Narratiivin variaatio: mediakertomusten visualisointi

The media plays an increasingly large role in shaping social reality, and even small shifts in its narrative content or tone can have widespread repercussions in the public’s perception of past and present phenomena. Being able to track changes in media coverage over time, particularly visually, could have many conceivable applications and offer the potential for aiding social change in journalism. This case study explores how data visualization could be used to examine differences in media narrative patterns over time and across publications. The findings indicate that while there are many existing means of visualizing patterns in such narrative data on a timeline axis, few if any address the aspect of co-occurrence of variables. Comparing co-occurrence chronologically, particularly when applied to word and topic choices in media coverage, can shed more light on currents in public opinion than simply counting the occurrence of terms independently. Furthermore, the findings suggest that visualizing such patterns in this case could be best accomplished using a form of set visualization, specifically a simplified vertical version of linear diagrams repeated horizontally across parallel timeline axes. This case study also outlines the methods, ethical considerations, and examples of employing such a visualization prototype using a sample dataset of full text news articles.Medialla on yhä suurempi rooli yhteiskunnan todellisuuden tuottamisessa, ja jopa pienet muutokset sisällössä voivat laajalti muokata yleisön käsitystä menneistä ja nykyisistä ilmiöistä. Mediasisältöjen muutosten seuranta, erityisesti visuaalisesti, soveltuisi moneen tarkoitukseen ja voisi edistää vastuullisen journalismin kehitystä ja käyttöä yhteiskunnassa. Tässä tapaustutkimuksessa selvitetään, miten tiedon visualisointia voitaisiin käyttää tutkimaan eroja mediakertomuksissa ajan myötä eri julkaisuissa. Tulokset osoittavat, että vaikka olemassa olevia keinoja vastaavan tiedon visualisointiin löytyy, yksikään ei tuo esille muuttujien samanaikaisuuden näkökulmaa. Samanaikaisuuden vertailu kronologisesti, erityisesti sana- ja aihevalintoihin sovellettuna mediasisällön osalta, voi paremmin valaista yleisen mielipiteen virtoja kuin yksittäisten sanavalintojen laskeminen. Lisäksi havainnot viittaavat siihen, että tällaisten mallien visualisointi voitaisiin parhaiten toteuttaa käyttämällä joukko-opin visualisointeja, erityisesti lineaaristen kaavioiden yksinkertaistettua vertikaalista versiota rinnakkaisilla aikajana-akseleilla. Tässä tapaustutkimuksessa esitetään myös menetelmät, eettiset näkökulmat ja esimerkit tällaisen visualisointiprototyypin tuotosta ja käytöstä uutisartikkelidataa hyödyntäen

Lasten psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen työaika- ja kustannusseuranta

Kela toteutti vuosina 2013–2016 kotona annettavaa 5–12-vuotiaiden lasten psykiatrista perhekuntoutusta koskevan kehittämishankkeen (Etä-LAKU). Osana kehittämishanketta tutkittiin kontrolloimattomassa seurantatutkimuksessa lasten perhekuntoutuksen aikana palveluntuottajien käyttämää työaikaa sekä työstä aiheutuneita henkilötyökustannuksia. Seurannassa kartoitettiin välitöntä ja välillistä työaikaa sekä kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Kuntoutus toteutettiin yhden vuoden ja kuuden kuukauden (+ yhden optiovuoden) kestävänä monimuotoisena kuntoutusprosessina. Perhekuntoutusta annettiin mahdollisimman lähellä lapsen ja hänen perheensä arkielämää eli palveluntuottajat tulivat perheiden kotiin. Kuntoutus sisälsi aloituskäynnin, varsinaiset käynnit ja mahdollisesti vielä lisäkäyntejä. Varsinaisten käyntien aikana järjestettiin kaksi kuntoutusviikonloppua sekä seurantakäynti puolen vuoden päästä varsinaisten käyntien päättymisestä. Kehittämishankkeen kohderyhmänä olivat lapset (n = 78), joilla oli diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi lapsella saattoi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Palveluntuottajien työaikaa kului enemmän välilliseen kuin välittömään työhön. Kotona sovellettavassa kuntoutusmallissa korostui palveluntuottajien matkustamisen osuus, joka vaihteli 29 prosentista 39 prosenttiin välillisestä työajasta. Kuntoutusprosessin kustannukset olivat kuntoutujakohtaisesti laskettuna palveluntuottajien omilla henkilötyökustannuksilla kalleimmillaan keskimäärin 13 971 euroa ja halvimmillaan keskimäärin 10 627 euroa. Kotona annettavasta psykiatrisesta perhekuntoutuksesta on hyvin vähän saatavilla kustannustietoa, joten tutkimusta kaivataan yhä edelleen

Variaatiolaskentaa ja sen sovelluksia

Tutkielman aiheena on variaatiolaskenta, jossa tarkastellaan funktionaalien ääriarvoja. Variaatiolaskentaa tarkastellaan funktionaalianalyysin näkökulmasta ja aiheeseen syvennytään tunnettujen variaatio-ongelmien kautta joista tunnetuin lienee Brachistochrone, josta variaatiolaskennan katsotaan saaneen alkunsa. Tutkielmassa esitellään variaatiolaskennan peruslauseista useampi versio, tutustutaan hyvin syvällisesti Eulerin yhtälöön, kuten myös Eulerin yhtälön invarianssiin. Osansa tutkielmasta saavat myös funktionaalin differentiaali eli variaatio ja variaationaalinen derivaatta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yksinkertaisinta variaatio-ongelmaa. Sovelluksina esitetään ratkaisut valon kululle epähomogeenisessa aineessa ja geodeesille sylinterin pinnalla

Inkerinsuomen variaatio

Kirja-arvioLehto, Manja Irmeli: Ingrian Finnish: dialect preservation and chang