutkimuksen suunta on ammattilehtien ulkoistamisen ja eri ammattiryhmien kohtaamisen tarkastelu yhtä esimerkkitapausta laajemmin. Asiasanat: lukija, lukijaoletus, oletuslukija, sisäänkoodaus, uloskoodaus, ulkoistamine

“Jokainen paikka on omalla tavallaan kodikas”: Murmanskilaisten nuorten paikkakokemuksia tutkimassa taidekasvatuksen keinoin

Tutkielma on taideperustainen toimintatutkimus, joka toteutettiin osana Barents Ideal Cities-projektia kansainvälisessä Pan Barentz-hankkeessa. Projektissa tarkasteltiin Arktisten kaupunkien arkkitehtuuria, elinkeinoja ja identiteettiä nykytaiteen keinoin. Tutkielman tavoitteena on ollut tarkastella Murmanskin kaupunkia Venäjällä paikallisen taidekoulun oppilaiden näkökulmasta ja selvittää heidän paikkamieltymyksiään ja niiden perusteluita. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sijoittuu osaksi yhteisöllistä taidekasvatusta sekä paikan ja paikkakokemusten tutkimusta, jonka teoreettinen tausta löytyy fenomenologisesta ympäristöestetiikasta, kokemusten tutkimuksesta ja ympäristöpsykologiasta. Tutkimukseni liittyy Lapin Yliopiston ympäristö- ja yhteisötaiteellisten toimintatutkimusten ja taidekasvatushankkeiden jatkumoon, joissa etsitään tilaa aktiiviselle toimijuudelle ja sen myötä tapahtuvalle yksilö- ja yhteisötason voimaantumiselle. Tutkimusaineisto on kerätty Venäjällä Murmansk Motion-kaupunkitaidetyöpajassa paikkakokemushakuisen taidetoiminnan avulla. Aineiston muodostavat työpajassa stop motiontekniikalla ryhmätyöskentelynä toteutetut animaatiot ja osallistujien kyselylomakevastaukset. Aineiston triangulaatiota tukevat videotaltioinnit, nauhoitetut ryhmäkeskustelut sekä omat muistiinpanot. Taide toimii tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä, aineistona ja interventiona, joka mahdollistaa tietoa tuovan muutoksen. Tutkimustulosteni perusteella näyttää siltä, että kaikenlainen fyysisesti paikan päällä tapahtunut taidetoiminta voi muuttaa kokemusta paikasta merkittävästi ja onnistuessaan myös positiivisemmaksi. Tutkimustulokset ja tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen yhteen sovittamalla olen laatinut mallin, jonka mukaan paikka ja sen kokeminen jakautuvat sosiaaliseen, fyysiseen ja tunnelmalliseen ulottuvuuteen, joihin vaikuttaa myös rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri. Tutkimustulosteni pohjalta esittämäni teorian mukaisesti paikan sosiaalinen ulottuvuus asettaa reunaehdot paikan kokemukselle: mikäli paikkaan ei sosiokonstruktiivisista syistä ole mahdollisuutta päästä, rajoittaa se paikan kokemusta ja kokemisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseni tulokset ovat linjassa aiempien paikan ja paikkakokemuksen tutkimusten kanssa, jotka näkevät sekä paikan että paikan kokemisen ennen kaikkea sosiaalisena, kulttuurisena ja toiminnallisena kokonaisuutena, joka on lisäksi jatkuvassa muutoksessa.This study is a qualitative research and it's situated among community-based art education as well as study of place and place experience. The theoretical background is in the field of phenomenological environmental aesthetics, study of experiences, and environmental psychology. My study continues the tradition of community and environmental art-based action research and art education ventures implemented and organized by University of Lapland with the aim of making space for both individual and communal agency and empowerment. Research material was collected in Russia at the Murmansk Motion-cityart workshop through art activities focused on place experiences. The material consists of animations made in groups by using stop motion-technique, and participants' answers to questionnaires. The triangulation is supported by video recordings, recorded group conversations, and my observations. In this study the art is both the method for collecting research material, the research material itself, as well as intervention which enables the change. The results of my study show that all kinds of physical art activities that happen at the place can change the experience of the place significantly and when successfully implemented, can affect the experience positively. By combining the results of the study and the theoretical frame of reference I have constructed a model in which the place and the place experience are divided into social, physical, and atmospheric dimensions, and are also affected by the built environment and architecture. According to my theory, the social dimension of the place sets the framework for the place experience: if the access to the place itself is impossible because of social constructive reasons, it will limit the place experience and the chances for experiencing it comprehensively. The results of this study are similar to the prior research of place and place experience that recognize both the place and experiencing it above all as social, cultural, and functional entirety, which is continually changing

VIIVAKOODIJÄRJESTELMÄ VARASTOTOIMINTOJEN PARANTAMISEKSI

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella viivakoodijärjestelmän soveltuvuutta ja hankintaa varastotoimintojen parantamiseksi. Yleisesti ottaen virheet yrityksen logistiikassa ovat kasvaneet. Hävikin määrä ja siitä syntyneet kustannukset on saatava vähenemään. Yksi ratkaisu on tutkia viivakoodijärjestelmän soveltuvuutta yrityksen tarpeisiin. Varastotoiminnot ovat nykyisellään moni-muotoisia ja hankalia. Asiakastyytyväisyyden säilyttämiseksi toimitukset on saatava oikeaan paikkaan, oikeilla tiedoilla ja virheettömästi. Tässä työssä on perehdytty pääpiirteittäin viivakooditekniikkaan. Tekniikalla ei ole suurta merkitystä hankkeessa, koska suurin osa toimittajista toimii pääpiirteittäin käyttäen samaa tekniikkaa. Mittavien hankintojen suunnittelu on tärkeää ja siksi pääpaino on yrityksen varaston toiminnoissa, mitä kyseiset toiminnot ovat nykyään ja millaisia tuotteita yritys varastoi. Prosesissa esiintyvät ongelmat on käyty läpi yksityiskohtaisesti. Viivakoodintoimittajiin tutustuttiin logistiikka-alan messuilla ja yksi toimittaja otti yhteyttä. Näistä valikoitui kaksi toimittajaa. Viivakoodintoimittajilta saatiin referenssiyrityksien yhteystiedot kolmeen eri yritykseen, joiden viivakoodijärjestelmiin oli mahdollisuus perehtyä tarkem-min. Tärkeää oli myös saada tietoa varsinaisilta käyttäjiltä ja mielipidettä toimivuudesta käytännön tasolla. Lisäarvoja ovat työn määrän väheneminen ja turhien työvaiheiden karsinta. Työn selkeys ja ohjatut toiminnot nopeuttavat työn tekoa. Luotettavuus paranee koko sisäisessä logistiikassa. Toiminnanohjausjärjestelmään räätälöity huollon ohjelma saisi oman sovelluksen parantamaan tuottavuutta. Tällä toiminnolla koko yrityksen sisäinen logistiikka mahdollisesti selkeytyisi. Huomionarvoista on myös se, että huollot saataisiin laskutukseen reaaliajassa ilman viiveitä. Asiakastyytyväisyyden kannalta viivakoodijärjestelmä olisi kannattava. Tuotteiden edustajana yritys myös edustaa tavaroiden toimittajia, jotka arvostavat laatua logistiikkaprosessissa.The purpose of this thesis is to find a suitable bar code system to improve warehouse operations. In present state it has been considered that the mistakes in the logistics of the whole company have increased. The number of the losses and costs need to be lower. It is one solution to study the suitability of the bar code system for the needs of the company. The functions at the warehouse are difficult to handle. In order to keep customer satisfaction, the deliveries must be made to the right place, with the right information and faultlessly. In this study general outline of the bar code system has been studied. The main focus is the functions of the company’s warehouse, what they are nowadays and what kind of products the company stores. The problems which appear in the functions of the warehouse have been processed in more detail. Suppliers were found at the exhibition and one of the supplier called. Two suppliers were selected for the study. The functionality of the systems with the enterprise recourse planning had tested already in practice with other customers. The client got a contact information of reference compa-nies, whose systems it was possible to study in more detail. Also it was important to receive information and opinions of the functioning with the practical level. The value will be a decrease in the amount of work when unnecessary stages are cut. The clarity and direct functions accelerate work. The reliability improves the whole internal logistics. The tailored program of the maintenance would have an own function. This function would support clearer logistics inside the whole company. The fact that the maintenance would be obtained on a billing without delays in real time is also noteworthy. Satisfaction from the point of view of the customer the bar code system would be profitable. As a product representative, company also represents the suppliers of wares who appreciate quality in the logistics process

"Jotten itse joutuisi 'nössöjen kerhoon'" – koulukiusaamisen syyt ja puuttuminen kiusaajien kertomana

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kartoittaa kiusaajien näkemyksiä koulukiusaamisen taustalla olevista syistä sekä kokemuksia siihen puuttumisesta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä Turun korkeakouluopiskelijoilta ja siihen osallistui yhteensä 652 opiskelijaa. Tutkittavat vastasivat kysymyksiin takautuvasti, jolloin kyselyyn vastattiin ennen korkeakouluun pääsyä tapahtuneita koulukokemuksia muistellen. Kiusaamisen syyt teemoiteltiin avoimen kysymyksen vastauksista. Löydettyjä syitä olivat pelko, ryhmäpaine, ajattelemattomuus, yleistäminen, sosiaalinen konflikti, kosto, oman aseman parantaminen, puuttumisen vaikeus, kosto, pahan olon purkaminen ja ryhmän ylläpitäminen. Pelolla tarkoitetaan tässä pelkoa oman aseman heikkenemisestä tai kiusatuksi joutumisesta. Syiden lisäksi tutkittiin kiusaamiseen puuttumista kiusaajan näkökulmasta. Yleisin puuttunut taho oli opettaja ja keino puhuttelu. Mikäli kiusaamiseen ei ollut puututtu, olisivat vastaajat toivoneet opettajan väliintuloa ja selkeää kiusaamisen tuomitsemista. Pohdinnassa korostuivat opettajan puuttumisen tärkeys ja jo olemassaoleva käsitys kiusaamisesta ryhmäilmiönä: kukaan ei kiusaa yksin eikä lasten voi olettaa yksin lopettavan kiusaamista. Tärkeitä tekijöitä kiusaamisen vastaisessa työssä ovat koulun selkeät toimintamallit, ryhmäyttäminen ja opettajan rohkeus puuttua asiaan

Campylobacter jejuni isolates in Finnish patients differ according to the origin of infection

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p><it>Campylobacter jejuni </it>is a significant cause of bacterial enteritis worldwide. Very little is known about the pathogenicity mechanisms and virulence factors of this important enteropathogen. <it>C. jejuni </it>isolates from 166 Finnish patients, collected from July to December in 2006, were studied for the presence of putative virulence factors and susceptibility to antimicrobials. Isolates were tested for production of γ-glutamyltransferase (GGT) as well as the presence of genes <it>ceuE</it>, <it>cgtB</it>, <it>ciaB</it>, <it>cj0486</it>, <it>pldA</it>, <it>virB11</it>, <it>wlaN</it>, and the gene cluster <it>cdtABC</it>. Bacterial characteristics were compared to information on foreign travel history as well as information on the course and the symptoms of disease obtained from questionnaires returned by patients.</p> <p>Results</p> <p>Except for one domestic isolate, antimicrobial resistance was only detected in isolates of foreign origin. Univariate analyses showed association between bloody stools and both GGT production (p = 0.025) and the presence of <it>cgtB </it>(p = 0.034). Multivariate analysis verified that GGT production was more prevalent in domestic isolates (p < 0.0001), while the genes <it>cj0486 </it>(p < 0.0001) and <it>ceuE </it>(p < 0.0001) were associated with <it>C. jejuni </it>isolates of foreign origin.</p> <p>Conclusions</p> <p>The results indicate that imported and domestic <it>C. jejuni </it>isolates differ significantly in several aspects from each other.</p

Introduction and assessment of orthognathic information clinic

Orthognathic treatment is routine practice to rehabilitate severe malocclusions and dentofacial deformities. Because orthognathic treatment is elective, patient's involvement in deciding whether to proceed with treatment is vital. Interaction and communication between patient and treating team plays a key role in achieving post-treatment satisfaction. To achieve satisfaction, an orthognathic 'information clinic' for prospective orthognathic patients was established at Oral and Maxillofacial Unit, Tampere University Hospital, Finland. 'Information clinic' includes short talks with power-point presentation given by orthodontist, oral hygienist, oral and maxillofacial surgeon, psychologist, and previous patient. Aim of the study was to set up an 'information clinic' and, more specifically, 1. to assess patients' opinions on the 'clinic' during pilot phase (2013-14) and 2. to analyse general statistics during the first 3 years (2013-16). During the pilot phase, patient opinions, based on voluntary questionnaire, were obtained from 85 people. General data were collected for the clinics run in 2013-16. Seventy-two per cent of respondents reported the information provided to help in their decision-making to proceed/not proceed with treatment. Majority considered the information about the surgical aspects and meeting patient who had undergone orthognathic treatment to be the most important part of the clinic. Between March 2013 and 2016, 290 prospective orthognathic patients were invited to 29 'information clinics'. One hundred and ninety-four patients attended, of whom 137 were female and 57 male (age range 15-67 years). The questionnaire and verbal feedback from the patients was positive; hence, the 'information clinic' is now offered as a routine process to all prospective orthognathic patients in our clinic. Background/Objectives Methods Results Conclusion

Evidence for conserved function of γ–glutamyltranspeptidase in Helicobacter genus

The confounding consequences of Helicobacter bilis infection in experimental mice populations are well recognized, but the role of this bacterium in human diseases is less known. Limited data are available on virulence determinants of this species. In Helicobacter pylori, γ-glutamyltranspeptidase (γGT) contributes to the colonization of the gastric mucosa and to the pathogenesis of peptic ulcer. The role of γGT in H. bilis infections remains unknown. The annotated genome sequence of H. bilis revealed two putative ggt genes and our aim was to characterize these H. bilis γGT paralogues. We performed a phylogenetic analysis to understand the evolution of Helicobacter γGTs and to predict functional activities of these two genes. In addition, both copies of H. bilis γGTs were expressed as recombinant proteins and their biochemical characteristics were analysed. Functional complementation of Escherichia coli deficient in γGT activity and deletion of γGT in H. bilis were performed. Finally, the inhibitory effect of T-cell and gastric cell proliferation by H. bilis γGT was assessed. Our results indicated that one gene is responsible for γGT activity, while the other showed no γGT activity due to lack of autoprocessing. Although both H. bilis and H. pylori γGTs exhibited a similar affinity to L-Glutamine and γ-Glutamyl-p-nitroanilide, the H. bilis γGT was significantly less active. Nevertheless, H. bilis γGT inhibited T-cell proliferation at a similar level to that observed for H. pylori. Finally, we showed a similar suppressive influence of both H. bilis and H. pylori γGTs on AGS cell proliferation mediated by an apoptosis-independent mechanism. Our data suggest a conserved function of γGT in the Helicobacter genus. Since γGT is present only in a few enterohepatic Helicobacter species, its expression appears not to be essential for colonization of the lower gastrointestinal tract, but it could provide metabolic advantages in colonization capability of different niches.Peer reviewe