Impairments, activity limitations and participation restrictions 6 and 12 months after breast cancer operation

OBJECTIVE: To describe the impairments of upper body and limbs, activity limitations and participation restrictions 6 and 12 months after operation for breast cancer and to examine the impact of impairments on activity limitations. DESIGN: A prospective survey 6 and 12 months after operation. PATIENTS: Ninety-six breast cancer patients. METHODS: A questionnaire for assessing the impairments, activity limitations and participation restrictions was developed. RESULTS: The most common impairments 6 months after operation were breast and axilla scar tightness, axilla oedema and neck-shoulder pain. At 12-month follow-up the breast scar tightness (p=0.008) and axilla oedema (p=0.023) decreased, and limb ache (p=0.005) increased significantly. The most limiting impairments were axilla oedema and limb numbness 6 months after operation, and at 12-month follow-up axilla oedema. Lifting, carrying and reaching out caused worsening of impairments to more than half of the respondents at 6-month follow-up. Regression analysis showed that many impairments together were determinants of activity limitations and sleep impairment. Participation restrictions were constant. Respondents had not given up participation in activities in the home, but some had abandoned leisure activities and felt that their work ability had decreased. CONCLUSION: Impairments and their impact on activities were frequent and constant. There is an urgent need for developing rehabilitation protocols for breast cancer patients

A narrative literature review of games, animations and simulations to teach research methods and statistics

Basic competence in research methods and statistics is core for many undergraduates but many students experience difficulties in acquiring knowledge and skills in this area. Interest has recently turned to serious games as providing engaging ways of learning. The CHERMUG project was developed against this background to develop games to support students in learning about research methods and statistics. As a first step in designing the CHERMUG games a narrative literature review was carried out to establish whether similar games, animations and simulations already existed. Search terms used in the literature review included varied terms for digital games, simulations and animations, terms relevant to the twin goals of learning and engagement in games and terms for research methods and statistics. Application of the inclusion criteria led to 26 papers which were considered relevant. Synthesis of the papers suggested that there is reason to be optimistic that a game-based approach might be effective in learning in this area.This research was supported by a grant from the European Community under the Lifelong Learning Programme project nr. 519023-LLP-1- 2011-1-UK-KA3-KA3MP

Käsikirja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin tutkimusnäytön pohjalta

Näyttöön perustuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämisessä, käyttöönotossa ja arvioinnissa eri vaiheiden vaikuttava toteuttaminen edellyttää yhteiskehittämisen taitoja sekä osallistuvien tahojen johdon sitoutumista ja tukea. Vaiheet ovat: Kehittämisaiheen valinta, esiselvitys ja työsuunnitelma Aluksi määritetään mahdollisimman tarkasti, mitä kehitetään ja kenen tarpeista kehittämisidea on peräisin. Kehittämistehtävä muotoillaan vastattavan kysymyksen muotoon ja tehdään esiselvitys, joka jo jäsentää kehittämisaihetta eteenpäin. Esiselvityksen jälkeen laaditaan tarkka työsuunnitelma (toteutus- ja arviointisuunnitelma), jossa täsmennetään yhteistyötavat, toimijat, aikataulu, ra-portointitavat ja tarpeen mukaan Innokylän kehittämisympäristön käyttö. Tutkimusnäytön etsiminen ja arviointi Tutkimusnäytön etsiminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: kysymyksen rajaus ja näytön arvioinnin suunnittelu, tiedon kokoaminen ja tiivistelmän kirjoittaminen. Jos kriteerit täyttävää tutkimustietoa ei löydy, etsitään asiantuntija- ja seurantatietoa. Toimintamallin kuvaaminen, juurruttaminen ja levittäminen Tutkimusnäytön lisäksi tarvitaan tietoa niistä olosuhteista, joissa asiaa sovelletaan käytännössä. Tarvitaan tietoa toimintaympäristöstä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Huomioidaan asiakkaan, ammattilaisen, organisaation ja poliittishallinnollisen tason näkökulma. Toimintamallin kehittämisessä voi hyödyntää monia menetelmiä, mutta oleellisinta on kaikkien asianosaisten osallistaminen parhaimman mahdollisen tuloksen ja sitoutumisen takaamiseksi. Uuden toimintamallin tai käytännön oppiminen alkaa jo kehittämisvaiheessa, joten juurtumisen arviointi ohjaa työtä ja vahvistaa keskinäistä yhteisymmärrystä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksesta koko kehittäjäverkostossa. Luottamus ja sitoutuminen itsessään vahvistavat toimintamallin juurtumista

Avoin toimintakulttuuri yhdessä käyttöön – Open Science 2020 Berliinissä

Maaliskuun puolivälissä pidetty Open Science 2020 -konferenssi kokosi seitsemättä kertaa yhteen avoimen tieteen parissa toimivia eri puolilta akateemista maailmaa. Konferenssi typistyi koronaviruspandemian takia yksipäiväiseksi, mutta onnistui silti antamaan hyvän kuvan avoimen tieteen tilasta Euroopassa. Samalla tuli ilmi myös haasteet, jotka liittyivät ennen muuta avoimuuden kannustimiin, tutkimusprosessien läpinäkyvyyteen ja tutkimusaineistojen potentiaalin hyödyntämiseen

Avoin tieto ja tiede mahdollisuutena : Missä haluamme olla vuonna 2030

Syyskuun puolivälissä Tampereelle kokoontui lähes 200 osallistujaa KINE 2022 -tapahtumaan. Päivät toivat yhteen niin kirjastosektorit kuin eri puolella Suomea toimivat kirjastotkin. Päivien teemaa Kestävä ja avoin kirjasto käsiteltiin rohkeasti huippuasiantuntijoiden esityksissä ja paneeleissa. Tässä kirjoituksessa syvennymme päivien avoimen tiedon ja tieteen osuuteen ja arvioimme tulevaisuuden kirjastoyhteistyön lähtökohtia

Validating 10-joint juvenile arthritis disease activity score cut-offs for disease activity levels in non-systemic juvenile idiopathic arthritis

Objectives To validate cut-offs of the Juvenile Arthritis Disease Activity Score 10 (JADAS10) and clinical JADAS10 (cJADAS10) and to compare them with other patient cohorts. Methods In a national multicentre study, cross-sectional data on recent visits of 337 non-systemic patients with juvenile idiopathic arthritis (JIA) were collected from nine paediatric outpatient units. The cut-offs were tested with receiver operating characteristic curve-based methods, and too high, too low and correct classification rates (CCRs) were calculated. Results Our earlier presented JADAS10 cut-offs seemed feasible based on the CCRs, but the cut-off values between low disease activity (LDA) and moderate disease activity (MDA) were adjusted. When JADAS10 cut-offs for clinically inactive disease (CID) were increased to 1.5 for patients with oligoarticular disease and 2.7 for patients with polyarticular disease, as recently suggested in a large multinational register study, altogether 11 patients classified as CID by the cut-off had one active joint. We suggest JADAS10 cut-off values for oligoarticular/polyarticular disease to be in CID: 0.0-0.5/0.0-0.7, LDA: 0.6-3.8/0.8-5.1 and MDA: >3.8/5.1. Suitable cJADAS10 cut-offs are the same as JADAS10 cut-offs in oligoarticular disease. In polyarticular disease, cJADAS10 cut-offs are 0-0.7 for CID, 0.8-5.0 for LDA and > 5.0 for MDA. Conclusion I nternational consensus on JADAS cutoff values is needed, and such a cut-off for CID should preferably exclude patients with active joints in the CID group.Peer reviewe

Rekommendation och checklista för öppen vetenskap inom ömsesidig forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan forskningsorganisationer och företag

Detta är en rekommendation för genomförande av den öppna vetenskapens verksamhetsformer i forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan finländska forskningsorganisationer och företag (FUI-verksamhet) . FUI-verksamhet genomförs ofta via FUI-projekt. I denna rekommendation redogörs för hur forskningsresultat och -material som uppkommer inom företagssamarbetet kan utnyttjas och/eller spridas på ett säkert, effektivt och så öppet sätt som möjligt. Rekommendationen har skrivits i samarbete mellan Samordningen av öppen vetenskap och forskning, arbetsgruppen för öppenhet i företagssamarbete, det finländska vetenskapssamfundet och näringslivet. Den är förenlig med Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025, Policyn för öppen forskningskultur och andra nationella rekommendationer som uppkommit i samordningen av öppen vetenskap och forskning.publishedVersio