In dieser Bachelorarbeit wird es untersucht, ob zwei deutschen politischen Parteien, die Grünen und die Alternative für Deutschland (AfD), in ihren Wahlprogrammen vom Jahr 2021 geschlechtsneutrale Sprache verwenden. Außerdem wird untersucht, ob die mögliche geschlechtsneutrale Sprachgebrauch von diesen Parteien den Richtlinien des Gesellschaft für deutsche Sprache (GfdS) entspricht. Die beiden Parteien wurden ausgewählt, weil sie Gegens-ätze sind: Die Grünen sind sehr liberal, während die AfD sehr konservativ ist. Es besteht also ein starker Kontrast zwischen den Parteien, der eine hervorragende Grundlage für Analyse bietet.
Zunächst wird ein Überblick über die Geschichte der geschlechtsneutralen Linguistik und einige mögliche geschlechtsneutralen Markierungen gegeben. Es wird auch durchgegangen, wie die GfdS diese Markierungen klassifiziert und ob sie deren Verwendung empfiehlt. Die Empfehlungen der GfdS wurden für diese Arbeit ausgewählt, da es ist einen deutschen staatlich finanzierten Verein, der auch politischen Organen sprachlich berät.
Aus beidem Wahlprogramme wurden zwei Teile ausgewählt, die näher untersucht werden. Aus dem Wahlprogramm der Grünen wurden zwei Zwischenüberschriften aus Kapitel 5 ausgewählt. Aus dem Wahlprogramm der AfD wurden Kapitel 1 und 11 ausgewählt. Diese Kapitel wurden ausgewählt, weil sie inhaltlich sehr ähnlich sind und sich auf Gleichstellung und andere gesellschaftliche Fragen beziehen. Sie enthalten auch viele Personen- und Berufsbezeichnungen, die für die Analyse erforderlich sind.
Für die Analyse wurden beide Wahlprogramme Abschnitt für Abschnitt durchgesehen und Wörter, in denen eine geschlechtsneutrale Markierung verwendet wurde, sowie Wörter, in denen eine geschlechtsneutrale Markierung hätte verwendet werden können, herausgefiltert. An-schließend wurden die Markierungen insbesondere im Lichte der GfdS-Empfehlungen, aber auch unter Bezugnahme auf andere Quellen bewertet.
Die Analyse ergab, dass die von den Parteien verwendete geschlechtsneutrale Sprache mit ihren Werten übereinstimmt. Die Grünen hatten sich für die Verwendung des Gender-Sternchens und manche Ersatzformen entschieden. Obwohl die GfdS die Verwendung des Gender-Sternchens nicht empfiehlt, blieben die Grünen mit einigen Ausnahmen einigermaßen konsequent. Die AfD hingegen verwendete durchgängig das generische Maskulinum, d.h. die ausschließlich männliche Form von Personen- und Berufsbezeichnungen, die von der GfdS nicht empfohlen wird, aber immer noch verbreitet ist. Darüber hinaus verwendete AfD auch manche Ersatzformen.Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on tutkia käyttävätkö kaksi saksalaista poliittista puoluetta, Vihreät ja Vaihtoehto Saksalle (AfD), sukupuolineutraalia kieltä vuonna 2021 julkaistuissa vaaliohjelmissaan. Sen lisäksi tarkoituksena on tutkia, vastaako näiden puolueiden mahdollisesti käyttämä sukupuolineutraali kieli saksan kielen yhdistyksen, Gesellschaft für deutsche Sprache (GfdS), ohjeistuksia. Nämä kaksi puoluetta valittiin sillä perusteella, että ne ovat toistensa vastakohtia: Vihreät ovat liberaaleja, kun taas AfD on hyvin konservatiivinen. Puolueiden välillä on siis vahva kontrasti, joka tarjoaa oivallisen pohjan analyysille.
Ensin tutkielmassa käydään läpi sukupuolineutraalin lingvistiikan historiaa sekä joitakin mahdollisia sukupuolineutraaleja merkintätapoja. Sen lisäksi käydään läpi, miten GfdS luokittelee nämä merkintätavat ja suosittelevatko he niiden käyttöä. GfdS:n julkaisemat suositukset on valittu tähän työhön, koska GfdS on saksalainen valtion rahoittama yhdistys, joka tarjoaa kielellistä neuvontaa jopa poliittisille elimille.
Kummastakin vaaliohjelmasta on valittu kaksi kappaletta, joita tarkastellaan lähemmin. Vihreiden vaaliohjelmasta on valittu kaksi alalukua kappaleesta 5. AfD:n vaaliohjelmasta on valittu kappaleet 1 ja 11.Tutkimusmateriaaliksi valittiin nämä luvut, koska ne ovat sisällöltään hyvin samantyylisiä ja liittyvät mm. tasa-arvoon ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin. Ne sisältävät myös paljon henkilö- ja ammattinimikkeitä, jotka ovat tarpeellisia analyysiä varten.
Analyysia varten molemmat vaaliohjelmat käytiin järjestelmällisesti läpi kappale kerrallaan ja niistä poimittiin sekä sanoja, joissa sukupuolineutraalia merkintätapaa on käytetty että sanoja, joissa sukupuolineutraalia merkintätapaa olisi voitu käyttää. Sen jälkeen merkintätapoja arvioitiin erityisesti GfdS:n suositusten mukaisesti, mutta myös muiden sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön liittyvien lähteiden avulla.
Analyysin tulos oli se, että puolueiden käyttämä sukupuolineutraali kieli vastasi niiden arvoja. Vihreät olivat valinneet käyttää asteriskia sekä joitakin korvaavia sanamuotoja henkilö- ja am-mattinimikkeissä. Vaikka GfdS ei suosittele asteriskin käyttöä sukupuolineutraalina merkintätapana, Vihreät kuitenkin pysyivät jokseenkin johdonmukaisina joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. AfD sen sijaan käytti johdonmukaisesti geneeristä maskuliinia, eli pelkkää maskuliinimuotoa henkilö- ja ammattinimikkeissä, joka ei ole GfdS:n suosittelema, mutta jota kuitenkin käytetään yhä yleisesti. Sen lisäksi AfD käytti myös joitakin korvaavia sanamuotoja
