Probability Aggregation in Time-Series: Dynamic Hierarchical Modeling of Sparse Expert Beliefs

Most subjective probability aggregation procedures use a single probability judgment from each expert, even though it is common for experts studying real problems to update their probability estimates over time. This paper advances into unexplored areas of probability aggregation by considering a dynamic context in which experts can update their beliefs at random intervals. The updates occur very infrequently, resulting in a sparse data set that cannot be modeled by standard time-series procedures. In response to the lack of appropriate methodology, this paper presents a hierarchical model that takes into account the expert’s level of self-reported expertise and produces aggregate probabilities that are sharp and well calibrated both in- and outof-sample. The model is demonstrated on a real-world data set that includes over 2300 experts making multiple probability forecasts over two years on different subsets of 166 international political events

Host‐derived population genomics data provides insights into bacterial and diatom composition of the killer whale skin

Recent exploration into the interactions and relationship between hosts and their microbiota has revealed a connection between many aspects of the host's biology, health and associated micro-organisms. Whereas amplicon sequencing has traditionally been used to characterize the microbiome, the increasing number of published population genomics data sets offers an underexploited opportunity to study microbial profiles from the host shotgun sequencing data. Here, we use sequence data originally generated from killer whale Orcinus orca skin biopsies for population genomics, to characterize the skin microbiome and investigate how host social and geographical factors influence the microbial community composition. Having identified 845 microbial taxa from 2.4 million reads that did not map to the killer whale reference genome, we found that both ecotypic and geographical factors influence community composition of killer whale skin microbiomes. Furthermore, we uncovered key taxa that drive the microbiome community composition and showed that they are embedded in unique networks, one of which is tentatively linked to diatom presence and poor skin condition. Community composition differed between Antarctic killer whales with and without diatom coverage, suggesting that the previously reported episodic migrations of Antarctic killer whales to warmer waters associated with skin turnover may control the effects of potentially pathogenic bacteria such as Tenacibaculum dicentrarchi. Our work demonstrates the feasibility of microbiome studies from host shotgun sequencing data and highlights the importance of metagenomics in understanding the relationship between host and microbial ecology

Sustainability of small-scale renewable energy solutions in northern rural communities

This thesis aims to make a proposal for an economically and socially justified and environmentally sustainable of a small-scale hybrid energy generation system for a community of ten houses. The work was performed in frames of the Renewable Community Empowerment in Northern Territories (RECENT) project, financed by the Northern Periphery and Arctic Programme. The aim of the project was to improve the energy efficiency and self-sufficiency of northern communities by utilizing local energy sources. The chosen pilot site of this work was the conceptual eco-district of Päivänpaisteenmaa, to be built in Muhos. In the theoretical part of this thesis, the concept of sustainability is explored as a goal set for human systems from global to local levels. Constituents of human well-being and intergenerational equity are also explored. Importance of ecosystem services is explained as the fundamental condition to continue supporting life on Earth. Further, the modern energy situation is discussed as an anthropogenic activity in urgent need for change, due to the limited nature of fossil fuel resources and the consequences of CO₂ emissions on our climate. The role of distributed energy generation for sustainability and energy security is explained. Additionally, policy and actions made on different levels to build capacity for sustainable development are reviewed. As part of the RECENT project, guidelines and templates on assessing the sustainability of community renewable energy projects have been made. For this, nine indicators were selected, an evaluation scale suggested, and the use of templates was tested for the concept plan of Päivänpaisteenmaa eco-district. The practical part of the work explores the feasibility of energy generation and efficient technologies in the pilot site. Comparison of different options was done, their shortcomings and possible synergy advantages, as well as environmental, economic and social impacts were also assessed. The system was sized in order to meet peak energy needs and considering the Northern locale of the pilot site. The key research questions of the work were; What is the technical feasibility of renewable energy generation by ground source heat pump, solar photovoltaic and solar thermal systems in the pilot site? Will the renewable energy investment have a positive social and environmental impact while it is able to return the initial costs of the system? What are the potential savings in CO₂ emissions when adapting these technologies? The work suggested adapting comprehensive energy solution for the family houses including energy efficient building, using heat-storing fireplace, avoid use of electric saunas, ground source heat pump and a shared solar PV system. The payback time calculated was 10 years on average, provide for the families’ hot water needs, 26% of electricity needs and would result in 70% savings in CO₂ emissions.Tämän diplomityön tavoitteena oli tehdä taloudellisesti ja sosiaalisesti perusteltu sekä ympäristön kannalta kestävä ehdotus hybridienergiajärjestelmästä kymmenen talon yhteisölle. Työ on tehty osana RECENT (Renewable Community Empowerment in Northern Territories) -projektia, jonka rahoittajana toimii Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelma. Tämän työn tavoitteena oli parantaa pohjoisten yhteisöjen energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta hyödyntämällä paikallisia energialähteitä. Työhön valittu pilottikohde oli Päivänpaisteenmaan ekokortteli, joka on suunniteltu toteutettavaksi Muhoksen kunnassa. Tämän työn teoriaosuudessa kestävä kehitys on esitetty päämääränä, jonka tavoitteena on turvata niin ihmisten kuin luonnon järjestelmien hyvinvointi, sekä paikallisella että maailmanlaajuisella tasolla. Kestävään kehitykseen liittyen työssä on käsitelty yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin perusehtoja sekä yli sukupolvien ulottuvia tasa-arvokysymyksiä. Ekosysteemipalveluiden tärkeys on esitetty perustavanlaatuisena ehtona monipuolisen elämän jatkuvuudelle. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden rajallisuutta ja hiilidioksidipäästöjen vaikutuksia ilmastolle on käsitelty nykyisen, kestämättömän energiantuotannon näkökulmasta. Hajautetun energiantuotannon rooli on käsitelty kestävän kehityksen sekä energiaturvallisuuden näkökulmista. Myöskin kestävää kehitystä edesauttavia, eri tasoilla vaikuttavia lainsäädäntöjä sekä paikallisia toimia on esitelty. Osana RECENT-projektia työssä luotiin lomakkeet sekä ohjeistus yhteisöjen uusiutuvan energian projektien kestävyyden arvioimiseksi. Arviointia varten valittiin yhdeksän kestävyysindikaattoria, joiden antamat tulokset suhteutettiin esitytetyllä mitta-asteikolla. Kestävyysarviointilomakkeet testattiin suunnitellulla Päivänpaisteenmaan ekokorttelilla. Työn käytännön osuudessa käsitellään energiantuotanto- sekä energiatehokkuusteknologioiden soveltuvuutta pilottikohteelle. Näiden teknologiavaihtoehtojen synergiaetuja ja vajaavaisuuksia vertailtiin soveltuvuuden selvittämiseksi. Pilottikohteen energiajärjestelmän taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia arvioitiin. Järjestelmä mitoitettiin ottaen huomioon pilottikohteen pohjoinen sijainti sekä pilottikohteen energian huippukulutukset. Avaintutkimuskysymykset olivat; Mikä on maalämpöpumpun, aurinkosähkö- sekä aurinkolämpöjärjestelmien tekninen soveltuvuus uusiutuvan energian tuotannossa? Onko uusiutuvan energian investoinnilla positiivinen sosiaalinen sekä ympäristöllinen vaikutus, ja kykeneekö se samalla palauttamaan alkuperäisen investoinnin arvon. Työssä ehdotettiin pilottialueen omakotitaloille laajamittaisen energiaratkaisun käyttöön ottamista, johon sisältyy mm. energiatehokkaan rakentamisen toteuttaminen, varaavien tulisijajärjestelmien käyttäminen, sähkökiukaiden välttäminen, maalämpöpumppujärjestelmän hyödyntäminen sekä yhteisaurinkosähköjärjestelmän hankkiminen. Hankintojen keskimääräinen takaisinmaksuaika laskettiin olevan 10 vuotta, tuottaen kotitalouksien kuuman veden, 26 % vuotuisesta sähköntarpeesta sekä saavuttaen 70 % säästön hiilidioksidipäästöissä

Verkkoidentiteetin vaikutuksen sosiaalisen aseman määrittymiseen koululuokassa

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tarkastella verkkoidentiteetin vaikutuksia sosiaalisen aseman määrittymiselle vertaisryhmässä keskittyen koululuokkaan. Tutkimme aihetta siitä tehdyn kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta. Pyrimme tarkastelemaan niitä verkkoidentiteetin tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaalisen aseman määrittymiseen vertairyhmässä. Lisäksi avaamme sosiaalisen median käsitettä, sovelluksia sekä sitä, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää opetuksessa. Verkkoidentiteetti on yksi tutkielmame keskeinen käsite, sillä verkkoympäristöissä esiintyäkseen, yksilö tarvitsee verkkoidentiteetin, jonka hän itse luo. Avaamme myös vertaissuhteiden merkitystä lapsen ja nuoren kehitykselle, sekä sosiaalisen aseman muodostumista vertaisryhmässä, jotta voisimme ymmärtää oppilaiden välisiä vertaissuhteita. Aiheemme on ajankohtainen sillä älylaitteden myötä sosiaalinen media on vakiinnuttanut paikkansa arkipäivän elämässä, ja sitä kautta myös koulumaailmassa. Lasten ja nuorten välinen vuorovaikutus ja kommunikointi ovat osittain siirtyneet verkkomaailmaan. Tästä syystä opettajan on tärkeää pysyä kehityksen mukana ja ymmärtää lasten ja nuorten toimintatapoja niin sosiaalisessa mediassa kuin sen ulkopuolellakin. Avaamme tutkielmassamme muutamia suosituimpia sosiaalisen median sovelluksia ja palveluja, joita lapset ja nuoret käyttävät. Näissä palveluissa esiintyvällä verkkoidentiteetillä on merkitystä sosiaalisen aseman muodostumiselle vertaisten värittämissä sosiaalisissa ympäristöissä. Pyrimme tutkielmassamme monipuoliseen ja kriittiseen niin kotimaisen kuin kansainvälisenkin aineiston tarkasteluun. Lisäksi pyrimme käyttämään tuoreimpia mahdollisia lähteitä, sillä sosiaalisen median kenttä kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Työmme teoreettinen viitekehys sisältää sosiaalisen median käsitteen määrittelyn, jossa avaamme User Generated Content-termiä ja Web 2.0-ilmiötä, sillä näiden kahden pohjalle sosiaalinen media rakentuu. Tarkastelemme myös identiteetin käsitettä, joka heijastuu verkkoidetiteetin muodostumiseen

On-Demand Insurance

On-demand insurance is growing rapidly with predictions that by 2030 the global insurance market will evolve to contain highly dynamic, usage-based products that are tailored to individual customer behaviours and will transition from an annual renewal model to a continuous cycle, with products that constantly adapt to individual behavioural patterns-driven by application of data and individualised risk models. The availability of “big data” in conjunction with technological advances in artificial intelligence (AI), predictive analytics and blockchain create the foundation and operational capacity for new on-demand insurance products and opens doors to new and exciting opportunities within the insurance industry. Globally, insurtech start-ups have taken the lead in addressing the demand for customisable on-demand insurance, but large institutional insurers are responding to this trend by engaging emerging technologies and delving into transformational options to complement traditional services. Big data in conjunction with AI-driven analytics can be used to more precisely delineate the scope of cover provided. For example, big data and AI analytics enable insurers to monitor an insured’s activities in real time (such as motor and health risks) with the data about that insured’s behaviour (such as speeding in an insured motor vehicle). In principle, this enables an insurer to vary the scope of the cover or premium payable by way of real-time variations, which could extend to a policy termination or premium increases if certain behaviours occur. This chapter considers on-demand insurance and the associated technological developments supporting its global growth and development, as well as the risks and challenges to be addressed. The fraud implications of on-demand insurance and the potential for distributed ledger technology or blockchain initiatives to assist in fraud detection and risk prevention are also addressed.</p

Behoven och möjligheterna att utveckla regleringen av sjöarna Kallavesi och Unnukka

Alueelliset ympäristöjulkaisut 130Työssä on arvioitu tarpeita ja mahdollisuuksia Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn parantamiseksi. Työ on muodostunut seuraavista kokonaisuuksista: vesistön nykytila ja käyttö, vesistön eri käyttäjäryhmien tavoitteet, säännöstelyn vaikutusten arviointi, säännöstelyvaihtoehtojen vertailu ja suositukset haittojen vähentämiseksi. Säännöstelyn vaikutuksia vesi- ja rantaluontoon, kalakantoihin, virkistyskäyttöön, vesiliikenteeseen, tulvavahinkoihin ja vesivoimatuotantoon on arvioitu maastotutkimusten, mallitarkastelujen ja kyselytutkimuksen perusteella. Kallaveden säännöstelyllä on parannettu olosuhteita mm. virkistyskäytölle ja vesiliikenteelle. Suurimpana ongelmana ovat kuivien kesien ja syksyjen liian matalat vedenkorkeudet, jotka vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä. Unnukalla säännöstelyn aiheuttamat muutokset vedenkorkeuksissa ovat huomattavasti Kallavettä suuremmat. Säännöstely on vähentänyt merkittävästi erityisesti rantakasvillisuutta. Lisäksi säännöstely on haitannut virtavesikalojen lisääntymistä Kallaveden ja Unnukan välissä sijaitsevilla Konnuskoskilla. Selvitystyössä on tutkittu keinoja, joilla Kallavedellä esiintyneitä liian matalia kesän ja syksyn vedenkorkeuksia voitaisiin nostaa. Unnukalla on selvitetty mahdollisuuksia säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Tarkastelun perusteella mahdollisuudet Kallaveden ja Unnukan nykyisen säännöstelyn parantamiseen ovat hyvin rajalliset. Kallavedellä säännöstelyn kehittämistä vaikeuttaa luonnonkoskien suuresta purkautumiskyvystä johtuvat rajalliset säännöstelymahdollisuudet. Unnukalla säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia rajoittaa erityisesti vesiliikenteen vaatima väyläsyvyys, minkä vuoksi kesän vedenkorkeuksia ei nykyinen laivakalusto huomioon ottaen ole mahdollista laskea. Suosituksena esitetään luonnonkoskien kiveämismahdollisuuksien selvittämistä Kallaveden alivedenkorkeuksien nostamiseksi, Konnuskoskien kalataloudellisen tilan selvittämistä hoitosuunnitelman laatimiseksi koskialueelle, rantojen kunnostustarpeen selvittämistä Kallavedellä sekä säännöstelystä tiedottamisen parantamista molemmilla järvillä