Terveelliset elintavat ovat tärkeitä fyysisesti kuormittavasta työstä palautumisessa

Työn kuomittavuutta ja työstä palautumista voidaan tarkastella fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kuormittavuuden kautta. Jokainen voi omalla toiminnallaan ja elintavoillaan vaikuttaa työn kuormitukseen, työstä palautumiseen ja työkykyyn. Fyysisesti kuormittavissa ammateissa, kuten palo- ja pelastusalalla, monissa rakennus- ja asennustöissä sekä siivous- ja hoitoalan töissä hyvä fyysinen kunto on tärkein työväline. Myös liikunta on merkittävä työkyvyn ylläpitämisessä. Säännöllisen ateriarytmin ja monipuolisen ruokavalion myötä hyvä vireystila säilyy koko päivän ajan ja ravitsemus auttaa työstä palautumisessa. Työntekijöiden motivoiminen terveellisin elintavoin edistämään omaa työkykyään on kuitenkin laaja-alaista työpaikkatoimijoiden yhteistyötä. Oman työn tarkastelu työstä palautumisen ja työssäjaksamisen kannalta on yksi elintapamuutokseen motivoiva tekijä

Coaching leadership as a link between individual- and team-level strength use at work

This qualitative study delves into the interplay between coaching leadership and the utilization of strengths at both individual and team levels. Despite the acknowledged significance of this interplay, there is a scarcity of empirical qualitative research in this domain. Thus, this study aimed to address this gap by examining the prevalence and effectiveness of coaching leadership practices and strength use. Through a qualitative research approach, data from 17 supervisors and 23 employees within elderly care units were analyzed using template analysis. The outcomes of this study underscore the pivotal role of leadership in facilitating the application of strengths within the workplace, highlighting the interconnectedness of individual and team-level strength utilization. The findings of this study reveal that leadership plays a pivotal role in enabling and facilitating strength use at work, and that individual- and team-level strength use are linked. Leaders need to personally know their team members at the individual level, empower teams to work autonomously, and create a safe, open atmosphere for diversity at the team level. Adopting qualitative methodology, the study comprehends how coaching leadership facilitates strength utilization. This nuanced approach contributes to literature, enhancing our understanding of leadership’s role in optimizing strengths in a professional context.© 2023 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. The terms on which this article has been published allow the posting of the Accepted Manuscript in a repository by the author(s) or with their consent.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

National policies for the promotion of physical activity and healthy nutrition in the workplace context : a behaviour change wheel guided content analysis of policy papers in Finland

Peer reviewe

Liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät eri-ikäisten naisvoimistelijoiden kuvaamina

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vapaa-ajalla voimistelua harrastavien naisten liikuntamotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Kyselyaineisto kerättiin Oulun voimisteluseuran naisvoimistelijoilta (n=76) kahdeksassa ryhmässä vuonna 2007. Vastausprosentti oli 84. Määrällinen aineisto analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla. Avointen vastausten tuottama laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Voimakkaimmat liikuntamotivaatiotekijät naisvoimistelijoilla kuvastuivat liikuntakokemuksista, kunnon ja terveyden ylläpitämisestä ja parantamisesta sekä liikunnan myönteisestä vaikutuksesta mielialaan ja elämänlaatuun. Liikunnassa kehittyminen ja toisilta ihmisiltä saatu tuki motivoi naisvoimistelijoita liikkumaan. Liikuntakokemukset vahvistivat myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Liikuntamotivaatio muodostui tutkimustulosten mukaan yksilöllisestä liikunnallisesta pääomasta, joka puolestaan rakentui neljästä osa-alueesta: liikunta-aktiivisuus, liikunta tottumuksena ja elämäntapana, liikunnan kokeminen voimavarana sekä elämäntilanteen kokemisena liikkumiselle suotuisana. Riittämättömästi liikkuvien aikuisten ohjauksessa liikuntamotivaatiota vahvistavia tekijöitä voidaan vahvistaa yksilöllisen liikunnallisen pääoman kautta

Moraalinen toimijuus vanhustyössä

Tutkimus käsittelee vanhustyössä työskentelevien hoitajien moraalista toimijuutta moraalisissa ristiriitatilanteissa. Moraalisen toimijuuden rajoittumisen on esitetty olevan keskeinen tekijä eettisen kuormituksen synnyssä. Eettinen kuormitus on yhdistetty esimerkiksi heikentyneeseen työhyvinvointiin ja hoidon laatuun sekä hoitoalan pito- ja vetovoimaisuuden vähenemiseen. Tutkimuskysymys on: miten vanhustyössä työskentelevien hoitajien kohtaamat moraaliset ristiriidat voivat rajoittaa heidän moraalista toimijuuttaan? Aineisto muodostui 40:n vanhustyössä työskentelevän hoitajan ja esihenkilön teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, hyödyntäen Hallamaan muotoilua moraalisesta toimijuudesta. Tutkimuksen päätulos on, että hoitajien moraalinen toimijuus näyttäytyi varsin rajoittuneena. Heidän mahdollisuutensa asettaa tavoitteita moraaliselle toiminnalle, tehdä rationaalisia moraalisia päätöksiä ja toimia moraalisesti oikein rajoittuivat. Johtopäätöksenä esitetään, että vanhustyössä tulee luoda riittävät edellytykset hoitajien moraaliselle toimijuudelle

Miten henkilöt, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski kuvaavat elintapamuutostan ja painonhallintaansa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden painonhallintaan liittyvän elintapamuutosvaiheen kehittymistä ravitsemusterapeutin kuuden kuukauden ryhmäohjauksen aikana. Lisäksi selvitettiin heidän kuvauksiaan painonhallintatilanteista ohjausprosessin alussa ja lopussa. Tutkimuksessa selvitettiin myös painonhallintakuvaukset niillä, joiden elintapamuutos oli edistynyt, pysynyt ennallaan ja taantunut. Tutkimukseen osallistui 74 tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöä. Tutkimusaineisto kerättiin ensimmäisen ja viimeisen ryhmäohjaustilanteen videonauhoilta, joissa tutkittavat kuvasivat painonhallinnantilannettaan kuvakorttien avulla. Noin puolet henkilöistä eteni muutosprosessissa puolen vuoden aikana. Toiminta muuttui miettimisestä konkreettiseksi toiminnaksi, kuten liikunnan lisäämiseksi ja ruokailutottumusten muutoksiksi. Konkreettiset elintapamuutokset, tavoitteiden asettaminen ja voimavarat, toivon säilyminen ja positiivisuus olivat ominaisia elintapamuutoksen tehneille. Näitä olisikin tärkeää korostaa myös elintapaohjauksessa

Virkeänä ratissa : Käsikirja

Käsikirjaan on koottu tietoa, vinkkejä ja toimintamalleja, joita on kehitetty yhdessä eri vaikuttajatahojen kanssa

Aikuisten liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät

Abstract Exercise promotes health, work ability, well-being and prevents diseases, such as type 2 diabetes. This study looks at the factors affecting exercise motivation in adults. Factors affecting exercise motivation refers to factors that either motivate people to exercise or restrict them. The study material was gathered from four different sets of subjects: women attending gymnastics classes arranged by the sports association Oulun Voimisteluseura, parents with young children and persons at high risk of type 2 diabetes taking part in the follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study in Oulu or the Elvira Counseling project. The survey targeted at female gymnasts (n=76) included open-ended questions and 56 statements which were studied using factor analysis. The survey aimed at parents with young children (n=37) consisted of five open-ended questions. The high-risk persons (n=74) who took part in group counseling in the Elvira Counseling project completed questionnaires at the beginning and at the end of the counseling. Twenty-two of them were interviewed. Group counseling sessions (82 h) were videotaped. The surveys yielded information on issues such as exercise activity and pedometer use and respondents’ assessments of how their exercise volume had been affected by pedometer use. Exercise activity was reported as the means of metabolic equivalent (MET) hours and its 95% confidence intervals. The statistical significance of changes in MET hours was measured using pairwise t-test, and differences in MET hours between groups were tested with variance analysis. Surveys targeted at persons from Oulu taking part in the Finnish Diabetes Prevention Study were conducted in 2003 (n=63) and 2008 (n=71). The survey comprised five open-ended questions. Qualitative data were analyzed using inductive content analysis. Exercise motivation consisted of exercise capital, which comprises four sub-areas: exercise activity, exercise as a habit, exercise as a resource and perceiving life situation as conducive to exercise. Factors motivating and restricting exercise came out as physical, mental and social factors. The concept of exercise capital provides a tool for exercise counseling in different life situations. Exercise motivation can be supported by looking at the factors restricting by focusing on their own exercise activity and motivation, by strengthening factors that promote motivation to exercise and by supporting family exercise and the social aspects of exercise.Tiivistelmä Liikunta edistää terveyttä, työkykyä, hyvinvointia ja ehkäisee sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia ovat aikuisten liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät. Liikuntamotivaatioon vaikuttavilla tekijöillä tarkoitetaan liikkumiseen motivoivia ja liikkumista rajoittavia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä osa-aineistosta: Oulun Voimisteluseuran liikuntaryhmissä käyviltä naisilta, pienten lasten vanhemmilta ja tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiltä, jotka osallistuivat Suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen seurantaan Oulussa tai Elvira counseling -hankkeeseen. Kysely naisvoimistelijoille (n=76) sisälsi avoimia kysymyksiä sekä 56 väittämää, joita tarkasteltiin faktorianalyysillä. Pienten lasten vanhempien (n=37) kysely sisälsi viisi avointa kysymystä. Elvira counseling –hankkeessa toteutettuun ryhmäohjaukseen osallistuneet henkilöt (n=74) vastasivat kyselyyn ohjauksen alussa ja lopussa, heistä 22 haastateltiin, ja kaikki ryhmäohjauskerrat videoitiin (82 h). Kyselyt tuottivat tietoa muun muassa liikunta-aktiivisuudesta ja askelmittarin käytöstä sekä vastaajien arvioita askelmittarin käytön vaikutuksesta heidän liikkumisensa määrään. Liikunta-aktiivisuus raportoitiin metabolic equivalent (MET) -tuntien keskiarvoina ja sen 95 % luottamusväleinä. MET-tunneissa tapahtuneiden muutosten tilastollista merkitsevyyttä mitattiin parittaista T-testiä käyttäen, ja ryhmien välisiä MET-tuntieroja testattiin varianssianalyysilla. Suomalaiseen diabeteksen ehkäisytutkimukseen osallistuneille oululaisille toteutettiin kyselytutkimukset vuosina 2003 (n=63) ja 2008 (n=71). Kysely sisälsi viisi avointa kysymystä. Laadulliset aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Liikuntamotivaatio muodostui liikunnallisesta pääomasta, jossa on neljä toisiinsa vaikuttavaa osa-aluetta: liikunta-aktiivisuus, liikunta tottumuksena, liikunta voimavarana sekä elämäntilanteen kokeminen liikkumiselle suotuisana. Liikkumiseen motivoivat tekijät ja liikkumista rajoittavat tekijät ilmenivät fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina tekijöinä. Liikunnallisen pääoman käsite tarjoaa työvälineen erilaisissa elämäntilanteissa. Liikuntamotivaatiota voidaan tukea pohtimalla liikkumista rajoittavia tekijöitä oman liikunta-aktiivisuuden ja liikuntamotivaation tarkastelun ja ongelmanratkaisun avulla, vahvistamalla liikkumista motivoivia tekijöitä sekä tukemalla perheliikuntaa ja liikunnan sosiaalisia merkityksiä