Venous needle dislodgement: how to minimize the risks

Although haemodialysis (HD) has become a routine treatment, adverse side effects, and occasionally life threatening clinical complications, still happen. Venous needle dislodgment (VND) is one of the most serious accidents that can occur during HD. If the blood pump is not stopped, either by activation of the protective system of the dialysis machine or manually, the patient can bleed to death within minutes. Fatal and near-fatal blood loss due to VND have been described in the literature (ECRI 1998; Sandroni 2005; Mactier & Worth 2007), but published reports represent only the tip of the ice berg, as such incidents are normally handled at a local or national level. The European Dialysis and Transplant Nurses Association/European Renal Care Association (EDTNA/ERCA) has produced 12 practice recommendations to help reduce the risk of VND and detect blood leakage as early as possible. A poster summarising these recommendations has been created (Van Waeleghem et al. 2008)

Suomalaisten lääkäreiden suhde joukkotiedotusvälineisiin

Media on tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun rajapinta, jonka luonnetta muokkaavat asiantuntijuuden ja median murrokset. Lääkärikunnalla on pitkä historia median yhteistyötahona, mutta profession ja journalismin kohtaamisia on tutkittu vähän. Lääkärit ovat medialle paitsi raportoinnin kohteita ja tietolähteitä, myös mediasisällön tuottajia, ja sekä uutis- että fiktiivinen mediasisältö muokkaa suuren yleisön käsityksiä heidän työstään. Lääkärikunnalla on merkittävää mielipidevaltaa siihen, miten terveydestä yhteiskunnassa keskustellaan. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kohtaamisia suomalaisilla lääkäreillä on ollut median kanssa, ja millaisena suomalaiset terveysjournalistit näkevät työnsä viitekehyksen suhteessa lääketieteeseen. Molempien osalta selvitettiin erityisesti näkemyksiä luotettavaa ja epäluotettavaa terveysjournalismia määrittävistä tekijöistä sekä näiden ammattikuntien yhteistyön mahdollisia erityisiä haasteita. Tutkimuksen viestintätieteellinen viitekehys edusti kutsuttua kulttuurisesti suuntautunutta terveysviestinnän tutkimusta, joka huomioi paitsi mediassa välitetyn viestin sisällön myös mediassa tapahtuvassa diskurssissa ilmenevät yhteiskunnalliset valtarakenteet. Aineistona toimivat suomalaisen massamedian eettisen itsesääntelyelimen, Julkisen sanan neuvoston, käsittelemät lääkäreihin liittyvät tapaukset sekä suomalaisille terveysjournalisteille ja lääkäreille suunnatut poikkileikkauskyselytutkimukset. Tulosten analysoinnissa sovellettiin sekä kvantitatiivisia menetelmiä että kvalitatiivista grounded theory -tarkastelumetodologiaa. Tutkimus osoitti, että suomalaiset lääkärit eivät ajaudu median kanssa vakaviin konflikteihin merkittävästi sen enempää kuin muutkaan ryhmät, mutta salassapitovelvollisuus aiheuttaa ammattikunnalle erityisiä haasteita suhteessa oikeuteen saada oma näkemyksensä julki kiistanalaisissa kysymyksissä. Merkittävä osa konflikteista olisi tämän tutkimuksen perusteella ehkäistävissä lääkärikunnan paremmalla suomalaisen journalismin pelisääntöjen tuntemuksella. Suomalaiset terveysjournalistit ja lääkärit määrittelevät luotettavan terveysjournalismin ennen kaikkea tieteellisyyden kautta. Lääkärit ovat terveysjournalisteille keskeisiä yhteistyökumppaneita, ja yhteistyöprosessin haasteita ovat tutkimuksen perusteella kiire sekä lääkäreiden pyrkimys vaatia tieteen kielelle ominaista tarkkuutta popularisoinnin kustannuksella. Viestin perillemenon kannalta popularisointia voidaan kuitenkin pitää välttämättömänä viestittäessä maallikoille, ja tässä ammattijournalistit ovat lääkäreille keskeinen asiantuntijaresurssi.Relationship Between Finnish Physicians and Mass Media Science and the society interact through media. Very little research has been done on the collaboration between the medical profession and journalists even though the medical profession has significant power to affect how health and illness are defined. The purpose of this study was to characterise Finnish physicians' encounters with journalists. A particular point of interest was how these groups define trustworthy and reliable health information sources, and whether the medical profession poses any particular challenges for media collaboration. This study represents culturally oriented research of health communication, taking into account not only the contents of the messages being relayed but also the power structures expressed within that process. The data of this study consists of two questionnaire surveys — one to Finnish physicians and one to Finnish health journalists — and cases evaluated by the Council For Mass Media In Finland, the self-regulatory ethical board of Finnish journalists. In analysing the results both quantitative methods and qualitative methods based on the grounded theory -methodology were utilised. This study demonstrated that conflicts between Finnish physicians and the media are not common, but medical confidentiality can make it difficult to defend oneself when faced with negative press. Many conflicts could be prevented by physicians being familiar with media guidelines. Both physicians and health journalists emphasize science as a reliability characteristic. Journalists reported a tendency of medical professionals to demand the use scientific language even though popularisation is a vital part of conveying health information to laymen audiences

Toimittaja langan päässä - miten toimin?

Kuvitellaan maailma ilman joukkotiedotusvälineitä. Kuulisit Iivo Niskasen olympiakullasta ehkä kuukausien kuluttua pitäjän huhupuheina. Valelääkärit olisivat jääneet paljastamatta, presidentinvaalitulos kuulematta. Sellaiset termit kuin masennus, rintojen omaseuranta ja talven influenssaepidemia olisivat todennäköisesti jääneet täysin vieraiksi suurelle yleisölle, ellei joku kansankynttilä olisi kiertänyt paikkakunnalta toiselle niistä kertomassa. </p

"I suddenly felt I'd aged": A qualitative study of patient experiences of polymyalgia rheumatica (PMR).

To explore patient experiences of living with, and receiving treatment for, PMR

Patients' independence of a nurse for the administration of subcutaneous anti-TNF therapy: A phenomenographic study

Rheumatology nursing supports patients to manage their lives and live as independently as possible without pain, stiffness and functional restrictions. When conventional drugs fail to delay the development of the rheumatic disease, the patient may require biological treatment such as self-administered subcutaneous anti-tumour necrosis factor (TNF) therapy. It is therefore important that the patient perspective focuses on the life-changing situation caused by the administration of regular subcutaneous injections. The aim of this study was to describe variations in how patients with rheumatic diseases experience their independence of a nurse for administration of subcutaneous anti-TNF therapy. The study had a descriptive, qualitative design with a phenomenographic approach and was carried out by means of 20 interviews. Four ways of understanding the patients' experience of their subcutaneous anti-TNF therapy and independence of a nurse emerged: the struggling patient; the learning patient; the participating patient; the independent patient. Achieving independence of a nurse for subcutaneous anti-TNF injections can be understood by the patients in different ways. In their strive for independence, patients progress by learning about and participating in drug treatment, after which they experience that the injections make them independent

Physician-patient communication in rheumatology: a systematic review

The nature of physician–patient interaction can have a significant impact on patient outcomes through information-sharing and disease-specific education that can enhance patients’ active involvement in their care. The aim of this systematic review was to examine all the empirical evidence pertaining to aspects of physician–patient communication and its impact on patient outcomes. A systematic search of five electronic databases (MEDLINE, PsycINFO, EMBASE, CINAHL, and Web of Science) was undertaken from earliest record to December 2016. Studies were eligible if they: (1) included adult participants (18 years or over) with a diagnosis of a rheumatic condition; (2) were of quantitative, qualitative or mixed methods design; (4) were surveys, observational and interventional studies; (5) were published in the English language; and (6) reported findings on either various physician–patient communication aspects alone or in combination with physical and psychological outcomes. Searches identified 455 papers. Following full-text retrieval and assessment for eligibility and quality, ten studies were included in the review; six quantitative, one mixed methods, and three qualitative papers. Higher levels of trust in the physician and active patient participation in the medical consultation were linked to lower disease activity, better global health, less organ damage accrual, greater treatment satisfaction with fewer side effects from the medication, more positive beliefs about control over the disease, and about current and future health. Future research could focus on the design and implementation of interventions incorporating communications skills and patient-education training

Hemligheten bakom populära animerade karaktärer

Vad gör en framgångsrik animerad karaktär? Homer Simpson, Svampbob Fyrkant och Eric Cartman kommer att analyseras och jämföras för att hitta vad som gör just dem så populära. Därefter kommer de psykologiska aspekterna att granskas. Varför tilltalar dessa karaktärer människor? Riktlinjer för hur man skapar en populär animerad karaktär kommer att utvecklas utifrån resultatet av utredningen

Kun toimittaja ottaa yhteyttä

Julkinen keskustelu terveydestä ja sairaudesta käydään, vaikka lääkärit eivät osallistuisi siihen. Terveystoimittajan kanssa voi tehdä yhteistyötä varsin luottavaisin mielin: työn lähtökohdat ja motiivit ovat todennäköisesti yhteiset