Ikääntyvien voimaharjoittelun vaikutukset polven koukistaja- ja ojentajalihasten voimaan

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyvien voimaharjoittelun vaikutuksia polven koukistaja- ja ojentajalihasten voimaan.Voimaharjoittelulla on todettu olevan suuri merkitys ikääntyvän toimintakyvyn muutoksiin. Lihasvoimaharjoittelua iäkkäiden tulisi toteuttaa vähintään kaksi kertaa viikossa, jolloin voidaan hidastaa lihasten surkastumista ja toimintakyvyn heikkenemistä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden kanssa.Heidän järjestämistä seniorikuntosaliryhmistä valittiin kaksi ryhmää, jotka ohjatusti harjoittelevat kerran viikossa HUR paineilmalaitteilla.Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 naista ja kolme miestä.Tutkimuksen aikana viisi henkilöä karsiutui pois erilaisista syistä johtuen.Tutkimus koostui alku- ja loppumittauksista,sekä niiden välillä olevasta ohjatusta kolmen kuukauden harjoittelujaksosta. Varsinaiset mittaukset toteutettiin HUR SmartCard paineilmasäätöisellä polven koukistus- ja ojennuslaitteella.Kyseiseen laitteeseen asennettiin testauksien ajaksi HUR:n kehittämä yleiskäyttöinen Performance Recorder mittauslaite.Mittaukset suoritettiin isometrisinä lihasvoimamittauksina. Tutkimus osoitti voimaharjoittelulla olevan lähinnä muutamien yksilöiden kohdalla positiivisia tuloksia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kyseinen harjoittelu ei ollut riittävää, jotta olisi saavutettu positiivisia mittaustuloksia.The aim of the thesis was to examine the effects of resistance strength training on the knee flexor and extensor muscles` strength with aging people. Resistance strength training has been shown to be of great importance in the changes of the functional capacity of aging people. The elderly should do muscular strength training at least twice a week so as to slow down the loss of muscle mass and functional deterioration. The study was conducted in cooperation with the Physical Exercise Services of the City of Jyväskylä. Two groups of the services’ senior fitness groups were selected for supervised training with the HUR- compressed air devices once a week. The study involved a total of 14 women and three men. During the study, five persons were excluded from the study for various reasons. The study consisted of start and end measurements and a supervised three-month training period between them. The actual measurements were carried out by using the HUR Smart Card pneumatic-regulated generation flexor and extensor device. A universal Performance Recorder, a measuring device developed by HUR, was installed on the HUR device for the testing period. The measurements were executed as isometric muscle strength measurements. The study showed that resistance strength training had positive results mainly on a few individuals. Based on the results it can be concluded that such training was not sufficient in order to achieve positive measurement results

Tutkimuksen monitieteisyys ja laatu

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/tutkimuksen_monitieteisyys.html?lang=f

Naudan veriseerumin prolaktiinipitoisuuden määrittämisessä käytetyn radioimmunologisen menetelmän luotettavuus

vKirjasto Aj-kTiivistelm

Valtsikan tilastotieteen vaiheita ja muotoja : opiskelijan/opettajan näkökulmia & muistikuvia yliopiston muutoksista

Kirja avaa näkymiä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan – valtsikan – tilastotieteeseen sekä sen lukuisiin vaiheisiin aina 1940-luvulta lähtien, jolloin tiedekunta perustettiin ja tilastotieteestä tuli yksi sen oppiaineista. Kirja ulottuu 2020-luvulle, jolloin valtsika on täyttänyt 75 vuotta, ja valtsikan tilastotiede on ehtinyt käydä läpi monia muodonmuutoksia. Kirja painottuu vuosiin, jotka kirjoittaja Kimmo Vehkalahti on itse viettänyt valtsikassa tilastotieteen opiskelijana, opettajana ja tutkijana: "Valtsikakeskeinen urani Helsingin yliopistossa on tarjonnut varsin mielenkiintoisen näköalapaikan tilastotieteen kehitysvaiheiden ja muodonmuutosten seuraamiseen. Koetan nostaa joitakin niistä esiin entisten, nykyisten ja tulevien opiskelijasukupolvien iloksi.

Sitaatioindeksityöryhmä II:n raportti: Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Web of Science -julkaisut ja niiden vaikuttavuus vuosina 1990–2009

Tämän raportin on laatinut korkeakoulujen kansallisen julkaisurekisteriprojektin (JURE) Sitaatioindeksityöryhmä II. Raportissa selvitetään suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisujen määrää ja vaikuttavuutta Thomson Reutersin ISI Web of Science (WoS) -tietokannan sisältämien julkaisujen ja niiden saamien viittausten perusteella vuosina 1990–2009. Työn pohjana on ollut Sitaatioindeksityöryhmä I:n vuonna 2010 ilmestynyt raportti, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisten menetelmällisten ratkaisujen vaikutusta tieteenaloittaisiin ja tutkimusorganisaatiokohtaisiin julkaisu- ja viittausmäärien analyyseihin, ja analyysit on tehty Sitaatioindeksityöryhmä I:n suosittelemilla menetelmillä. Tässä raportissa esitellään suomalaisen julkaisutoiminnan kehityksen kokonaiskuvaa, kansainvälistä yhteisjulkaisemista sekä verrataan Suomen julkaisutuottavuutta ja vaikuttavuutta muihin OECD-maihin. Lisäksi kehitystä tarkastellaan tieteenaloittain ja tutkimusorganisaatioittain. Tarkempi tutkimusorganisaatiokohtainen analyysi on tehty kaikista yliopistoista, valtion tutkimuslaitoksista ja yliopistollisista sairaaloista. Tunnusluvut on laskettu nelivuotiskausittain 1990–1993, 1994–1997, 1998–2001, 2002–2005, 2006–2009. Julkaisujen tieteellistä vaikuttavuutta on tässä raportissa kuvattu suhteellisen viittausindeksin sekä maailman viitatuimpaan kymmenykseen kuuluvien julkaisujen osuutta kuvaavan Top10-indeksin avulla. Tieteenalojen viittauskäytäntöjen erot on huomioitu analyyseissa suhteuttamalla kunkin julkaisun saamien viittausten määrä samalla alalla koko maailmassa julkaistuihin artikkeleihin. Lisäksi tarkastellaan sekä todellisia että ositettuja julkaisumääriä, joista jälkimmäisessä julkaisut on ositettu niihin osallistuneiden maiden ja organisaatioiden kesken. Raportti osoittaa, että suomalaisten WoS-julkaisujen määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta 2000-luvun loppuun. Vuosina 2006–2009 Suomessa tehtiin enemmän julkaisuja asukasta kohden kuin missään muussa OECD-maassa. Kasvua on tapahtunut kaikilla päätieteenaloilla. Niin ikään kaikkien tässä raportissa tarkasteltujen yksittäisten tutkimusorganisaatioiden julkaisumäärät ovat kasvaneet. Suhteessa koko maailman julkaisumääriin Suomen osuus on kasvanut 2000-luvun alkuun asti, minkä jälkeen se on pysynyt melko tasaisena. Kun tarkastellaan ositettuja julkaisumääriä, joissa kukin julkaisu on ositettu siihen osallistuneiden maiden ja tutkimusorganisaatioiden kesken, kasvu on ollut selvästi vähäisempää. Tämä johtuu kansainvälisen yhteisjulkaisemisen lisääntymisestä. Kansallisella tasolla suomalaisten julkaisujen saamien viittausten määrä on ollut koko tarkastelujakson ajan muutamia prosentteja maailman keskitason yläpuolella. Suhteellisessa viittausindeksissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua organisaatioiden ja päätieteenalojen välillä. Tuleekin huomioida, että käytetyn aineiston kattavuus vaihtelee tieteenaloittain. Parhaiten aineiston avulla voidaan kuvata lääke- ja luonnontieteiden julkaisutoimintaa, joissa tutkimustulosten julkaiseminen keskittyy englanninkielisiin tieteellisiin lehtiin ja aineiston kattavuus on erinomainen. Sen sijaan tekniikan alalla tärkeiden konferenssijulkaisujen osalta aineiston edustavuus on puutteellinen. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä aineiston kattavuus on heikko, sillä suuri osa julkaisuista on kirjoja, kokoomateoksia ja tutkimustuloksia julkaistaan usein kansallisilla julkaisukanavilla