Finding statistically significant high accident counts in exploration of occupational accident data

Introduction: Finnish companies are legally required to insure their employees against occupational acci-dents. Insurance companies are then required to submit information about occupational accidents to the Finnish Workers' Compensation Center (TVK), which then publishes occupational accident statistics in Finland together with Statistics Finland. Our objective is to detect silent signals, by which we mean pat-terns in the data such as increased occupational accident frequencies for which there is initially only weak evidence, making their detection challenging. Detecting such patterns as early as possible is impor-tant, since there is often a cost associated with both reacting and not reacting: not reacting when an increased accident frequency is noted may lead to further accidents that could have been prevented. Method: In this work we use methods that allow us to detect silent signals in data sets and apply these methods in the analysis of real-world data sets related to important societal questions such as occupa-tional accidents (using the national occupational accidents database). Results: The traditional approach to determining whether an effect is random is statistical significance testing. Here we formulate the described exploration workflow of contingency tables into a principled statistical testing framework that allows the user to query the significance of high accident frequencies. Conclusions: Our results show that we can use our iterative workflow to explore contingency tables and provide statistical guarantees for the observed frequencies. Practical Applications: Our method is useful in finding useful information from con-tingency tables constructed from accident databases, with statistical guarantees, even when we do not have a clear a priori hypothesis to test. (c) 2022 The Author(s). Published by the National Safety Council and Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Occupational Safety and Health and Temporary Agency Work in Multiemployer Restaurants

Peer reviewe

Vaikuttavat toimittaja-arvioinnit : monimenetelmäinen analyysi HSEQ-klusterin toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta

Tiivistelmä Hankkeessa tutkittiin HSEQ (Health, Safety, Environment, Quality) -toiminnan ja osaamisen tasoa teollisuuden alihankkijaverkostoissa, kohdentuen kahdentoista teollisuuden tilaajayrityksen muodostamaan HSEQ-klusteriin ja sen palvelutoimittajien arviointimenettelyyn. Hanke jatkoi yli kymmenvuotista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä HSEQ-klusteriyritysten, Oulun yliopiston ja sidosryhmien välillä. Hankkeen tavoitteena oli syventyä tarkastelemaan kypsään vaiheeseen päässyttä arviointimenettelyä ja HSEQ-klusterin toimintaa tilaaja- ja toimittajayritysten näkökulmista määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoin. Laadullinen tutkimusosuus toteutettiin haastattelututkimuksina kohdentuen sekä tilaaja- että toimittajayrityksiin. Määrällinen tutkimusosuus pohjautui palvelutoimittajayritysten HSEQ-arvioinneissa kerättyyn materiaaliin sekä yleisesti saatavilla oleviin tilinpäätöstietoihin kohdeyrityksistä. Tutkimuksessa kerätty laadullinen ja määrällinen aineisto osoittavat, että palvelutoimittajien arviointimenettelyllä on ollut positiivista vaikutusta kohteena olleisiin palvelutoimittajayrityksiin. HSEQ-klusterin toiminta koettiin tarkoituksenmukaiseksi ja hyödylliseksi sekä tilaaja- että palvelutoimittajayrityksissä. Tilastollisesti merkitsevää kehitystä havaittiin tarkemman tarkastelun kohteina olleiden kahdesti tai useammin arvioitujen kohdeyritysten HSEQ-, HS- ja Q -arviointipistemäärien kehityksessä. Myönteinen kehitys näkyi myös vuosittaisten tapaturmataajuuslukujen kehittymisessä sekä eräiden liiketoimintaa kuvaavien indikaattorien osalta. Hankkeen tutkimustulokset tukevat nykyaikaista näkemystä verkostomaisen toiminnan ja yritysten välisen yhteistyön tarpeellisuudesta. Tällaista tilaus-toimitusketjuihin liittyvää tarkastelua korostetaan myös uusimmissa HSEQ-aihepiirin standardeissa.Abstract In this project, the level of health, safety, environment and quality (HSEQ) competencies and skills in industrial supplier networks was examined. Particular focus was paid to a Finnish HSEQ cluster and its’ supplier HSEQ assessment procedure. The cluster consists of twelve large industrial buying companies. This study continued a decade of research and development collaboration between the cluster companies, the university of Oulu and other stakeholders. The aim of this study was to provide an in-depth analysis of the cluster and the assessment procedure from both buyer and supplier perspectives, using both quantitative and qualitative research approaches. Qualitative data was collected with interviews at both supplying and buying companies. The quantitative part was based on material gathered in HSEQ assessments, and on publicly available financial statements of suppliers. Both the quantitative and qualitative analyses showed that the HSEQ assessment procedure has had positive effects on the target companies. HSEQ cluster and its’ procedures were evaluated as appropriate and profitable both by the suppliers and the buyers. Statistically significant improvement was identified in the HSEQ-, HS- and Q-assessment scores of supplying companies that had been assessed at least twice. A positive development trend was also identified from analysing annual accident frequency scores and through some financial indicators of the target companies. The results of this study support a modern understanding about the benefits of clusters and collaboration processes between industrial companies. A collaborative approach between the supply chain stakeholders like the one described in this study is also emphasised in current HSEQ -related standards

ERGO 2030 – tiekartta ihmisen huomioimiseen suunniteltaessa ja sovellettaessa uutta teknologiaa teollisuudessa

ERGO 2030 -hankkeen tavoitteena oli tutkia, miten ihminen otetaan huomioon valmistavan teollisuuden yrityksissä suunniteltaessa ja sovellettaessa uutta teknologiaa, kuten esimerkiksi robotisaatiota, automaatiota, keinoälyn sovellutuksia sekä uusia digitaalisia alustoja. Ihmistä näiden tuotantoprosessien osana tutkitaan hankkeessa ergonomian viitekehyksessä. ERGO 2030 -hankkeessa ergonomiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti huomioiden niin ihmisten kyvykkyydet teknologioiden käyttäjinä kuin myös organisaatioiden kyvykkyydet etsiä, valita, suunnitella, ottaa käyttöön sekä käyttää erilaisia teknologioita tuotantoprosesseissaan. Tällainen kokonaisvaltainen tarkastelu haastaa perinteistä suomalaista ergonomia-ajattelua. Tämän vuoksi käytämme tässä hankeraportissa ergonomian osalta kansainvälisesti laajasti käytettyä käsitettä Human Factors and Ergonomics, eli HFE. Hankkeen keskeisenä tuloksena esittelemme vaiheittaisen tiekartan, joka auttaa suomalaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä huomioimaan entistä syvällisemmin HFE:ta osana niitä kehitysprosesseja, joilla pyritään vastaamaan nopeasti teknologisoituvan maailman haasteisiin. Erityinen mielenkiintomme on Teollisuus 4.0 -ilmiössä sekä sen mukanaan tuomissa haasteissa suomalaiselle teollisuudelle. Tiekartassamme hyödynnämme yhdysvaltalaisen professori David J. Teecen liiketoiminnan kehittämisen perusmallia ja täydennämme sitä ohjeilla ja ehdotuksilla, kuinka HFE saadaan integroitua yrityksen uusiin teknologioihin liittyviin uudistusprosesseihin. Hankkeemme myötä osoittautui, että Teollisuus 4.0 -vaatimusten ja HFE:n yhdistäminen on haasteellista valmistavassa teollisuudessa Suomessa. Hankkeessa haastateltiin asiantuntijoita viidestätoista yrityksestä. Yritykset olivat kokoluokaltaan erilaisia suomalaisia uutta teknologiaa soveltavia valmistavan teollisuuden yrityksiä. Hankkeessa selvitettiin yritysten toimintamalleja laadullisesti haastatteluin ja kyselyin sekä arvioimalla kohdeyrityksistä saatavia ja julkisesti tarjolla olevia kuvauksia tuotannosta sekä tuotantoprosesseista. Haastattelut tähtäsivät ihmisten ja teknologioiden vuorovaikutusten holistiseen ymmärrykseen ja niissä selvitettiin David J. Teecen esittämien liiketoiminnan kehitysvaiheiden mukaisesti toimintatapoja ja kyvykkyyksiä tunnistaa (sensing), valita ja suunnitella omaan käyttöön (seizing) sekä ottaa käyttöön ja käyttää (shifting) uusia teknologioita, jotka ovat sovellettavissa valmistavassa teollisuudessa. Raportin aluksi kerrotaan hankkeen taustoista ja tavoitteista. Seuraavaksi raportissa esitellään teoreettisia lähtökohtia HFE:n ja Teollisuus 4.0 -ilmiön kehityksen osalta. Teoreettisen viitekehyksen kautta tuodaan esille, kuinka yrityksissä tarvitaan dynaamisia kyvykkyyksiä liittyen niin liiketoimintaosaamiseen, teknologiaosaamiseen kuin myös ihmisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä organisaatiokulttuuriin. Tutkimuksemme mukaan kehittämistoiminnassa on tärkeää ottaa huomioon muutostilassa olevat järjestelmät ja niiden eri osajärjestelmien nopea muutos, jolloin ennakoitavuus ja systeemisten riskien hallinta nousevat merkittävään rooliin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista osaamista käytettiin uutta teknologiaa etsittäessä, hankittaessa ja sovellettaessa omaan käyttöön. Tutkimuksessa luotiin teollisen ergonomiakehittämisen tiekartta siitä, kuinka edesautetaan HFE:n käyttöä osana uuden teknologian tehokasta käyttöönottoa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä – erityisesti Teollisuus 4.0 -kehitysvaiheessa. Vaiheittaisen tiekartta -mallin avulla valmistavassa teollisuudessa voidaan edistää uuden teknologian käyttöönottoa ja välttää erityisesti ihmisen toimintaan liittyviä virheitä. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä Suomessa että kansainvälisesti uutta teknologiaa hyödyntävissä yrityksissä, ammatillisessa koulutuksessa ja alan tutkijaryhmissä</p

Sleep-Related Problems and Associations with Occupational Factors among Home Care Personnel

Recent demographic developments in Europe have increased the demand for home care. Working in other people’s home environment is challenging. Home care personnel’s musculoskeletal disorders are common, and care personnel overall often have sleep disturbances. In this study, associations between occupational physical and psychosocial factors and possible sleep-related problems among home care personnel were explored using a questionnaire. The questionnaire was distributed to 19 workplaces in Stockholm County in 2017–2019, and 665 home care personnel answered. Several factors, including job contentment, physical burden of care, client-related burnout, quantitative demands, and pain, were significantly associated with sleep-related problems. The results highlight the need for implementing measures to improve psychosocial and organizational working conditions in home care service

Ammattikuljettajan työhyvinvointi - turvallinen ja ergonominen työpäivä : Opettajan opas

Opettajan opas pyrkii edistämään tavaraliikenteen ammattikuljettajien työterveyttä, työturvallisuutta ja työn ergonomiaa. Opettajan opas tuotettiin Koulutus- ja tiedotusmateriaali jakeluautonkuljettajien ammattipätevyyskoulutukseen

Opettajan opas. Koulutus- ja tiedotusmateriaali kuljettajien ammattipätevyyskoulutukseen.

Opettajan opas pyrkii edistämään tavaraliikenteen ammattikuljettajien työterveyttä, työturvallisuutta ja työn ergonomiaa

Human factors and ergonomics in manufacturing in the Industry 4.0 context – A scoping review

Industry 4.0 revolution has brought rapid technological growth and development in manufacturing industries. Technological development enables efficient manufacturing processes and brings changes in human work, which may cause new threats to employee well-being and challenge their existing skills and knowledge. Human factors and ergonomics (HF/E) is a scientific discipline to optimize simultaneously overall system performance and human well-being in different work contexts. The aim of this scoping review is to describe the state-of-the-art of the HF/E research related to the industry 4.0 context in manufacturing. A systematic search found 336 research articles, of which 37 were analysed utilizing a human-centric work system framework presented in the HF/E literature. Challenges related to technological development were analysed in micro- and macroergonomics work system frameworks. Based on the review we frame characteristics of an organisation level maturity model to optimize overall sociotechnical work system performance in the context of rapid technological development in manufacturing industries.</p