Conceptions of school assessment : what do Finnish primary school students think of assessment?

Peer reviewedPublisher PD

PRENATAL, CHILDHOOD, AND ADOLESCENCE SLEEP AND STRESS : Association with DNA methylation and telomere length

ABSTRACT The Developmental Origins of Health and Disease (DOHaD) hypothesis states that several prenatal, perinatal, childhood, and adolescence factors may program the future health of an individual. These preprograming factors include maternal stress, anxiety, depression, or sleep during pregnancy or adverse life experiences in childhood or stress during adolescence. The programming processes may be changes in deoxyribonucleic acid (DNA) methylation or shortening of leukocyte telomere length (LTL). DNA methylation refers to an epigenetic mechanism that affects gene expression and is modified by external conditions. Telomere shortening is an event where the end of a chromosome shortens slightly in each cell division, ultimately leading to programmed cell death. Therefore, LTL is considered a marker for biological age. We studied this with a large birth cohort of newborns and calculated based on existing literature that our sample size was sufficient to detect previously reported findings. Despite sufficient statistical power, we could not replicate previous findings. Several reasons for this are discussed. Childhood is a phase of rapid brain development, and adverse events in early life are linked to a wide range of adverse health outcomes in adulthood. Several mechanisms behind this association have been proposed, among them LTL shortening. In turn, this shortening is also affected by current mental health disorders, stress, and lifestyle factors. We studied the effect of adverse life events (ACE) during childhood on adult LTL in a large, population-based nationally representative cohort of adults. Current mental disorders, stress, sleep, and various lifestyle and socioeconomic variables were considered. While current stress or mental health did not affect LTL, early adverse experiences had a cumulative effect on adult LTL, even when confounding factors were considered. This suggests that programming of cellular age can occur during childhood and persist into adulthood independent of later health and lifestyle. Adolescence is another phase where rapid brain development occurs and thus the brain is vulnerable to external and internal stressors. We explored this by studying epigenome-wide methylation in a sample of adolescent boys with or without depression and sleep disturbances. Due to the small sample size, we could not identify any significant genome-wide results. However, when the 500 best differentially methylated positions (DMP) were explored, a pathway related to synaptic pruning, the long-term depression (LTD) pathway, was identified as the most significant pathway. In a post-hoc analysis, a flattened slow-wave sleep dissipation, tiredness, and depression correlated with several individual sites in that pathway, suggesting that methylation changes in the LTD pathway may be one potential mechanism behind widespread adverse effects of sleep disturbances. Biological programming may occur in rapid phases of brain development and these effects may last for longer periods of time. However, careful methodological consideration is required to detect these effects.Terveyden ja hyvinvoinnin kehitykselliset juuret- hypoteesi esittää, että useat syntymää edeltävät sekä syntymän jälkeiset sekä lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tekijät voivat ohjelmoida yksilön tulevaa terveyttä. Näihin ennalta ohjelmoiviin tekijöihin voivat lukeutua esimerkiksi äidin raskaudenaikainen stressi, ahdistus, masennus tai univaikeudet. Myös lapsuuden epäsuotuisat kokemukset tai nuoruudessa koettu stressi voivat ohjelmoida terveyttä tulevaisuuteen. Näitä ohjelmoivia tapahtumia voivat olla muutokset DNAn metylaatiossa tai valkosoluista mitatun telomeerin lyheneminen. DNA metylaatiomuutokset viittaavat epigeneettiseen säätelymekanismiin, jossa ulkopuoliset tekijät muuttavat perintötekijöiden ilmenemistä. Telomeerien lyheneminen puolestaan viittaa tapahtumaketjuun, jossa jokaisen solujakautumisen yhteydessä kromosomien päässä oleva telomeeri lyhenee hieman, johtaen lopulta ohjattuun solukuolemaan. Tästä syystä telomeerien pituutta on pidetty biologista ikää kuvaavana tekijänä. Tutkimme äidin raskausajan voinnin vaikutusta syntyvän lapsen telomeeripituuksiin suuressa syntymäkohortissa, ja tekemiemme voimalaskelmien perusteella aineistomme koon pitäisi riittää vähintään aiemmin raportoitujen havaintojen toistamiseen. Huolimatta riittävän suuresta aineistosta, emme kyenneet toistamaan aiempia havaintoja. Tälle on useita mahdollisia selityksiä, joita pohdimme työssämme. Lapsuus on aivojen nopean kasvun ja kehityksen vaihe ja siksi lapsuuden epäsuotuisien kokemusten onkin osoitettu olevan yhteydessä erilaisiin terveyden tilan heikkenemisiin aikuisuudessa. Tälle on ehdotettu useita mahdollisia välittäviä tekijöitä tai merkkejä, joista yhtenä on kuvattu valkosolujen telomeerien lyhentyminen. Myös aikuisuuden mielenterveysongelmien ja stressin on osoitettu olevan yhteydessä telomeeripituuteen. Tutkimme lapsuuden vastoinkäymisten merkitystä aikuisiän telomeeripituuteen suurella yleisväestöä edustavalla kohortilla. Ajankohtainen mielenterveys, stressi, uni, sosioekonominen tilanne tai elintavat eivät selittäneet yhteyttä telomeeripituuteen, sen sijaan lapsuuden kokemuksilla oli yhteys, vaikka kaikki em. tekijät huomioitaisiinkin. Lapsuuden epäsuotuisten kokemusten vaikutus näyttääkin yltävän pitkälle aikuisuuteen riippumatta aikuisiän tekijöistä. Nuoruus on vaihe, jossa aivot kehittyvät nopeasti ja ovat siten haavoittuvia sisäisille ja ulkoisille kuormitustekijöille. Tutkimme masennuksen ja univaikeuksien vaikutusta valkosoluista mitattuun koko perimän laajuiseen DNA metylaatioon vertaamalla nuorilla pojilla masennuksesta ja univaikeuksista kärsiviä terveisiin verrokkeihin. Liittyen aineiston pienuuteen emme havainneet perimänlaajuisia eroja, mutta eniten metylaation suhteen eroavat alueet rikastuivat geeneihin, jotka polkuanalyysissä liittyivät synapsien muovautuvuuteen, niin sanottuun Long Term Depression-polkuun. Syväunen määrän muutokset, väsymys ja masennus olivat jälkikäteisanalyysissä yhteydessä moniin tuon polun geenien metylaatiokohtiin viitaten siihen, että metylaatiomuutokset tuon polun geeneissä voisivat olla yksi mahdollinen tekijä masennukseen ja unihäiriöihin liittyvien laaja-alaisten vaikeuksien taustalla. Herkkyytemme biologiamme muovautumiselle saattaa olla lisääntynyt niissä kasvun ja kehityksen vaiheissa, joissa aivojen kehitys on nopeimmillaan ja nämä muovautumiset saattavat vaikuttaa pitkänkin aikaa eteenpäin. Näiden muutosten havaitseminen vaatii kuitenkin menetelmien osalta huolellisuutta ja tarkkuutta.Julkaistu painettuna: Helsinki: Unigrafia, 202

Estudio de la flotación para el destintado de la fracción de fibra corta en pulpa procedente de papel recuperado

Optimización de las variables para el destintado por flotación de la fracción de fibra corta en un proceso de destintado de pasta de papel con fraccionamient

Opiskelijaohjauksen ja oppimisympäristön laatu Vaasan keskussairaalassa hoitotyön opiskelijoiden arvioimana

Työelämässä tapahtuva kliininen harjoittelu kuuluu isona osana hoitoalan opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen, noin vuosi opinnoista kuluu erilaisilla työkentillä harjoitellen. Näin ollen oppimisympäristöllä ja ohjauksen laadulla on suuri merkitys. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opiskelijoiden antamia arvioita opiskelijaohjauksen ja oppimisympäristön laadusta Vaasan keskussairaalassa. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää, nouseeko vuosittaisessa vertailussa toistuvasti esiin laatua heikentäviä tekijöitä, joita tulisi kehittää. Tutkimus on kokonaistutkimus ja kohderyhmänä olivat kaikki hoitotyön opiskelijat. Tutkimusaineistossa oli mukana 1410 vastaajaa. Tutkimuksen käyttöön saatiin CLES+T- opiskelijaohjauksen laatukyselystä saatuja tuloksia 2012–2015 vuosilta. Aineisto analysoitiin tilastollisesti muodostaen ensin mittarista viisi summamuuttujaa. Taustamuuttujista opiskelijan iän, lukuvuoden ja harjoittelun keston yhteyttä tarkasteltiin summamuuttujiin. Muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin korrelaation ja parametrittoman Kruskall Wallisin keskiarvotestin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat saavat Vaasan keskussairaalassa laadukasta opiskelijaohjausta ja oppimisympäristöt pystyvät tarjoamaan mielekkäitä oppimistilanteita. Summamuuttujista työyksikön ilmapiiri, hoidon lähtökohdat, ohjaukselliset lähtökohdat ja ohjaussuhteen toimivuus arvioitiin erittäin hyvälle tasolle sekä hoitotyön opettaja hyvälle tasolle. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä opiskelijoiden antamiin arvioihin oli opiskelijan iällä, lukuvuodella ja harjoittelun kestolla. Kehitysalueina tulosten mukaan olivat osastonhoitajan tuki oppimiselle, hoidon tiedonkulun selkeys, harjoitteluviikkojen pidempi kesto, koko henkilökunnan kiinnostus opiskelijaohjausta kohtaan, ohjaajilta saatu säännöllinen palaute, ohjauksen suunnittelu sekä hoitotyön opettajan tuen ja ohjauksen tarve. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ohjaajien koulutuksessa, opiskelijaohjauksen laatutyön arvioinnissa ja kehittämisessä.Clinical education in working life is a significant factor in a nursing student’s professional competence development. Approximately one year of the studies is spent in clinical education at various workplaces. Due to this, the learning environment and the quality of supervision are very important. The purpose of this study was to describe nursing students’ evaluations the quality of student supervision and learning environment in Vaasa Central Hospital. A further aim was to find out if annual comparison would show recurrent issues which decrease the quality, and which could be addressed. The data was collected using a census targeted at all nursing students. The study material consisted of 1410 replies. The study material also contained the CLES+T- student supervision quality review results of the years 2012–2015. The material was analysed statistically creating first five sum variables. Of the background variables, the connection of the students’ age, academic year and the length of the clinical placement period was evaluated regarding the sum variables. The correlation between the variables was studied using correlation and the non-parametric Krunskall Wallis test. The results of the study showed that students in Vaasa Central Hospital get good quality student supervision and the learning environments can provide meaningful learning experiences. Of the sum variables, the work place atmosphere, the basis of nursing, the basis of the student supervision and the efficiency of the student-supervisor relationship were evaluated to be at a very good level, and the nursing teacher to be at a good level. The students’ age, academic year and the length of the clinical placement period were found to have statistically meaningful correlation with the student’s evaluation results. According to the results, improvement areas would include the ward nurse’s support to the learning process, clarity of the information flow in the nursing work, length of the clinical placement period, interest of the entire personnel to the trainee supervision, regular feedback from the supervisors, planning of the supervision, and the nursing teachers’ need for support and supervision. The results can be used in the training of the supervisors as well as in the evaluation and improvement of the quality of student supervision

Tiedon portaalilla : lääkärit, Internet ja ammatillisen tiedon hankkiminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan miten lääkärit käyttävät Internetiä ja erityisesti yhtä sen kanavaa, portaalia, ammattiinsa liittyvän tiedon hankkimisessa. Lisäksi selvitetään miten tieto uudesta verkkopalvelusta leviää ja millaiset tekijät vaikuttavat sen leviämiseen ja käyttöönottoon. Tutkimusaineisto perustuu lääkäreille lähetettyyn kyselyyn, jonka avulla selvitetään yhden portaalin, Lääkäriseura Duodecimin ylläpitämän Terveysportin, leviämistä, käyttöä ja käyttäjien kokemuksia. Tulokset on analysoitu tilastollisesti. Portaali määritellään tutkimuksessa jollekin yhteisölle suunnatuksi verkkopalveluksi, jonka sisältö määräytyy sen kohdeyleisön tarpeiden perusteella. Portaali on lääkärien tiedonhankinnassa uusi kanava ja sen käyttöä tarkastellaan siksi suhteessa lääkärien perinteisiin tietolähteisiin, lääketieteellisiin lehtiin ja kollegoihin. Eri välineiden käyttöä ja niiden keskinäisiä suhteita tarkastellaan niiden välittämän tiedon luonteen, niin taustalla vaikuttavien normien sekä niiden toteuttamien tehtävien perusteella. Samalla hahmotellaan kokonaiskuvaa siitä, miten lääkärit hankkivat ammattiinsa liittyvää tietoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu eri välineiden suhteita käsittelevässä osuudessa Tuula Laaksovirran tutkimuksiin ammatillisen ja tieteellisen tiedon välittymisestä lääketieteessä, Julien Elfenbeinin malliin ammattilehtien funktioista sekä Heikki Eerolan malliin portaalien ja lehtien ominaisuuksista. Lisäksi lähteinä on käytetty lääkärien tiedonhankintaa ja ammattilehtien lukemista käsitteleviä tutkimuksia. Portaalin leviämistä ja käyttöönottoa koskevassa osuudessa teoreettisena viitekehyksenä toimii Everett Rogersin innovaatioiden leviämistä kuvaava teoria. Teorian avulla tarkastellaan portaalin leviämistä viestintäprosessina ja selvitetään, mitä kanavia pitkin tieto uudesta verkkopalvelusta leviää ja mitkä tekijät edesauttavat tai hidastavat sen leviämistä. Tietoverkon tarjonta kiinnostaa lääkäreitä. Yleisin syy tutustua portaaliin oli kiinnostus verkon tarjontaa kohtaan. Tieto uudesta verkkopalvelusta leviää parhaiten lääketieteellisen lehden kautta. Portaalin leviämisen ja käyttöönoton suurimmat ongelmat ovat lääkäreiden ajan puute ja puutteellinen tietoliikenneinfrastruktuuri, Internet-yhteyksien puute ja hitaat yhteydet. Lääkärit uskovat portaalista olevan hyötyä ammatin harjoittamisessa. Palvelua käytetään työvälineenä ja ammattitietoa ylläpitävänä uutislähteenä. Portaalin käyttö ei kuitenkaan ole vielä vakiintunut potilastyöhön. Kolme neljästä lääkäristä etsii ammattiinsa liittyvää tietoa Internetistä. Verkkopalvelut eivät kuitenkaan ole syrjäyttäneet perinteisiä välineitä, erityisesti kollegoja ja oppikirjoja lääkärien tietolähteinä. Myös lääketieteellisten lehtien asema on edelleen vahva, mutta verkkopalvelut ja lääketieteelliset lehdet asettavat toisilleen muutospaineita

Tietosuoja sähköisessä kaupassa

Tutkimuksessa tarkastellaan tietosuojaa ja sen tasoa sähköisessä kaupassa. Asioimisen ja kaupan käynnin lisääntyminen Internetissä on johtanut siihen, että kuluttajien on luovutettava henkilötietoja verkossa toimiville yrityksille. Seurauksena on ollut väärinkäytöksiä, ja siksi ihmisten huoli omasta tietosuojastaan on kasvanut. Myös uusien sähköisten palveluiden ilmestyminen markkinoille on tuonut mukanaan tietosuojaongelmia. Koska Internet on maailmanlaajuista, on yhteisten sääntöjen ja lakien laatiminen ollut haasteellista. Tutkimuksessa pyrin hahmottamaan nimenomaan kuluttajan tietosuojaa Suomessa, Euroopan unionin alueella ja Yhdysvalloissa. Arvioin tutkimuksessa tietosuojaa oikeusdogmatiikan näkökulmasta. Hahmotan tietosuojaa tämän jälkeen alan kirjallisuuden perusteella niin kuluttajan kuin myös verkossa toimivan yrityksen näkökulmasta. Tarkoituksena on luoda lukijalle mahdollisimman yhtenäinen kuva tietosuojasta ja siitä, millaisin toimenpitein yritysten tulee huolehtia asiakkaidensa tietoturvasta. Lainsäädännöllä saadaan yritykset suojelemaan keräämiään henkilötietoja verkossa ja asettamalla ne korvausvelvollisiksi, saadaan nostettua luottamusta verkossa asioimista kohtaan. Tästä huolimatta ei tule luottaa sokeasti tietoturvan toteutumiseen verkossa, vaan on myös itse huolehdittava omasta tietosuojasta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Terveydenhoitajien työhyvinvoinnin tukeminen

Tiivistelmä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla terveydenhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä työhyvinvoinnin tukemisen keinoja. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhoitajien työhyvinvointia koskevaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön sekä esimiestyön päätöksenteon tueksi. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin kolmeen tietokantaan helmikuussa 2019. Käytetyt tietokannat olivat CINAHL, Proquest ja Scopus. Hakutulosten rajauksessa käytettiin ennalta määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Tutkimukseen valittiin seitsemän vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan esimiestyöllä, asiantuntijuuden vahvistamisella, turvallisella ja terveyttä edistävällä työympäristöllä sekä kollegiaalisilla yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteilla on positiivinen vaikutus terveydenhoitajien työhyvinvointiin. Työstressin ja työmäärän tehokkaampaan hallintaan ja itsenäisen työn tukemisen keinoihin on lisäksi syytä kiinnittää entistä parempaa huomiota. Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä tulisi painottaa näiden osa-alueiden kehittämistä terveydenhoitajien työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kotimaista tutkimustietoa terveydenhoitajien työhyvinvoinnin tukemisen keinoista tarvitaan lisää