Yrittäjyysyhteisötoimijoiden identiteetin rakentuminen ja merkityksellisyyden kokemus ES-organisaatioissa

Tässä tutkimuksessa tarkastelen identiteettityötä ja työn merkityksellisyyden rakentumista opiskelijayrittäjyysyhteisöissä (Entrepreneurship Society) vapaaehtoistyössä toimivien opiskelijoiden kautta. Identiteettityötä ja työn merkityksellisyyttä on tutkittu organisaatiotutkimuksen kentällä jo verrattain paljon. Tutkimuksessani identiteettityötä tarkastellaan identiteetin jatkuvan rakentumisen näkökulmasta, jossa yksilöt rakensivat identiteettiään kerronnallisten haastattelujen kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös opiskelijayrittäjyystoiminnassa muodostuvaa merkityksellisyyden kokemusta, jota yksilöt tuottivat kertomuksissaan tuodessaan esiin merkityksellisyyttä rakentavia tekijöitä. Tutkimuksen lähtökohtana on tuoda Suomen yrittäjyysyhteisötutkimuksen kentälle yksilö- ja kulttuurisen tason ymmärrystä siitä, millaisia erilaisia yksilöitä yhteisöissä toimii ja mitä es-toiminnassa pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä. Sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen näkökulmaan nojaava narratiivinen tutkimukseni tuo yrittäjyysyhteisöjen tutkimuskentälle lisää tietoa siitä, miten yksilöt kokevat yrittäjyysyhteisötoiminnan ja mitä toiminnassa pidetään arvokkaana. Tutkimukseni tavoitteena on luoda kuvaus yrittäjyysyhteisöaktiivien identiteettityöstä ja merkityksellisyyden rakentumisen prosessista sekä merkityksellisyyttä rakentavista tekijöistä es-toiminnassa. Tutkimukseni aineisto on kerätty ja analysoitu kerronnallista haastattelumetodia ja -analyysiä hyödyntäen. Tutkimukseni tulokset rakentuivat kahdeksasta identiteettitarinasta, jotka muodostuivat neljän eri es-toimijan haastatteluista. Identiteettitarinat seuraavat jokaisen es-toimijan henkilökohtaista tarinalinjaa ja kuvastavat kunkin toimijan vahvimmiksi koettuja identiteettejä. Tulokset korostavat identiteettien johdonmukaista luonnetta ja identiteettiasemien selkeää omaksumista. Keskeisimpiä ja jokaista tutkittavaa yhdistäviä es-toiminnassa merkityksellisyyttä rakentavia arvoja olivat: Yhteisöllisyys ja osallisuus, itsensä kehittäminen ja yrittäjähenkisyys, kokemus jaetuista tavoitteista, päämääristä ja arvoista sekä kokemus vaikuttamisesta johonkin suurempaan. Tutkimukseni tulosten kontribuutiona on narratiivisen tutkimusmetodiin perustuva identiteettityön ja työn merkityksellisyyden rakentumisen tarkastelu. Tulokset tuovat esiin es-toimijoiden asemoitumista tiettyihin identiteettiasemiin ja mallitarinoihin, joiden kautta tutkittavat rakensivat omaa es-toimijan identiteettiään. Merkityksellisyys rakentui toimintaan liittyvien sisällöllisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja myös itseen liittyvien tekijöiden kautta. Tulokset ja johtopäätökset tuovat esiin es-toimijoiden erityisen vahvaa merkityksellisyyden kokemusta, joka rakentui yrittäjyysyhteisötoimintaan liitettävien elementtien kautta. Kokonaisuutena tutkimustulokset myös rakensivat kuvaa siitä, millainen on Suomessa toimiva yrittäjyysyhteisöaktiivi ja mitä aktiivit pitävät toiminnassa arvokkaana ja merkityksellisenä

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen kiinnostus kokijoiden kuvauksissa

Pro gradu -tutkielma tarkastelee, kuinka itse itsensä pedofiileiksi määrittelevät henkilöt kuvaavat kokemuksiaan. Tutkimuksessa selvitetään myös millaisia selviytymiskeinoja ja voimavaroja henkilöt käyttävät pidättäytyäkseen lasten seksuaaliselta kaltoinkohtelulta, ja selviytyäkseen elämästään tämän sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti ongelmallisen seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Tutkimuksen aineistona on neljän pedofiilisesti suuntautuneen henkilön internetin vertaistukeen perustuvalla keskustelufoorumilla kirjoittama teksti, jossa henkilö ensimmäistä kertaa esittäytyy ryhmälle pedofiilina, ja yhden pedofiilisesti suuntautuneen henkilön blogikirjoitus. Kirjoituksissa pedofiilisesti suuntautuneet henkilöt jakavat kokemuksiaan siitä, miten pedofilia heidän elämäänsä vaikuttaa. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysimenetelmä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, kuinka pedofilian kokemusta leimaa voimakas itseinhon ja häpeän tunne, joka pahimmillaan toimii sosiaalisesti lamauttavana tekijänä, joka estää avun ja tuen hakemisen. Aineiston henkilöt ovat kehittäneet itselleen moninaisia toimintamalleja selviytyäkseen raskaan kokemuksen kanssa. Ilman asianmukaista ammatillista keskusteluapua- ja neuvontaa osa näistä toimintamalleista voi olla vahingollisia henkilölle itselleen ja lisätä riskiä toteuttaa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Tuloksissa korostuu kuinka suuri merkitys lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden ehkäisyn kannalta on sillä, että pedofiilisesti suuntautuneille henkilöille on tarjolla ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen apua

Juoksemisen merkitykset suomalaisessa postmodernissa juoksukirjallisuudessa : sisällönanalyysi valmennusoppaasta, elämänkerrasta ja kaunokirjallisesta teoksesta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä juoksemiselle annetaan suomalaisessa postmodernissa juoksukirjallisuudessa ja miten nämä merkitykset ilmenevät suhteessa identiteettiin ja elämäntapaan. Lisäksi tutkin elämyksiä, joita juokseminen harrastajalleen tarjoaa sekä sitä, millaiseen fyysiseen ja sosiaaliseen kontekstiin juokseminen sijoittuu. Tutkimusaineistonani toimii kolme postmodernina aikana julkaistua juoksemiseen liittyvää kirjaa. Teokset poikkeavat toisistaan sekä sisällöltään että orientaatioltaan, sillä yksi on valmennusopas, toinen on elämänkerta ja kolmas on essee- ja runotyyliä edustava kaunokirjallinen teos. Tutkimusaineistoon valitut teokset ovat Kirsi Valastin Naisen juoksukirja (2009), Heikki Sauren Wilson Kirwa – Juoksijasoturin ihmeellinen elämä (2006) sekä Jari Ehrnroothin (2012) Juoksu. Kaikki teokset edustavat jollakin tavalla juoksukirjallisuuden marginaalia, mikä auttaa haastamaan aikaisempien tutkimusten ja teorian tuottamaa tietoa. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen sisällönanalyysi, jonka tuottamia havaintoja tulkitsen hermeneuttisesti. Juoksemisen merkitykset samoin kuin juoksemiseen liittyvä fyysinen ja sosiaalinen konteksti eroavat valituissa aineistoissa huomattavasti toisistaan. Juoksemisen merkitykset vaihtelevat eri teoksissa hyvinvoinnista ja terveydestä saavutuksiin sekä mielihyvään riippuen juoksijan tavoitteellisuudesta. Juokseminen tarjoaa juoksijalle sekä nautinnollisia ja euforisia että kivuliaita ja kärsimystä tuottavia elämyksiä. Juoksemiseen liittyi kaikissa teoksissa elämäntapaan ja –tyyliin liittyviä valintoja, jotka näkyvät vähimmillään pieninä muutoksina arjessa ja enimmillään täysin arkea sanelevina prioriteetteina. Elämäntapaan vaikuttivat juoksemisen lisäksi sosioekonominen asema sekä elämäntilanne. Juokseminen edusti kaikissa teoksissa tärkeää tarinaa, jolla identiteettiä rakennetaan. Naisen juoksukirjassa juokseminen auttoi rakentamaan hyvinvoivan, energisen ja jaksavan juoksevan naisen identiteettiä. Juoksijasoturin ihmeellinen elämä –teoksessa kilpajuoksijan identiteettiä puolestaan muodostettiin etnisen alkuperän ja luonteenpiirteiden pohjalta. Juoksu –teoksessa identiteetti oli voimakkaasti kytköksissä juoksijuuteen ja sen ympärillä ilmeni jopa riippuvuuden ja pakonomaisen harjoittelun piirteitä. Tutkimuksen tulokset olivat pitkälti samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten ja teorioiden kanssa. Juoksukulttuurin eriytyminen näkyy aineistossa etenkin kuntojuoksemisen jakautumisena yhä useampiin ulottuvuuksiin. Juokseminen edustaa refleksiivisessä postmodernissa kiinnittymispintaa, joka tarjoaa rakennusaineita identiteetille sekä helpottaa arjen valintoja

SOI and Bulk CMOS Modeling Aspects in Radio Frequency Low Noise Amplifier Design

This thesis explores the suitability of silicon-on-insulator (SOl) CMOS technology for low-power RF IC design. Modeling aspects are considered from the designer’s point of view and a comparison between SOl CMOS and bulk CMOS technologies is done in both theoretical and practical levels. A 2 GHz low noise amplifier (LNA) is presented as a study case and silicon-on-sapphire (SOS) technology is used as a SOl reference. The studies showed the benefits of SOS. Lower power consumption is attained by the use lower operation voltage, easier HF model compared to the bulk CMOS case, no back-gate-bias effect, no substrate coupling, more accurate inductor models and higher Q-values. Also the floating body effect (FBE) is negligible in the UTSi FD SOS process used in this study. The thing that support the use of the bulk CMOS process is the easier availability of the bulk wafers which makes the bulk CMOS process less expensive.Työssä tutkitaan SOl CMOS -teknologian sopivuutta pienitehoisten, radiotaajuisten integroitujen piirien toteuttamiseen. Työssä perehdytään MOSFETien mallintamiseen ja verrataan SOl CMOS -teknologiaa perinteiseen bulk CMOS -teknologiaan sekä teorian että käytännön tasolla. Suunnitteluesimerkkinä toteutetaan 2 GHz:n LNA-piiri, ja SOl-teknologiareferenssinä käytetään sefiiripohjaista SOS-teknologiaa. Työssä tulee esille SOS-teknologian edut. Pienempi tehonkulutus saavutetaan pienemmillä käyttöjännitteillä, SOS:n yksinkertaisempi HF-malli, ei back-gate-bias efektiä, ei substraattikytkeytymistä, tarkemmat kelamallit ja korkeammat Q-arvot. FBE-efekti on mitätön työssä käytetyn UTSi FD SOS -teknologian tapauksessa. Bulk CMOS -teknologian käyttöä tukee kiekkojen helpompi saatavuus, mikä tekee bulk-teknologiasta edullisemman

The role of symbiotic arbuscular mycorrhizal fungi (Glomeromycota) in roots of the host plant Deschampsia flexuosa in vegetation succession of inland sand dunes in Finnish Lapland

Suurin osa maalla elävistä putkilokasvilajeista ja -heimoista elää symbioosissa mykorritsasienten kanssa. Mykorritsatyyppejä on useita, ja näistä yleisin ja vanhin on arbuskelimykorritsasymbioosi, jossa Glomeromycota-sienet muodostavat arbuskelimykorritsaa (AM) kasvien juurien sisällä. Tämä kasvin ja sienen välinen tiivis suhde on molempia osapuolia hyödyttävä symbioosi. Toisenvarainen AM sieni on riippuvainen kasvin tuottamasta orgaanisesta hiilestä, ja vastapalveluksena sieni voi parantaa kasvin ravinteiden- ja vedenottokykyä, sekä suojata tätä taudinaiheuttajilta, tuhohyönteisiltä ja laiduntajilta, sekä parantaa kasvin kuivuudensietokykyä. Vaikuttamalla isäntäkasvien kasvuun ja resurssien kohdentamiseen AM sienet vaikuttavat myös kasvien välisiin suhteisiin, sekä edelleen kasvien ja maaperän pieneliöstön eliöyhteisöiden rakenteisiin ja monimuotoisuuteen. Tutkin AM sienten roolia hietatievojen sukkessiossa Suomen Lapissa. Mittasin sienten merkitystä isäntäkasville juurten kolonisaatioasteen (%) avulla. Tutkimuskasvilajina oli metsälauha, Deschampsia flexuosa, joka kasvoi sekä hietatievojen deflaatioaltaissa (sukkession alkuvaihe) että jo metsittyneillä dyyneillä (kliimaksi). AM symbioosin merkityksen on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu nousevan ekosysteemin ikääntyessä ja vakaantuessa. Kolonisaatio on tyypillisesti suurempaa ekosysteemeissä, joissa epäorgaanisten ravinteiden saatavuus on heikko ja kilpailu resursseista on kovaa. Tässä tutkimuksessa kolonisaation määrä isäntäkasvien juurissa oli kuitenkin suurempaa deflaatioaltaissa kuin metsittyneillä dyyneillä, mikä oli vastoin ennakko-oletuksia. Näyttää siis siltä, että metsälauhakasvit deflaatioaltaissa ovat riippuvaisempia AM sienistä kuin metsittyneiden dyynien metsälauhat - jatkotutkimus on tarpeen selvittämään miksi.Most of all land plant species and families are mycorrhizal, and the majority of them house the symbiont arbuscular mycorrhizal (AM) fungi in their roots. The attachment between the host plant and the mycorrhizal fungus is called a mutualistic symbiosis. The heterotrophic AM fungi rely on organic carbon provided by their plant hosts and in return the fungi can improve their host plants nutrients acquisition, provide protection from pathogens and herbivores, and tolerance of water deficit. By affecting the plant's resource allocation and growth, AM fungi may affect the interactions between plants and thus alter the composition of plant and soil microbial communities. I studied the role of AM fungi in vegetation succession of inland sand dunes in Finnish Lapland. I assessed the mycorrhizal status of a host plant as percent root length colonized (%). The study plant, Deschampsia flexuosa, grew both in the deflation basins (the beginning of succession) and in the vegetated dunes (the climax) in the study area. Mycorrhizal colonization is generally common in old and stabilized ecosystems and absent or low in early successional phases of ecosystems, or in ecosystem suffering from severe disturbances. Colonization tends to be high when the amount of inorganic nutrients in soil is low and competition for sparse resources is intense. In this study I found that the colonization of roots was greater in the disturbed deflation basins than in the stabilized vegetated dunes, which was contrary to what was expected. For one reason or the other it seems that the host plants in the deflation basins are more dependent on AM fungi - but to find out for what, we need to study further

Uimahallin lämpötilan laskun säästöpotentiaali kesäkuukausina

Tämä opinnäytetyö on tehty Oulun kaupungin tilakeskukselle. Tarkoituksena oli teoreettisesti tarkastella Raksilan uimahallin lämpötilan alentamisen edellytyksiä ja laskea sen tuoma energiansäästö kesä-elokuun aikana. Tarkastelu kohdistui altaiden ja allastilojen lämpötiloihin. Koska uimahalli on suuri lämmönkuluttaja, voi pienillä muutoksilla olla merkittäviä vaikutuksia energiankulutukseen. Laskennan suorittamiseksi täytyi selvittää kiinteistön lämmitysmuoto sekä suurimmat energiavirrat laitoksessa, mikä pyrittiin tekemään uimahallin automaatiojärjestelmän mittausten perusteella. Tässä järjestelmässä ei kuitenkaan ollut kaikkia tarvittavia mittauspisteitä tai mitattuja tietoja ei tallennettu suoraviivaisen laskennan tekemiseksi. Näiden asioiden vuoksi energiankulutus altaissa ja allastiloissa jaoteltiin altaista tapahtuvan haihdunnan perusteella. Säästöpotentiaalin laskemiseksi täytyi ottaa huomioon uimahalleille annetut suunnittelun ohjearvot sekä viranomaismääräykset. Opinnäytetyössä tehtyjen laskujen perusteella säästöpotentiaaliksi kesän ajalle saadaan lähes 29 MWh joka vastaa noin 1 100 €:n säästöä kolmessa kuukaudessa. Vaikka säästö ei ole kesäaikana merkittävä suhteessa laitoksen kokoon, on se lämmitysenergian kulutuksesta reilut kuusi prosenttia. Laskettujen osatulosten perusteella on mahdollista myös arvioida tässä tehtyä suuremman tai pienemmän lämpötilan laskun vaikutuksia energiankulutukseen allastiloittain. Lisäksi opinnäytetyössä on laskettu tarkasti lämpimän käyttöveden ja normitetun lämmitysenergian kulutus kesäkuukausina, mitä voidaan käyttää apuna mahdollisissa myöhemmissä selvityksissä. Vastaan tulleiden mittaustietojen puutteiden vuoksi ja opinnäytetyön tilaajan pyynnöstä tähän työhön on listattu automaatiojärjestelmään tehtäviä yksityiskohtaisia parannusehdotuksia. Parannusehdotusten mukaisten kulutusmittausten perusteella olisi mahdollista rakentaa luotettava kokonaiskuva laitoksen energiavirroista ja siten mahdollistaa hyvä pohja tuleville selvityksille.This thesis is part of E-lighthouse project and was ordered by city of Oulu. The main goal was to theoretically study the requirements to decrease the temperature in the main public swimming pool in Oulu and calculate the energy saving potential during the summer months. Study was focused at the temperatures in pools and the rooms pools are located. Because the mentioned property consumes huge amounts of heat energy, might small changes have a big effect. To make the calculations, it was necessary to find out the way building is heated and the main energy flows in the building. Because the property automation system didn’t have all the information needed for straightforward calculation, energy was distributed based on water evaporating from the pools. To assess the potential, it was needed to take into account restrictions made by authorities and design guidelines. Based on the calculations the potential energy saved during the summer months was nearly 29 MWh which corresponds around 1 100 € save in the heating costs. Calculations in this thesis also enable to estimate different variations if it is needed to make a bigger or smaller change in the temperatures than mentioned. In addition, domestic hot water and standardized heat consumption were calculated for possible future investigations. Because there were some measurements missing in the automation system from the viewpoint of energy consumption, some suggestions to improve situation are listed in the end of this thesis. If given measurements are added in the system, it will help constructing a reliable image about the energy flows in the building and give a great base for researches to come

Isyyden vahvuuksien representaatiot Eve Hietamiehen romaaneissa Yösyöttö, Tarhapäivä ja Hammaskeiju

Yksinhuoltajaisyys on varsin vähän tutkittu aihe, vaikka heidän määränsä yhteiskunnassa kasvaa vuosi vuodelta. Yksinhuoltajaisiin liitetään monenlaisia mielikuvia, joita myös kirjallisuudessa tuotetaan tai ylläpidetään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisena isyys representoituu kaunokirjallisissa teoksissa. Tutkimusaineistona olivat Eve Hietamiehen kaunokirjalliset teokset Yösyöttö (2010), Tarhapäivä (2012) ja Hammaskeiju (2017). Teokset heijastavat eräänlaista aikalaiskuvaa yksinhuoltajaisän asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa 2010-luvulla. Tutkimuskysymykseni oli: Millaisia yksinhuoltajaisyyden vahvuuksien representaatioita on Eve Hietamiehen kaunokirjallisissa teoksissa Yösyöttö, Tarhapäivä ja Hammaskeiju? Tutkimusotteeksi valitsin diskurssianalyysin. Diskurssintutkimuksen ydintä aluetta on kielen, toiminnan ja tilanteen sekä näiden välisen vuorovaikutuksen tutkiminen. Tutkimuksen kohteena nähdään se voima, mikä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen toiminnan keskelle kulminoituu. Tutkimukseni teoreettisena taustana ja analyysia ohjaavana toimi positiivinen psykologia ja inhimillisten vahvuuksien näkökulma. Analysoin aineistoa etsien Seligmanin vahvuusluokituksen mukaisia vahvuuksia sekä sosiaaliseen verkostoon ja erilaisiin toimintaympäristöihin liittyviä diskursseja. Peilasin tutkimukseni tuloksia yksinhuoltajaisyyden representaatioista myös kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Suomalainen yksinhuoltajaisä näyttäytyi näissä kaunokirjallisissa teoksissa sinnikkäänä, ystävällisenä, reiluna, vaatimattomana ja toiveikkaana sekä ennen kaikkea rakastavana hahmona. Isyyden luonne muuttui lapsen kasvaessa, mistä muodostui tutkimuksen kolme keskeistä päädiskurssia: yksinhuoltajaisäksi tuleminen –, isyydessä kasvaminen – ja isyyden uudelleenmuotoutuminen –diskurssit. Vauvavuoden aikana niin muskarin kuin leikkipuistonkin kautta luodulla sosiaalisella verkostolla oli tärkeä merkitys läpi koko kirjasarjan. Lapsen kasvaessa verkostoa täydensivät päiväkodin henkilöstö sekä koulun opettaja, joilta isällä oli mahdollisuus halutessaan pyytää neuvoa, tukea ja ohjausta lapsen kasvuun liittyvissä asioissa