Fraseologia edistyneen suomenoppijan kompastuskivenä:epätyypillisyyksiä C-tason oppijansuomessa

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen ja kartoitan edistyneessä eli Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan C1–C2-tason oppijansuomessa esiintyviä fraseologisia epätyypillisyyksiä. Tutkimukseni on luonteeltaan korpuslingvistinen, ja sen teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat kontekstuaalisen semantiikan, fraseologian sekä oppijankielen tutkimusalat. Fraseologisella epätyypillisyydellä tarkoitan tässä suomenoppijan kirjallista kielentuotosta, joka poikkeaa jollain tavalla vastaavasta äidinkielisen kielenkäyttäjän eli natiivin kielentuotoksesta. Käytän aineistonani Oulun yliopiston Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (ICLFI), joka edustaa suomi vieraana kielenä -varianttia. Aloitan tutkimukseni valitsemalla kaikista ICLFIn 283:sta C-tason raakatekstistä sellaiset tapaukset, jotka miellän fraseologisiksi epätyypillisyyksiksi. Nojaudun valinnassani oman edistyneen suomenoppijan kieli-intuitioni lisäksi myös yhden äidinkielisen kielenkäyttäjän kieli-intuitioon. Tarkistan alustavien havaintojeni paikkansapitävyyttä vertailuaineiston avulla. Vertailuaineistoksi olen valinnut Ylen suomenkielisen uutisarkiston osakorpukset vuosilta 2011–2018. Aineisto koostuu yli 18 miljoonasta virkkeestä ja yli 207 miljoonasta saneesta, ja se edustaa natiivisuomen yleiskielistä varianttia. Esitän kullekin fraseologiselle epätyypillisyydelle vaihtoehtoisen, ”tyypillisemmän” vastineen. Vertailen vaihtoehtoja toisiinsa tekemällä niistä konkordanssihakuja Kielipankin verkkopohjaisen Korp-työkalun avulla. Pääosin kvalitatiivisessa analyysissani esitän edustavan otoksen löytämistäni fraseologisista epätyypillisyyksistä. Tapaukset vaihtelevat yksittäisistä leksikaalisista ilmentymistä laajempiin morfosyntaktisiin kokonaisuuksiin. Sijoitan ne luokittelumalliin, joka koostuu sananvalinnan, morfologian, lauseketason sekä lausetason epätyypillisyyksien pääryhmistä. Pääryhmät jakautuvat lisäksi useisiin alaryhmiin, joista osa jakautuu edelleen eri keskittymiin. Sananvalinnan epätyypillisyyksien pääryhmä koostuu kahdeksasta alaryhmästä. Ensimmäiset neljä, pääosin epätyypillisyyksiä sisältävät alaryhmät ovat yksittäiset lähimerkityksiset sanat, intensiteettipartikkelit, muut kollokaatiot ja leksikaaliset myötäesiintymät sekä semanttinen preferenssi ja semanttinen prosodia. Jälkimmäisen neljän alaryhmän tapaukset ovat lähempänä virheitä, ja ne ovat uudismuodosteet, sanakirjan sudenkuopat ja transfer-tapaukset, virheelliset nomininvalinnat sekä virheelliset verbinvalinnat. Morfologisten epätyypillisyyksien pääryhmä sisältää kolme keskittymää, jotka ovat sanan epätyypillinen luku, sanan epätyypillinen sijapääte sekä sti-adverbijohdosten ylimuodostus. Lauseketason epätyypillisyyksien pääryhmä taas muodostuu substantiivi-, adjektiivi- ja partisiippi-, adpositio- sekä infinitiivilausekkeiden alaryhmistä. Lausetason epätyypillisyyksien pääryhmään kuuluvat puolestaan verbin valenssin, verbin ja sen täydennysympäristön, lausetyyppien, tulla joksikin -rakenteen, vierasperäisten lauserakenteiden sekä kiteytyneiden rakenteiden alaryhmät. Tulokseni osoittavat, että suomenoppijoilta on odotettavissa runsaasti fraseologisia epätyypillisyyksiä tai jopa virheitä edistyneelläkin tasolla. Lisäksi ne vahvistavat useiden tutkijoiden näkemyksiä siitä, että natiivinkaltaisen idiomaattisen kielen tuottaminen ei ole itsestäänselvyys edistyneillekään kielenoppijoille. Tulokseni myös osoittavat, että C-tason kielenoppijan todellinen kielellinen kompetenssi ei aina yllä Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) kyseiselle kielitaitotasolle asettamiin kriteereihin. Tämä havainto taas puoltaa näkemystä siitä, että kieltä tulisi opettaa fraseologisina kokonaisuuksina yksittäisten sanojen sijaan jo kielenoppimisen alkumetreillä. Tutkimukseni tuo lisää eväitä oppijansuomen korpuslingvistiseen tarkasteluun. Pääpiirteittäinen kartoitukseni tarjoaa runsaasti ideoita yksittäisten fraseologisten piirteiden syvällisempään ja tilastopainotteisempaan tutkimukseen. Lisäksi se nostaa esille morfologisten piirteiden tarkastelun tärkeyden oppijansuomessa. Luokittelumallini soveltunee myös muunlaisiin oppijansuomen fraseologisiin kartoituksiin, joihin mukaan voisi ottaa esimerkiksi eri kielitaitotasot, suomenoppijan äidinkielet tai oppijansuomen variantit

Mid-infrared Suspended Waveguide Platform and Building Blocks

In this work we present our recent progress in the development of a platform for the mid-infrared wavelength range, based on suspended silicon waveguide with subwavelength metamaterial cladding. The platform has some intrinsic advantages, which make it a very promising candidate for sensing applications in the fingerprint region. Specifically, it can cover the full transparency window of silicon (up to a wavelength of 8 μm), only requires one lithographic etch-step and can be designed for strong light-matter interaction. Design rules, practical aspects of the fabrication process and experimental results of a complete set of elemental building blocks operating at two very different wavelengths, 3.8 μm and 7.67 μm, will be discussed. Propagation losses as low as 0.82 dB/cm at λo=3.8 μm and 3.1 dB/cm at λo=7.67 μm are attained, for the interconnecting waveguides.Universidad de Málaga. Campus de Excelencia Internacional Andalucía Tech

Rms-flux relation of Cyg X-1 with RXTE: dipping and nondipping cases

The rms (root mean square) variability is the parameter for understanding the emission temporal properties of X-ray binaries (XRBs) and active galactic nuclei (AGN). The rms-flux relation with Rossi X-ray Timing Explorer (RXTE) data for the dips and nondip of black hole Cyg X-1 has been investigated in this paper. Our results show that there exist the linear rms-flux relations in the frequency range 0.1-10 Hz for the dipping light curve. Moreover, this linear relation still remains during the nondip regime, but with the steeper slope than that of the dipping case in the low energy band. For the high energy band, the slopes of the dipping and nondipping cases are hardly constant within errors. The explanations of the results have been made by means of the ``Propagating Perturbation'' model of Lyubarskii (1997).Comment: 15 pages, 12 figures, Accepted for publication in Astrophysics & Space Scienc

BESII Detector Simulation

A Monte Carlo program based on Geant3 has been developed for BESII detector simulation. The organization of the program is outlined, and the digitization procedure for simulating the response of various sub-detectors is described. Comparisons with data show that the performance of the program is generally satisfactory.Comment: 17 pages, 14 figures, uses elsart.cls, to be submitted to NIM

Partial Wave Analysis of J/ψ→γ(K+K−π+π−)J/\psi \to \gamma (K^+K^-\pi^+\pi^-)

BES data on $J/\psi \to \gamma (K^+K^-\pi^+\pi^-)$ are presented. The $K^*\bar K^*$ contribution peaks strongly near threshold. It is fitted with a broad $0^{-+}$ resonance with mass $M = 1800 \pm 100$ MeV, width $\Gamma = 500 \pm 200$ MeV. A broad $2^{++}$ resonance peaking at 2020 MeV is also required with width $\sim 500$ MeV. There is further evidence for a $2^{-+}$ component peaking at 2.55 GeV. The non-$K^*\bar K^*$ contribution is close to phase space; it peaks at 2.6 GeV and is very different from $K^{*}\bar{K^{*}}$.Comment: 15 pages, 6 figures, 1 table, Submitted to PL

Single Spin Asymmetry ANA_N in Polarized Proton-Proton Elastic Scattering at s=200\sqrt{s}=200 GeV

We report a high precision measurement of the transverse single spin asymmetry $A_N$ at the center of mass energy $\sqrt{s}=200$ GeV in elastic proton-proton scattering by the STAR experiment at RHIC. The $A_N$ was measured in the four-momentum transfer squared $t$ range $0.003 \leqslant |t| \leqslant 0.035$ \GeVcSq, the region of a significant interference between the electromagnetic and hadronic scattering amplitudes. The measured values of $A_N$ and its $t$-dependence are consistent with a vanishing hadronic spin-flip amplitude, thus providing strong constraints on the ratio of the single spin-flip to the non-flip amplitudes. Since the hadronic amplitude is dominated by the Pomeron amplitude at this $\sqrt{s}$, we conclude that this measurement addresses the question about the presence of a hadronic spin flip due to the Pomeron exchange in polarized proton-proton elastic scattering.Comment: 12 pages, 6 figure

ARGO-YBJ constraints on very high energy emission from GRBs

The ARGO-YBJ (Astrophysical Radiation Ground-based Observatory at YangBaJing) experiment is designed for very high energy $\gamma$-astronomy and cosmic ray researches. Due to the full coverage of a large area ($5600 m^2$) with resistive plate chambers at a very high altitude (4300 m a.s.l.), the ARGO-YBJ detector is used to search for transient phenomena, such as Gamma-ray bursts (GRBs). Because the ARGO-YBJ detector has a large field of view ($\sim$2 sr) and is operated with a high duty cycle ($>$90%), it is well suited for GRB surveying and can be operated in searches for high energy GRBs following alarms set by satellite-borne observations at lower energies. In this paper, the sensitivity of the ARGO-YBJ detector for GRB detection is estimated. Upper limits to fluence with 99% confidence level for 26 GRBs inside the field of view from June 2006 to January 2009 are set in the two energy ranges 10$-$100 GeV and 10 GeV$-$1 TeV.Comment: accepted for publication in Astroparticle Physic

Effect of event selection on jetlike correlation measurement in d+Au collisions at sNN=200 GeV

AbstractDihadron correlations are analyzed in sNN=200 GeV d+Au collisions classified by forward charged particle multiplicity and zero-degree neutral energy in the Au-beam direction. It is found that the jetlike correlated yield increases with the event multiplicity. After taking into account this dependence, the non-jet contribution on the away side is minimal, leaving little room for a back-to-back ridge in these collisions

Beam-energy Dependence Of Charge Balance Functions From Au + Au Collisions At Energies Available At The Bnl Relativistic Heavy Ion Collider

Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico (CNPq)Balance functions have been measured in terms of relative pseudorapidity (Δη) for charged particle pairs at the BNL Relativistic Heavy Ion Collider from Au + Au collisions at sNN=7.7GeV to 200 GeV using the STAR detector. These results are compared with balance functions measured at the CERN Large Hadron Collider from Pb + Pb collisions at sNN=2.76TeV by the ALICE Collaboration. The width of the balance function decreases as the collisions become more central and as the beam energy is increased. In contrast, the widths of the balance functions calculated using shuffled events show little dependence on centrality or beam energy and are larger than the observed widths. Balance function widths calculated using events generated by UrQMD are wider than the measured widths in central collisions and show little centrality dependence. The measured widths of the balance functions in central collisions are consistent with the delayed hadronization of a deconfined quark gluon plasma (QGP). The narrowing of the balance function in central collisions at sNN=7.7 GeV implies that a QGP is still being created at this relatively low energy. © 2016 American Physical Society.942CNPq, Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e TecnológicoMinistry of Education and Science of the Russian FederationMOE, Ministry of Education of the People's Republic of ChinaMOST, Ministry of Science and Technology of the People's Republic of ChinaNRF-2012004024, National Research FoundationNSF, National Stroke FoundationConselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico (CNPq