Friendship at home : everyday in domestic space shaping friendship intimacies in Finnish small-scale communes

In this article, I examine intimacy in friendship through spatio-temporalities of everyday in Finnish communal living. Based on 31 semi-structured interviews with residents of Finnish small-scale communes, I argue that the everyday in domestic space reshapes intimacies in friendship by enhancing embodied knowledge of others gathered through continuous, routine co-presence in close spatial proximity. This phenomenon, which I call domestic density, introduces intensified negotiations of affective responsibility and personal boundaries to friendship due to the increase and diversification of intimate knowledge. Although the domestic everyday has long been central in feminist discussions of personal relations, it has yet not been examined in detail how domestic space shapes friendship intimacies when friends share a common home. Domestic space entails generative particularities of its own and needs to be included in the analysis of geographies of friendship. For the research participants, the experience of intimacy in domestic space was ambivalent. Reshaping both embodied and verbal practices, the routine everyday in domestic space created novel closeness but also an experience of emotional distance. Moreover, the interviewees utilized a variety of strategies to negotiate questions of affective responsibility and personal boundaries ranging from managing one's emotions to definitions they gave to the roommate-friendship relation.Peer reviewe

Save the pig tail

Tail biting is a common problem in modern pig production and has a negative impact on both animal welfare and economic result of the farm. Tail biting risk is increased by management and housing practices that fail to meet the basic needs of pigs. Tail docking is commonly used to reduce the risk of tail biting, but tail docking in itself is a welfare problem, as it causes pain to the pigs, and facilitates suboptimal production methods from a welfare point-of-view. When evaluating the cost and benefit of tail docking, it is important to consider negative impacts of both tail docking and tail biting. It is also essential to realize that even though 100% of the pigs are normally docked, only a minority will end up bitten, even in the worst case. In addition, data suggests that tail biting can be managed to an acceptable level even without tail docking, by correcting the production system to better meet the basic needs of the pigs.Peer reviewe

Taitoluistelun I- ja II-tason valmentajakoulutuksien videomateriaali Foppa -oppimisympäristöön

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa videomateriaali yksinluistelun I-II tason valmentajakoulutuksiin. Videomateriaali sisältää kurssien demonstraatiojäiden lajiharjoit-teet ja niiden ydinkohdat, jotka ovat muun koulutusmateriaalin lisänä Foppa – oppi-misympäristössä. Videomateriaalin tarkoituksena on tehostaa oppimista, syventää ja kerrata harjoitusjäillä saatua tietoa. Materiaali auttaa perustaitojen ymmärtämisen sisäistämisessä sekä yhtenäistää koulutettavien valmennuksellista linjaa. Videomateriaali on tuotettu Suomen Taitoluisteluliiton pyynnöstä valmentajakoulutuksen materiaalin uudistamistarpeeseen. Materiaali vastaa yksinluisteluvalmentajakoulutusten olemassa olevia lajiharjoitteiden sisältöä. Yhteistyötä materiaalin toteuttamisessa on tehty lajikouluttaja Berit Kaijomaan kanssa. Materiaali on kuvattu autenttisesti vuoden 2011 valmentajakoulutuksissa ja sitä on täydennetty työn tilaajan konsultoinnin pohjalta lisäkuvauksilla. Materiaali kuvattiin Vierumäellä Mediapajalta lainatulla kameralla. Kuvattavat luistelijat olivat vapaaehtoisia luistelijoita Lahden Taitoluistelijoista sekä Vierumäen Urheiluopistolla opiskelevista luistelijoista. Editointi suoritettiin Windows Movie Maker -ohjelmalla. Videomateriaali on liitetty Foppa – oppimisympäristöön muun kurssimateriaalin yhteyteen. Videomateriaalia ei ole ollut aikaisemmin kurssimateriaalissa ja sen saaminen on ollut kurssilaisten toiveena jo usean vuoden ajan. Videoleikkeet ovat esimerkkejä laji-harjoitteista, jotka on jaoteltu taitoluistelun perustaitojen (kaari ja liuku, painonsiirto, rotaatio, kääntymiset ja käännökset) mukaan oppimisympäristöön. Alle minuutin mittaisiin videoleikkeiden yhteyteen on liitetty sanallinen selitys harjoitteiden ydinkohdista. Koko taitoluisteluvalmentajakoulutusten tasojen I ja II koulutusmateriaali on nyt saata-vissa samasta paikasta Foppa – oppimisympäristöstä. Videomateriaali havainnollistaa taitoluistelun perustaitoja ja tukee siten koulutettavien oppimista, sekä opitun soveltamista työssä omassa toimintaympäristössä koulutusten jälkeen. Videomateriaalia on helppo päivittää ja lisäksi verkkopohjainen oppimisympäristö antaa mahdollisuuden vuorovaikutteiseen oppimiseen sekä jatkuvaan koulutuksen kehittämiseen.The purpose of this thesis was to produce video material for figure skating level I and II coaching education. The video material includes training exercises that were shown in demonstration ice sessions. The exercises and their main points are available in the Foppa learning environment. The video material has been produced on the request of the Finnish Figure Skating Association to renew their course materials for coach education. The video material has been made in co-operation with a figure skating educator, Berit Kaijomaa. The video material has been filmed in coaching education sessions during year 2011 and it has been completed by consultations with the commissioner with extra shootings. The camera for filming was borrowed from Mediapaja at Vierumäki. Skaters filmed were volunteers from Lahden Taitoluistelijat and students currently studying in Vierumäki. Editing was carried out with the Windows Movie Maker programme. The video material has been linked to the Foppa learning environment next to the oth-er course material. The coach education course material did not include videos before. The video material has been requested by course members for several years. The video clips are examples of figure skating exercises, which are categorized by the basic skills of figure skating (edge and glide, transfer of weight, rotation, turns and turnings). The duration of each video clip is under one minute. Text explanations of the main points are given with every clip. All the video material is now available in the Foppa learning environment. The video material illustrates the basic skills of figure skating and it supports the students’ learn-ing process. The videos also help applying the learned into their own work. The video material is easy to update. The internet based learning environment give an opportunity to interactive learning and constant developing of the coaching education

Mielekkään elämän palapeli : näkökulmia arabian- ja kiinankielisten ikääntyvien elämään Suomessa

Tämä opinnäytetyö käsittelee monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia mielekkääseen elämään uudessa kotimaassa Suomessa. Maahanmuutto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja yhä useampi ikääntyvä maahanmuuttaja joutuu rakentamaan mielekästä elämää itselleen vieraassa asuin-, kieli- ja kulttuuriympäristössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisista asioista koostuu pääkaupunkiseudulla asuvien ikääntyvien, yli 60-vuotiaiden arabian- ja kiinankielisten maahanmuuttajien mielekäs elämä heidän itsensä arvioimana. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli avata maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia heidän palveluodotuksiinsa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Jade II -projektia. Jade II -projekti (– Osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille) on suunnattu yli 50-vuotiaille, Euroopan ulkopuolisista maista lähtöisin oleville helsinkiläisille henkilöille. Tavoitteemme on Jade II -projektin kautta lisätä tietoutta ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeista niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin järjestötoimijoille. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Opinnäytetyön aineisto koostui yhteensä kuuden (n = 6) Suomessa asuvan ikääntyvän maahanmuuttajan haastattelusta. Nämä kuusi henkilöä jakautuivat tasaisesti kahden eri kieliryhmän kesken, arabian- ja kiinankielisiin haastateltaviin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, jotka toteutettiin neljänä erillisenä ryhmähaastatteluna helmikuussa 2017. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksissa nousi erityisesti esille ikääntyvien maahanmuuttajien toive saada suomalaisia ystäviä, oppia suomen kieltä ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Haastateltavat kokivat palveluiden olevan saatavilla, mutta niiden saavutettavuus suomen kieltä taitamattomana koettiin vaikeaksi. Siksi suurin osa haastatelluista toivoikin saavansa palveluita myös omalla äidinkielellään. Tulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Lähes kaikki haastatellut aikoivat kotoutua pysyvästi Suomeen.This thesis is about multiculturalism and the perspectives of ageing immigrants about a meaningful life in their new home country Finland. International migration has increased rapidly in the last few years and every day an increasing number of ageing immigrants have to build a meaningful and a pleasant life in a new environment with a new culture and language. The purpose of the thesis was to find out what life is like in the new home country as evaluated by over 60-year-old Arabic and Chinese speaking persons living in the capital region. Additionally, our intention was to find out what kinds of service expectations the ageing immigrants have. The thesis was commissioned by Jade project which is a developing project supporting ageing immigrants over 50 years of age from countries outside of Europe living in Helsinki. The purpose of this thesis was also to produce information through Jade project for the professionals in the fields of social services and health care as well as various organizations. Our research is qualitative. The empirical material was collected by using four theme interviews with six interviewees: three Arabic speaking persons and three Chinese speaking persons. The interviews were conducted in February 2017. The interviews were analyzed by using inductive content analysis. In the conclusion part, we covered the aspects of social interaction, everyday life experiences, service experiences as well as the future in Finland. According to the results, the interviewees were hoping to make friends with Finns, to learn Finnish and to adapt to the society. The interviewees felt that services were available but that they were not easily accessible because of the language barrier. That is why most of the interviewees were hoping to receive services in their mother tongue. According to the results, interviewees were mainly satisfied with their lives in Finland. Majority of them were planning to settle in Finland permanently

Kommuunien läheissuhteet

Non peer reviewe

Hyvän hoidon reuna-alueilla : Potilasvahinko lääketieteellisen toiminnan valossa

Vuonna 2006 Suomessa korvattiin 2331 potilasvahinkoa. Niistä maksettiin korvauksia yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan potilasvahinkoja lääketieteellisen toiminnan valossa. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen: Millä eri tavoilla lääkärin toiminta voi epäonnistua potilasvahinkotapauksissa? Tutkimuksessa määriteltiin neljä kategoriaa, joiden avulla analysoitiin esimerkkitapauksia. Kategoriat käsittelivät hoitojärjestelmää, lääkärin toimintaan vaikuttavia normeja, toiminnan intentionaalisuutta sekä toiminnan suhdetta sen lopputuloksiin ja seurauksiin. Ensimmäisessä tutkimusluvussa määriteltiin kategoriat, joiden avulla lääketieteellistä toimintaa voi arvioida. Ensimmäiseksi analysoitiin hoitojärjestelmää, lääkärin toiminnan kontekstia. Hoitojärjestelmästä nostettiin esille potilas-lääkärisuhde, lääkärien välinen yhteistyö, potilaasta saatavat tiedot, toiminnan mahdollistavat resurssit sekä niin kutsuttu systeemivirhe. Hoitojärjestelmän toimiminen on hyvän hoidon ensimmäinen edellytys. Se vaatii eri terveydenhuollon ammattihenkilöiden saumatonta yhteistyötä.Toinen kategoria käsitteli lääkärin toimintaan vaikuttavia normeja. Georg Henrik von Wrightin teoksen Norm and Action normien jaottelua sovellettiin lääkärin toimintaan. Normien pääryhmään kuuluvat säännöt, määräykset ja ohjeet. Lisäksi voidaan määritellä pienempiä normiryhmiä, jotka sijaitsevat pääryhmien välimaastossa. Näihin pienempiin ryhmiin sijoittuvat tottumukset, moraaliset periaatteet sekä ideaalit säännöt. Kolmannessa kategoriassa käsiteltiin intentionaalisuutta osana toimintaa. Teorian päälähde oli G. E. M. Anscomben teos Intention. Toiminnan intentionaalisuutta analysoitiin Anscomben tunnetun, vesikaivon myrkytystä koskevan, esimerkin avulla. Siinä tekoon liittyvä sisäinen tieto on keskeinen intentiota määrittävä tekijä. Viimeisessä kategoriassa arvioitiin toimintaa von Wrightin mukaan. Esille nousi erityisesti kyky toiminnan perusedellytyksenä sekä toiminnan lopputulos ja seuraukset. Potilasvahingoissa on tärkeää arvioida myös potilasvahingon seurauksia, ei vain epäonnistuneen toimenpiteen lopputulosta. Toimintaa analysoitaessa oli myös otettava huomioon kenen näkökulmasta seurauksia arvioitiin, Potilas, lääkäri ja esimerkiksi osastonylilääkäri saattavat nähdä potilasvahingon seuraukset hyvin eri tavoilla.Toisessa tutkimusluvussa arvioitiin neljää Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen kantelu- ja valvontaratkaisuista valittua esimerkkitapausta. Ensimmäinen käsitteli lääkärin toiminnan epäonnistumista synnytyksessä, toinen psyykkisistä ongelmista ja alkoholiriippuvuudesta kärsivän lääkärin ammatinharjoittamisoikeuksien rajoittamista, kolmas lääketutkimuksen johtajan vakavia virheitä ja neljäs Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvän asiantuntijan ristiriitaisia asiantuntijalausuntoja. Lääkärin toiminnan epäonnistuminen vaikuttaa helposti hoitojärjestelmään, jonka toimiminen perustuu työntekijöiden yhteistyöhön. Hoitovirheissä rikotaan yleensä lääketieteen sääntöjä. Potilasvahingon sattuessa lääkärin asema muuttuu normiauktoriteetista normisubjektiksi. Lääkäri saattaa toiminnallaan rikkoa myös moraalisia sääntöjä tai lääkärin ihannetta. Puhtaissa vahinkotapauksissa toiminnan lopputulos ei vastaa lääkärin intentiota, potilaan parantamista. Kaikissa potilasvahinkotapauksissa ei voida puhua vahingoista, vaan kyseessä voi olla myös tarkoituksellinen teko. Toiminnan lopputuloksella voi olla laajat seuraukset, jotka tulisi myös ottaa huomioon toimintaa arvioitaessa

Geschlechtsneutraler Sprachgebrauch in den Wahlprogrammen von den Grünen und der AfD im Jahr 2021

In dieser Bachelorarbeit wird es untersucht, ob zwei deutschen politischen Parteien, die Grünen und die Alternative für Deutschland (AfD), in ihren Wahlprogrammen vom Jahr 2021 geschlechtsneutrale Sprache verwenden. Außerdem wird untersucht, ob die mögliche geschlechtsneutrale Sprachgebrauch von diesen Parteien den Richtlinien des Gesellschaft für deutsche Sprache (GfdS) entspricht. Die beiden Parteien wurden ausgewählt, weil sie Gegens-ätze sind: Die Grünen sind sehr liberal, während die AfD sehr konservativ ist. Es besteht also ein starker Kontrast zwischen den Parteien, der eine hervorragende Grundlage für Analyse bietet. Zunächst wird ein Überblick über die Geschichte der geschlechtsneutralen Linguistik und einige mögliche geschlechtsneutralen Markierungen gegeben. Es wird auch durchgegangen, wie die GfdS diese Markierungen klassifiziert und ob sie deren Verwendung empfiehlt. Die Empfehlungen der GfdS wurden für diese Arbeit ausgewählt, da es ist einen deutschen staatlich finanzierten Verein, der auch politischen Organen sprachlich berät. Aus beidem Wahlprogramme wurden zwei Teile ausgewählt, die näher untersucht werden. Aus dem Wahlprogramm der Grünen wurden zwei Zwischenüberschriften aus Kapitel 5 ausgewählt. Aus dem Wahlprogramm der AfD wurden Kapitel 1 und 11 ausgewählt. Diese Kapitel wurden ausgewählt, weil sie inhaltlich sehr ähnlich sind und sich auf Gleichstellung und andere gesellschaftliche Fragen beziehen. Sie enthalten auch viele Personen- und Berufsbezeichnungen, die für die Analyse erforderlich sind. Für die Analyse wurden beide Wahlprogramme Abschnitt für Abschnitt durchgesehen und Wörter, in denen eine geschlechtsneutrale Markierung verwendet wurde, sowie Wörter, in denen eine geschlechtsneutrale Markierung hätte verwendet werden können, herausgefiltert. An-schließend wurden die Markierungen insbesondere im Lichte der GfdS-Empfehlungen, aber auch unter Bezugnahme auf andere Quellen bewertet. Die Analyse ergab, dass die von den Parteien verwendete geschlechtsneutrale Sprache mit ihren Werten übereinstimmt. Die Grünen hatten sich für die Verwendung des Gender-Sternchens und manche Ersatzformen entschieden. Obwohl die GfdS die Verwendung des Gender-Sternchens nicht empfiehlt, blieben die Grünen mit einigen Ausnahmen einigermaßen konsequent. Die AfD hingegen verwendete durchgängig das generische Maskulinum, d.h. die ausschließlich männliche Form von Personen- und Berufsbezeichnungen, die von der GfdS nicht empfohlen wird, aber immer noch verbreitet ist. Darüber hinaus verwendete AfD auch manche Ersatzformen.Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on tutkia käyttävätkö kaksi saksalaista poliittista puoluetta, Vihreät ja Vaihtoehto Saksalle (AfD), sukupuolineutraalia kieltä vuonna 2021 julkaistuissa vaaliohjelmissaan. Sen lisäksi tarkoituksena on tutkia, vastaako näiden puolueiden mahdollisesti käyttämä sukupuolineutraali kieli saksan kielen yhdistyksen, Gesellschaft für deutsche Sprache (GfdS), ohjeistuksia. Nämä kaksi puoluetta valittiin sillä perusteella, että ne ovat toistensa vastakohtia: Vihreät ovat liberaaleja, kun taas AfD on hyvin konservatiivinen. Puolueiden välillä on siis vahva kontrasti, joka tarjoaa oivallisen pohjan analyysille. Ensin tutkielmassa käydään läpi sukupuolineutraalin lingvistiikan historiaa sekä joitakin mahdollisia sukupuolineutraaleja merkintätapoja. Sen lisäksi käydään läpi, miten GfdS luokittelee nämä merkintätavat ja suosittelevatko he niiden käyttöä. GfdS:n julkaisemat suositukset on valittu tähän työhön, koska GfdS on saksalainen valtion rahoittama yhdistys, joka tarjoaa kielellistä neuvontaa jopa poliittisille elimille. Kummastakin vaaliohjelmasta on valittu kaksi kappaletta, joita tarkastellaan lähemmin. Vihreiden vaaliohjelmasta on valittu kaksi alalukua kappaleesta 5. AfD:n vaaliohjelmasta on valittu kappaleet 1 ja 11.Tutkimusmateriaaliksi valittiin nämä luvut, koska ne ovat sisällöltään hyvin samantyylisiä ja liittyvät mm. tasa-arvoon ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin. Ne sisältävät myös paljon henkilö- ja ammattinimikkeitä, jotka ovat tarpeellisia analyysiä varten. Analyysia varten molemmat vaaliohjelmat käytiin järjestelmällisesti läpi kappale kerrallaan ja niistä poimittiin sekä sanoja, joissa sukupuolineutraalia merkintätapaa on käytetty että sanoja, joissa sukupuolineutraalia merkintätapaa olisi voitu käyttää. Sen jälkeen merkintätapoja arvioitiin erityisesti GfdS:n suositusten mukaisesti, mutta myös muiden sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön liittyvien lähteiden avulla. Analyysin tulos oli se, että puolueiden käyttämä sukupuolineutraali kieli vastasi niiden arvoja. Vihreät olivat valinneet käyttää asteriskia sekä joitakin korvaavia sanamuotoja henkilö- ja am-mattinimikkeissä. Vaikka GfdS ei suosittele asteriskin käyttöä sukupuolineutraalina merkintätapana, Vihreät kuitenkin pysyivät jokseenkin johdonmukaisina joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. AfD sen sijaan käytti johdonmukaisesti geneeristä maskuliinia, eli pelkkää maskuliinimuotoa henkilö- ja ammattinimikkeissä, joka ei ole GfdS:n suosittelema, mutta jota kuitenkin käytetään yhä yleisesti. Sen lisäksi AfD käytti myös joitakin korvaavia sanamuotoja

Neonatal outcome in vaginal breech labor at 32+0-36+0 weeks of gestation : a nationwide, population-based record linkage study

Background In many countries, vaginal breech labor at term is an option in selected cases. However, the safety of vaginal breech labor in preterm is still unclear. Therefore our study aimed to evaluate the safety of vaginal breech labor in late preterm deliveries. Design A retrospective register-based study. Setting Maternity hospitals in Finland, 2004-2017. Participants The study population included 762 preterm breech deliveries at 32 + 0-36 + 6 gestational weeks according to the mode of delivery, 535 (70.2%) of them were born vaginally in breech presentation, and 227 (29.8%) were delivered by non-urgent cesarean section. Methods The study compared short-term neonatal adverse outcomes of singleton vaginal breech deliveries with non-urgent cesarean deliveries at 32 + 0 to 36 + 6 weeks of gestation. An odd ratio with 95% confidence intervals was calculated to estimate the relative risk of adverse outcomes. Outcome measures Neonatal death, an arterial umbilical pH below seven, a five-minute Apgar score below four and seven, admission to neonatal intensive care unit, neonatal intubation, neonatal antibiotic therapy, neonatal birth trauma, respiratory distress syndrome, neonatal convulsions, cerebral ischemia, hypoxic-ischemic encephalopathy, congenital hypotonia, and a composite of severe adverse outcomes. Results A five-minute Apgar scores below seven were increased in vaginal breech labor at 32 + 0 to 36 + 6 weeks of gestation compared to non-urgent cesarean sections (aOR 2.48, 95% CI 1.08-5.59). Neonatal antibiotic therapy, the admission to neonatal intensive care unit, and neonatal respiratory distress syndrome were decreased after vaginal breech labor compared to the outcomes of non-urgent cesarean section (neonatal antibiotic therapy aOR 0.60, 95% CI 0.40-0.89; neonatal NICU admission aOR 0.47, 95% CI 0.33-0.68; respiratory distress syndrome aOR 0.30, 95% CI 0.19-0.48). Conclusion Vaginal breech labor at 32 + 0-36 + 6 gestational weeks does not increase severe neonatal short-term morbidity or mortality compared to cesarean section.Peer reviewe

Risk factors for adverse outcomes in vaginal preterm breech labor

cited By 0Purpose To assess the risk factors for adverse outcomes in attempted vaginal preterm breech deliveries. Methods A retrospective case-control study, including 2312 preterm breech deliveries (24 + 0 to 36 + 6 gestational weeks) from 2004 to 2018 in Finland. The preterm breech fetuses with adverse outcomes born vaginally or by emergency cesarean section were compared with the fetuses without adverse outcomes with the same gestational age. A multivariable logistic regression analysis was used to calculate the risk factors for adverse outcomes (umbilical arterial pH below 7, 5-min Apgar score below 4, intrapartum stillbirth and neonatal death <28 days of age). Results Adverse outcome in vaginal preterm breech delivery was associated with maternal obesity (aOR 32.19, CI 2.97-348.65), smoking (aOR 2.29, CI 1.12-4.72), congenital anomalies (aOR 4.50, 1.56-12.96), preterm premature rupture of membranes (aOR 1.87, CI 1.00-3.49), oligohydramnios (28-32 weeks of gestation: aOR 6.50, CI 2.00-21.11, 33-36 weeks of gestation: aOR 19.06, CI 7.15-50.85), epidural anesthesia in vaginal birth (aOR 2.44, CI 1.19-5.01), and fetal growth below the second standard deviation (28-32 weeks of gestation: aOR 5.89, CI 1.00-34.74, 33-36 weeks of gestation: aOR 12.27, CI 2.81-53.66). Conclusion The study shows that for each subcategory of preterm birth, there are different risk factors for adverse neonatal outcomes in planned vaginal breech delivery. Due to the extraordinary increased risk of adverse outcomes, we would recommend a planned cesarean section in very preterm breech presentation (28 + 0 to 32 + 6 weeks) with severe maternal obesity, oligohydramnios, or fetal growth restriction and in moderate to late preterm breech presentation (33 + 0 to 36 + 6 weeks) with oligohydramnios or fetal growth restriction.Peer reviewe