In vivo measurement of skin surface strain and sub-surface layer deformation induced by natural tissue stretching.

Stratum corneum and epidermal layers change in terms of thickness and roughness with gender, age and anatomical site. Knowledge of the mechanical and tribological properties of skin associated with these structural changes are needed to aid in the design of exoskeletons, prostheses, orthotics, body mounted sensors used for kinematics measurements and in optimum use of wearable on-body devices. In this case study, optical coherence tomography (OCT) and digital image correlation (DIC) were combined to determine skin surface strain and sub-surface deformation behaviour of the volar forearm due to natural tissue stretching. The thickness of the epidermis together with geometry changes of the dermal-epidermal junction boundary were calculated during change in the arm angle, from flexion (90°) to full extension (180°). This posture change caused an increase in skin surface Lagrange strain, typically by 25% which induced considerable morphological changes in the upper skin layers evidenced by reduction of epidermal layer thickness (20%), flattening of the dermal-epidermal junction undulation (45-50% reduction of flatness being expressed as Ra and Rz roughness profile height change) and reduction of skin surface roughness Ra and Rz (40-50%). The newly developed method, DIC combined with OCT imaging, is a powerful, fast and non-invasive methodology to study structural skin changes in real time and the tissue response provoked by mechanical loading or stretching

Constitutive modelling of skin ageing

The objective of this chapter is to review the main biomechanical and structural aspects associated with both intrinsic and extrinsic skin ageing, and to present potential research avenues to account for these effects in mathematical and computational models of the skin. This will be illustrated through recent work of the authors which provides a basis to those interested in developing mechanistic constitutive models capturing the mechanobiology of skin across the life course

Luottamus kulttuurien välillä : Tarkastelussa ranskalaisten muodostama luottamus suomalaista yhteistyökumppania kohtaan

Tässä tutkielmassa on tutkittu luottamusta ranskalais-suomalaisessa yhteistyössä Ranskassa. Tarkastelukulma rajoittui ranskalaisten muodostamaan luottamukseen suomalaista yhteistyökumppania kohtaan. Tutkielmassa on myös pyritty ymmärtämään, miten ranskalaiset muodostavat luottamuksen yleisellä tasolla. Luottamuksella on suuri merkitys yhteistyön kehittymisessä, tehokkuudessa sekä jatkuvuudessa. Kansainvälinen konteksti tuo lisähaastetta luottamussuhteeseen, sillä mikäli toisen toimintatavat tuntuvat merkittävästi eroavan omista, ne saattavat estää luottamuksen muodostumista ja sitä kautta hidastaa yhteistyön kehitystä. Tutkielman aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja se on analysoitu kahdessa osassa. Ensimmäisessä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja siinä pyrittiin selvittämään, miten ranskalaiset muodostavat luottamuksen yleisellä tasolla. Toisessa analyysivaiheessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja siinä oli tarkoituksena selvittää, miten ranskalaiset muodostavat luottamuksen suomalaisia kohtaan. Molemmat sisällönanalyysit pohjautuvat Doneyn, Cannonin ja Mullenin (1998) esittelemään viiteen kognitiiviseen luottamuksen rakentamisen prosessiin, jotka ovat arvioiva prosessi (rationaalisuus), ennustamisen prosessi (johdonmukaisuus), tarkoituksellisuuden prosessi (arvot ja motiivit), kyvyt huomioon ottava prosessi (kyvyt yhteistyön edellytyksenä) sekä transferenssinprosessi (luotettavammasta lähteestä välittyvä luottamus). Tutkielman tulokset osoittavat, että ranskalaiset muodostavat luottamuksen yleisellä tasolla herkemmin arvioivan, ennustavan sekä tarkoituksellisuuden prosessien mukaisesti. Ranskalaiset ovat taipuvaisia muodostamaan luottamuksen suomalaisia kohtaan kaikkien viiden kognitiivisen luottamuksen rakentamisen prosessien mukaan, mutta suhteen edetessä erityisesti ennustamisen prosessi ja tarkoituksellisuuden prosessi korostuivat. Huomionarvoista kuitenkin on, että suhteen alussa nämä prosessit korostuivat negatiivisesti suomalaisia kohtaan. Tämä viittaa siihen, että vaikka suomalaisia pidetään rehellisinä ja johdonmukaisina yhteistyökumppaneina, arvo- ja käyttäytymiserot vähentävät luottamusta suhteen alussa, kun toisen toimintatapoja ei vielä tunneta. Vaikka ranskalaiset eivät yleisesti ottaen kokeneet luottamuksen välittyvän yhteiskunnan rakenteista, suomalaisia kohtaan koetussa luottamuksessa transferenssinprosessi säilyi vahvana koko suhteen ajan, mikä viittaa siihen, että luottamuksen nähdään siirtyvän suomalaisesta yhteiskunnasta suomalaiseen yhteistyökumppaniin

Étude de cas. Le Groupe SOS, un acteur majeur de l’Économie Sociale et Solidaire

Disponible en ligne sur le site de la Centrale de Cas et de Médias Pédagogiques : https://www.ccmp.fr/collection-ccmp/cas-le-groupe-sos-un-acteur-majeur-de-leconomie-sociale-et-solidaireCas pédagogique CCMP N° G2000Le Groupe SOS a été créé en France par Jean-Marc Borello il y a plus de 30 ans et fait aujourd'hui figure de leader européen de l'économie sociale et solidaire (ESS). Son objectif est de « lutter contre les exclusions sous toutes leurs formes » et son métier est de « changer le monde ».C'est pourquoi l'innovation sociale revêt une dimension centrale qui se retrouve aussi bien dans le mode d'organisation, que dans sa gouvernance et son modèle économique.Comment le groupe SOS a-t-il pu créer une telle dynamique de croissance tout en conciliant des objectifs généralement considérés comme difficilement conciliables : une logique de rentabilité économique et un modèle d'innovation sociale intégrant des services d'excellence pour tous, y compris aux plus démunis

Towards the transformation of technological platforms’ business models? The Uber example

CNRS 4, FNEGE 4, HCERES CInternational audienceThis research deals with the evolution of business models related to technology platforms. This evolution is analysed by mobilising the theoretical framework of dynamic capabilities, which makes it possible to link the notion of technological platform to that of business model. The analysis is based on the case of Uber, a major company in the sharing-economy transportation market. It is shown that this company is characterised by a dynamic business model, whose evolution comprises three phases corresponding to the dynamic capabilities framework. A simple platform for connecting drivers and private individuals at the time of its creation, Uber is now a multi-sided technological platform, putting data at the centre of its value creation model