Tekoäly ja luova tieteellinen kirjoittaminen

Non peer reviewe

Valkolakin valta: Ylioppilaslakin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkillisyys

Tässä tutkielmassa tarkastelen ylioppilaslakin kulttuurista kuvaa. Ylioppilaslakki on tunnistettavuudessaan muuttunut jopa arkiseksi esineeksi. Työni tarkoituksena on selvittää, mitä merkityksiä ylioppilaslakille on muodostunut ja mitä se symboloi. Avaan työssäni valkolakin historiaa, seremoniallista roolia sekä yhteiskuntaluokkaan ja sosiaaliseen identiteettiin liittyviä ulottuvuuksia. Argumentoin, että lakin jatkuva arvostus kumpuaa sen historiallisesta roolista yhteiskunnallisen statuksen merkitsijänä, ja että se tänäkin päivänä tuottaa luokkaeroa. Tutkielman lähestymistavan voi sanoa yhdistelevän yhteiskuntatutkimusta ja kulttuurintutkimusta. Teoreettinen viitekehys on feministinen: tärkeänä metodologisena lähtökohtana on itsensä paikantaminen tutkimuksessa, siis tutkijan lähtökohtien ja näkökulman avaaminen. Tutkielma on toteutettu autoetnografian keinoin. Autoetnografia on refleksiivistä kulttuurintutkimusta itsen näkökulmasta, tutkija pohtii omaa rooliaan kulttuurissa ja pyrkii analysoimaan, miten omat kokemukset ja identiteetit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tutkimuksen aiheeseen. Autoetnografisessa osassa kirjoitan omista muistoistani ja kokemuksistani ylioppilaslakkiin liittyen. Oma lähestymistapani liittää tieteellisyyteeni myös pisaran taiteellisuutta. Tyylillisesti tutkielma sijoittuu akateemisen konventionalismin marginaaliin, hyläten neutraaliin tai positivistiseen objektiivisuuteen pyrkivän ilmaisun. Ylioppilaslakki toimii jakajana ammattikoulun ja lukion välillä. Ylioppilaslakki toisintaa aikaa, jolloin ylioppiluus oli harvojen saavutettavissa oleva kunnia, kun taas ammatti oli vain työtä. Samalla lakin voi katsoa toistavan ja tuottavan luokkajakoa. Koska ylioppilaslakki näkyy kulttuurissamme, se tekee eroa, ja koska sen voi tulkita eronteon ja ryhmään liittymisen välineenä, se päätyy näkymään. Se, kuka lukioon lähtee ja lakkia arvostaa, ei kuitenkaan ole puhtaasti luokkaan palautettava ilmiö. On otettava huomioon myös sukulaisten mielipiteet ja perheen luonne: kaikissa perheissä ei esimerkiksi alleviivata pyhien ja perinteiden merkitystä. Perheen vaikutus operoi siis myös yhteiskunnallista asemaa laajemmilla kentillä

Näin tutkin taktiikkaa : tutkimusprosessi operaatiotaidon ja taktiikan näkökulmasta

Näin tutkin taktiikkaa on ensimmäinen operaatiotaidon ja taktiikan tieteenalan tutkimuksen oppikirja, joka on sidottu opetuksessa käytettävään tutkimusprosessiin. Oppikirja toimii sen ansiosta ”avaimena oppimiseen”, johdatellen lukijaansa tieteenalan tutkimuksen ja opinnäytetyön laatimisen peruskysymysten äärelle. Kirjassa on pyritty mahdollisimman selkeään kerrontaan, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla tukisi operaatiotaidon ja taktiikan tutkimusopetusta, itseopiskelua ja opinnäytetöiden laatimista

Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä

© VAKKI ry ja kirjoittajatfi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Kulttuurien tutkimuksen menetelmät

This collection deals with cultural studies in the humanities and the methods it uses. Its authors include scholars of ethnology, anthropology, folkloristics, digital culture research, and study of religions. Its chapters address topics of discussion and debate in humanistic culture research and indicate what tools are currently being used to study cultural phenomena. Various phases of the research process are covered, including epistemology, research ethics, techniques of data collection and analysis, the writing process of research plans, and the process of writing up the analysis. The book’s authors contribute to our knowledge of changes in research paradigms and agendas, scientific philosophies, ethnographic fieldwork, different modes of writing, materiality, reflexivity, observation, researchers’ use of the five senses, digital research, audiovisual techniques of observation, and selected textual methodologies. The book is intended as a textbook and methods guide for students in the fields of cultural research, for postdoctoral researchers, and for more senior researchers

Avoin, säilyttävä, uudistuva. Turun yliopiston kirjasto 1921–2021

Turun yliopiston kirjasto täytti 100 vuotta vuonna 2021. Kirjaston juhlajulkaisussa juhlistetaan yliopiston kirjaston ensimmäistä vuosisataa. Juhlajulkaisu ei ole perinteinen historiikki vaan lähtökohtana on julkaista artikkelikokoelma, joka valottaa kirjaston roolia akateemisessa tutkimuksessa ja opiskelussa. Teos koostuu puheenvuoroista, joissa tarkastellaan modernin kirjaston palvelujen ja kokoelmien merkitystä tämänhetkisellä tieteen teon kentällä. Lähtökohtana on tieteentekijöiden näkökulma: mitä kirjasto heille tarjoaa, miten he ovat työssään kirjastoa käyttäneet ja mitä he toivoisivat tulevaisuuden tieteelliseltä kirjastolta. Julkaisu koostuu 14 kirjoituksesta, joissa eri tieteenalojen ja sidosryhmien edustajat käsittelevät yleistajuisesti kirjaston palvelupaletin osia. Lisäksi kirja on runsaasti kuvitettu teemaan sopivilla kuvilla

Kulttuurien tutkimuksen menetelmät

This collection deals with cultural studies in the humanities and the methods it uses. Its authors include scholars of ethnology, anthropology, folkloristics, digital culture research, and study of religions. Its chapters address topics of discussion and debate in humanistic culture research and indicate what tools are currently being used to study cultural phenomena. Various phases of the research process are covered, including epistemology, research ethics, techniques of data collection and analysis, the writing process of research plans, and the process of writing up the analysis. The book’s authors contribute to our knowledge of changes in research paradigms and agendas, scientific philosophies, ethnographic fieldwork, different modes of writing, materiality, reflexivity, observation, researchers’ use of the five senses, digital research, audiovisual techniques of observation, and selected textual methodologies. The book is intended as a textbook and methods guide for students in the fields of cultural research, for postdoctoral researchers, and for more senior researchers