Aurinkosähkövaihtosuuntaajien väyläliitännät : Rakennusautomaation integraatio

Älykkäät sähköverkot ja kehittyvä energiatehokkuus luovat tarpeita aurinkosähkövaih-tosuuntaajien ja rakennusautomaation sovellus- ja laiteintegraatiolle. Opinnäytetyössä tutkitaan rakennusautomaation sekä aurinkosähkövaihtosuuntaajien (aurinkosähköinvertteri) yhteistoimintamahdollisuuksia asiakasvaatimusten sekä standardoinnin näkökulmista. Tavoitteena on tuottaa laite- ja sovellusintegraatiokonsepteja, joiden avulla älykkäiden sähköverkkojen ja kehittyvien rakennusautomaatiojärjestelmien yhteistoimintaa kyettäisiin mallintamaan. Työn kautta esille nousi merkkejä standardoinnin hitaudesta verrattuna teknologisen kehittymisen nopeuteen, mikä luonnostaan johtaa avointen järjestelmien ylivertaisuuteen esimerkiksi kommunikointiprotokollista puhuttaessa. Avoimet kommunikointiprotokollat BACnet ja KNX ovat selkeästi edellä rakennusautomaation integraatiomahdollisuuksien tarjoajina, mikä johtuu tiukoista kommunikaatiosääntöjen määritelmistä. Kumpikaan protokolla ei ota kantaa aurinkosähköinvertterin sovellusrajapinnan määritelmään, mikä tarjoaa laitevalmistajille ja toimijoille protokollan vapaan soveltamisen mahdollisuuden. Integraatioteknologioiden käyttömahdollisuudet ovat huikeat, sillä älykäs sähköverkko integraation ajurina ei ole vielä arkipäiväistynyt. Toisaalta älykkäämpiä rakennusautomaatiojärjestelmiä rakennetaan ekotehokkaisiin rakennuksiin vailla varsinaisia älykkäitä ohjaustoimintoja. Aurinkosähköjärjestelmät joutuvat kohtaamaan paikallisen mikrotuotannon, kehittyvän rakennusautomaatiojärjestelmän sekä älykkään sähköverkon viimeistään rakennusten energiaomavaraisuusvaateen tullessa velvoittavaksi.Photovoltaic solar power can help meet increasing requirements for Smart Grid and higher energy efficiency in buildings. This thesis examines the collaborative opportunities of intelligent building automation systems and photovoltaic solar inverters from the perspective of standardization. The goal of this thesis is to produce concepts which specify a future device and its application, and how this device can interoperate with smart grids, intelligent building automation systems and photovoltaic solar inverters. During the research for this thesis, it was discovered that there was very slow progress in standardization in comparison to the speed of technological development. This gap in standardization compared the speed of development often led to the development of the use of open communications protocols. Open communication protocols, such as BACnet and KNX, are clearly preferred in the integration of products in building automation systems. This is due to the strict definitions of the rules of communication. Because communication protocols do not specify an application integration interface, device manufacturers and service providers are able to implement applications on their own by following the latest standards. Open integration technologies with scalable platforms provide new opportunities in areas where smart grid technology is non-existent or is limited to grid automation. On the other hand, intelligent building automation systems are being built only in new eco-efficient buildings with no actual intelligent control functions for energy management. Photovoltaic systems, local energy production and intelligent building automation systems need to be prepared for the future’s requirement for self-sufficient energy production with seamless integration into smart grids

Julkisen hallinnon sähköiset yhteispalvelut

Erilaisten palvelujen tarjoaminen verkossa on yleistynyt internetin leviämisen myötä. Myös julkiseen hallintoon kohdistuu paineita tarjota palveluita verkossa. Tähän mennessä julkisen hallinnon tarjoamat verkkopalvelut ovat olleet lähinnä tietoa tarjoavia, tai yhteen virastoon kytkeytyviä palveluita. Tavoittena on, että kansalaiset voisivat asioida yhden portaalin kautta ja monimutkaistenkin transaktioiden teko (esimerkiksi veroilmoitus) onnistuu luontevasti. Tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta tällaisten yhteispalveluiden (one-stop government) toteuttaminen vaatii kehittyneitä sovellusintegraatiotekniikoita. Transaktioiden käsittely vaatii myös työnkulkujen hallintaa ja virtuaalisten organisaatioiden muodostamista. Tietoturva ja tietosuoja ovat myös oleellisia asioita sähköisessä asioinnissa. Tieteellisiä artikkeleita aihe-alueelta löytyy paljon, mutta konkreettisia teknisiä ratkaisuja on vain muutama. Tämä tutkielma on state-of-the-art tyyppinen katsaus näihin tekniikoihin ja pilottihankkeisiin. Laajempaan tarkasteluun on otettu neljä projektia: ADSS-OSCAR, PASSPORT, eGOV ja WebDG. Tutkimusongelmana on: onko yhteispalveluiden toteutuksessa muodostunut jo vakiintuneita standardiratkaisuja, ja mitä ongelmia on vielä ratkaisematta? Jo muodostuneiksi standardeiksi todetaan XML, ja siihen perustuvat sovellukset, erityisesti web-palvelut (SOAP, WSDL, UDDI). Myös J2EE-standardi on vahvasti esillä. Alueita, jotka vaativat suurempaa huomiota tai joihin liittyy ratkaisemattomia ongelmia, ovat asiakaslähtöisyys, läpinäkyvyys, käytettävyys, työnkulkujen hallinta, tietosuoja ja suorituskyky. Tekniset välineet palveluiden rakentamiseen ovat kuitenkin olemassa ja suurimmat ongelmat ovat ei-teknisi

Application integration for condition monitoring

Nykyaikaiset kunnossapitomenetelmät erityisesti kuntoon perustuvassa kunnossapidossa ovat hyvin tietointensiivisiä. Tieto on kuitenkin usein jaettu tietojärjestelmiin, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. OPC Unified Architecture on uusi yhteyskäytäntö jonka odotetaan kaventavan palvelukeskeisten tietojärjestelmien ja automaatiojärjestelmien välistä kuilua. Tämä työ tutkii OPC Unified Architecturen soveltuvuutta älykkäiden toimilaitteiden ja kunnonvalvontajärjestelmien yhdistämiseen. Työssä rakennetaan koeympäristö, joka koostuu kunnonvalvontajärjestelmästä (Metso FieldCare) ja kunnossapitojärjestelmästä (CalemEAM), ja suunnitelma näiden yhdistämiseen esitellään. Osa suunnitelmasta toteutetaan .NET sovelluskehyksellä ja toteutus testataan kuntoon perustuvan kunnossapidon prosesseilla. Toteutuksessa sovelletaan MIMOSA OSA-EAI ja OpenO&M Common Interoperability Registry -spesifikaatioita. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että OPC Unified Architecture ja erityisesti sen tiedonmallintamisominaisuudet ovat hyödyllisiä verrattuna tämän hetkisiin tekniikoihin. Olemassa olevat tietomallit eivät kuitenkaan riitä kuntotiedon mallintamiseen. Jos mallintamisominaisuuksia ei käytetä, niiden vaikutus on vain spesifikaatiota monimutkaistava.Contemporary maintenance processes particulary in condition based maintenance are very information-intensive. However, the information is usually divided to several information systems that are not interconnected. OPC Unified Architecture is a new protocol expected to bridge the gap between the service-oriented enterprise IT systems and the automation systems. This work studies the feasibility of OPC Unified Architecture to enable connectivity of intelligent devices and condition monitoring systems. A test platform consisting of a condition monitoring system (Metso FieldCare) and an enterprise asset management system (CalemEAM), is implemented and a design to connect the systems is presented. A part of the design is implemented on the test platform with the .NET framework and the implementation is validated with processes of condition based maintenance. MIMOSA OSA-EAI and OpenO&M Common Interoperability Registry specifications were applied in the implementation. The results suggest that OPC Unified Architecture and in particular its information modelling capabilities o_er bene_ts over the older technologies. However, the existing information models are insufficient for presenting condition data. If the information modelling capabilities are not utilised, they remain a source of unnecessary complexity

Sisäinen laskutus - tuki vai taakka? : case : Tampereen kaupungin tukipalvelut

Kunnat ovat viime vuosina pyrkineet tehostamaan toimintaansa ottamalla käyttöön uusia toiminta- ja organisaatiomalleja. Esimerkiksi tilaaja-tuottaja-mallin käyttö erilaisine sovelluksineen on lisääntynyt 2000-luvulla. Mallia voidaan soveltaa myös kunnan sisäiseen vaihdantaan, jossa kunnan yksiköt tilaavat erilaisia palveluita kunnan sisäisiä tukipalveluita tuottavilta yksiköiltä. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on Tampereen kaupungin Hallintopalvelukeskuksen, Taloushallinnon palvelukeskuksen ja Tilakeskuksen sisäinen laskutus. Yksi keskeinen perustelu eriyttämiselle on ollut se, että organisaation päätöksentekijät ja palveluita ostavat yksiköt tulisivat tietoisemmiksi tukipalveluiden aiheuttamien menojen suuruudesta. Tutkielmassa kuvataan sisäisen laskutuksen prosessi; selvitetään minkä suuruisia transaktiokustannuksia sisäinen laskutus aiheuttaa erityisesti palveluita ostavissa yksiköissä. Tutkimuksen kohteena on myös sisäisen laskutuksen perusteella syntyvän laskentaformaation hyödyntäminen. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan hyötyjen, transaktiokustannusten ja sisäisten tukipalveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen, eli merkittävyyden, keskinäisiä suhteita. Sisäiseen laskutuksen transaktiokustannuksia selvitettiin strukturoidulla lomakekyselyllä sekä haastatteluilla. Laskentainformaation hyödyntämistä selvitettiin puolistrukturoiduilla ja avoimilla kysymyksillä. Tukitoimintojen eriyttäminen on vaikuttanut enemmän sisäisen laskutuksen eurovolyymiin ja odotettua vähemmän transaktiokustannuksiin. Näyttäisi myös siltä, että transaktiokustannuksia aiheutuu enemmän sopimusneuvotteluista, budjetoinnista ja raportoinnista kuin varsinaisesta sisäisestä laskutusprosessista. Varsinaisen laskutusprosessin aiheuttamat transaktiokustannukset jäävät erityisen vähäisiksi palvelukeskusten laskutuksessa. Tämä johtuu selkeästi laskutusmääristä. Tilakeskuksella laskujen määrä ja laskutuksen kustannukset ovat oleellisesti suuremmat kuin palvelukeskuksilla. Yksiköiden välillä ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja, kun ne hyödyntävät sisäisestä laskutuksesta syntyvää laskentainformaatiota. Sopimusten ja laskutuksen tuottaman informaation hyödynnettävyyttä pidettiin keskimäärin hyvänä, tosin hajonta oli suurta, mutta sisäisistä menoista oltiin yllättävän vähän kiinnostuneita. Suurin osa yksiköistä kiinnittää erityistä huomiota sisäisiin tukipalvelumenoihin vasta silloin, kun sisäisten erien budjetti ylittyy oleellisesti. Yksiköt kokevat, että he eivät voi vaikuttaa palvelukeskusten laskutuksesta aiheutuviin menoihin, mutta Tilakeskuksen laskuttamiin vuokriin on jokin verran pyritty omilla päätöksillä vaikuttamaan, erityisesti niissä yksiköissä, joissa vuokramenot ovat merkittäviä

Master data management in financial industry

Tässä diplomityössä tutkitaan masterdatan hallinnan merkitystä ja käyttömahdollisuuksia finanssialalla masterdatan hallintajärjestelmien toteutustapojen ja teknologioiden näkökulmasta. Masterdatan hallinnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa yrityksen arvokkain liiketoimintadata kerätään yhteen, ylläpidetään sitä ja mahdollistetaan sen johdonmukainen käyttö datan hallintatavan määrittelemällä tavalla organisaation kaikilla tasoilla. Yritysmaailmassa masterdatan hallinnan avulla saavutettavaa luotettavaa masterdataa tarvitaan perustaksi lähes kaikille analyyttisille ja toiminnallisille liiketoimintaprosesseille. Finanssialan kiinnostus masterdatan hallintaan perustuu pääasiassa tavoitteeseen hallita säännönmukaisuusvaatimusten aiheuttamia liiketoimintaympäristön muutoksia ja haluun saavuttaa yrityksenlaajuinen asiakasnäkymä. Masterdatan hallinnan suosio yritysten tiedonhallinnan yhdenmukaistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä on lisääntynyt nopeasti. Masterdatan hallintajärjestelmän suunniteltua käyttötapaa parhaiten tukevan teknologian ja toteutustavan valinnasta on tullut kriittinen kysymys, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Lähtökohtaisesti yksinkertaisenkin masterdatan hallintajärjestelmän implementointia voidaan pitää strategisena päätöksenä ja pitkäkestoisena prosessina, joka määrittelee suunnan yrityksen tietojärjestelmäarkkitehtuurille. Diplomityö koostuu käsiteanalyyttisesta teoreettisesta osasta ja toimintaanalyyttisen tutkimusotteen mukaisesta tapaustutkimuksesta. Teoreettisessa osassa määritellään ensin masterdatan hallinnan keskeisimmät käsitteet: masterdataluokat ja niiden suhteet toisiinsa, masterdatan hallintajärjestelmän konseptuaalinen rakenne, käyttötavat ja peruskirjallisuudessa tunnistetut arkkitehtuurityylit. Tapaustutkimuksen perustana toimivan viitekehyksen luomiseksi tutkitaan vielä finanssialan masterdatahaasteita, järjestelmän valintaan liittyviä kysymyksiä ja finanssialalle suunnatun kaupallisen masterdatan hallintajärjestelmän ominaisuuksia. Työn tuloksena esitetyt arviot masterdatan hallinnan tarpeellisuudesta ja vaikutuksista finanssialalla pohjautuvat teoriaosan kirjallisuustutkimukseen ja masterdatan hallintajärjestelmän implementointia käsittelevään tapaustutkimukseen, jonka kohteena on suuri eurooppalainen finanssialalla toimiva yritys. Masterdatan hallinnan onnistumisen edellytyksiksi tunnistettiin oikeaa käyttötapaa tukeva teknologia, toteutustavan valintaan ja implementaatioon vaadittava osaaminen ja yrityksen sitoutuminen masterdatan hallinnan kehittämiseen. Tapaustutkimuksessa kaikki edellytykset täyttyivät: IBM markkinoiden johtavalla finanssialalle suunnatulla masterdatan hallintatuotteellaan ja alan parhaisiin käytäntöihin tukeutuvilla toimintatavoillaan yhdistettynä masterdatan hallintajärjestelmän kehittämiseen sitoutuneeseen yritykseen tuottivat tavoiteltuja tuloksia. Tutkimuksen perusteella todetaan finanssialan masterdatan hallinnalla saavutettavan kiistattomia etuja useilla liiketoiminnan osaalueilla. Tutkimuksen voidaan katsoa antavan suuntaviivoja laajoille transaktioarkkitehtuurin mukaisille masterdatan hallintajärjestelmien toteutuksille. /Kir1

Tietojärjestelmien ja -tarpeiden diagnoosi integraation esisuunnitteluvaiheessa osana yritysjärjestelyä rakennusyrityksen kannalta

Yritysjärjestelyt ovat yleistyneet rakennusyrityksien kasvun ja maantieteellisen laajenemisen takia merkittävästi 10 viimeisen vuoden aikana. Yritysjärjestelyillä tarkoitetaan erilaisia keinoja muuttaa yritysten omistus- ja toimintarakenteita monimuotoisten motiivien takia tai erinäisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia yritysjärjestelykeinoja ovat muun muassa yritysfuusiot ja -ostot. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää rakennusyrityksen yritysjärjestelyprosessia tietoteknisestä näkökulmasta erityisesti alkuvaiheen diagnoosin osalta ja YIT Oyj:n (case-yrityksen) tapauksessa. Tutkimuksen ratkaisuna syntyi ehdotus diagnoosin suoritustavaksi ja pääsisällöksi osana yritysjärjestelyprosesseja. Ehdotettu diagnoosi sisältää myös näkökohdat siitä, miten tietoteknisesti mahdollistetaan ostajan ja ostokohteen liiketoiminnallisten funktioiden yh-distäminen. Diagnoosin suunnittelu perustuu kirjallisuustutkimuksen ja case-yrityksen sisäisen haastattelututkimuksen tuloksiin. Kirjallisuustutkimuksen tuloksena raportoitiin valitut teoreettiset viitekehykset ja muut näkökohdat yritysjärjestelyjen, tietojärjestelmien ja ydintietojen hallinnan alueilla. Näitä tuloksia hyödynnettiin lähtökohtina haastattelututkimuksen suunnittelussa ja diagnoosin kehittämisessä. Haastattelut kohdistettiin case-yrityksessä ulkomaisista yritysostoista kokemusta omaaviin asuntorakentamisen yksiköiden vetäjiin ja IT:n ammattilaisiin. Tuloksena määritettiin kriittiset kohteet liiketoimintaprosesseissa sekä käytettävät tietojärjestelmät ja tarvittavat ydintiedot yritysjärjestelyn edetessä. Diagnoosiehdotuksen suunnittelu perustui em. tulosten lisäksi case-yrityksessä käytössä oleviin yritysjärjestelyhallinnan menetelmiin. Diagnoosi tulee kohdistaa kriittisiin kohtiin projektitiedon, asiakastiedon sekä kokoavien, taloudellisten ja raportoivien tietojärjestelmien alueilla. Ehdotetun diagnoosin arvioidaan soveltuvan periaatetasolla Suomesta käsin kansainvälistyvien ra-kennusyritysten yritysjärjestelyjen hallintaan. Case-yritykselle ehdotetaan diagnoosin välitöntä käyttöönottoa ja testausta seuraavissa yritysostoissa. Jatkotutkimusta ehdotetaan suunnattavaksi tietojärjestelmien arvottamiseen, ydintietojen luokitteluun ja yritysjärjestelyjen yhteydessä tarvittavien analysointi- ja mittausmenetelmien kehittämiseen

Sähköisen potilaskertomuksen yhdenmukaiset rakenteiset ydintiedot : Loppuraportti 3.2.2004

Sosiaali- ja terveysalan osaavien keskusten verkosto = National Network of Excellence Centres

Tuottavuuden parantamisen mahdollisuuksia hankinta- ja ostotoiminnassa automatisoinnin avulla

Tiivistelmä. Tämä diplomityö käsittelee hankinta- ja ostoprosessin automatisoimista sekä hankinnan ICT -työkaluja. Työn tavoitteena oli hahmottaa mitä automatisointi on ja erityisesti mitä se voi olla hankinta- tai ostotoiminnan näkökulmasta. Julkisuudessa automaatio- termiä käytetään laajasti ja usein tarkemmin määrittelemättä mitä sillä tarkoitetaan. Tämän työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä aiheesta ja hahmotella kokonaiskuvaa siitä, mitä automatisointi on tai mitä se voi olla. Työssä käytetään nimitystä automatisointimenetelmä laajassa merkityksessä ja silloin, kun lähde kuvailee menetelmää automatisoivaksi menetelmäksi. Tässä työssä automatisointimenetelmien vertaamista on lähestytty menetelmän tunnistettavan soveltuvuuden sekä sen edellytysten ja rajoitusten kautta. Aiheen laajuuden vuoksi tämä diplomityö on vain pieni osa suuremmasta kokonaisuudesta ja työn hyödyllisyys on sidottu nykyhetkeen. Työn lähestymistapana oli tarkastella, minkälaista tietoa aiheesta on saatavilla helposti ja maksuttomissa tietolähteissä. Työ toteutettiin keräämällä tietoa siten, kuten aiheesta tarkemmin tietämätön voisi tiedonkeruun toteuttaa: internetistä, Google Scholarista, eri yritysten sivuilta, lehdistä ja kirjoista. Empiirisessä osiossa on tutkittu toteutetun yritys-casen avulla miten eräs ostoprosessin automatisointi on todellisuudessa toteutettu. Pohdintaosuudessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjen asioiden ja empiirisen toteutuksen yhteisiä ja erottavia piirteitä. Työn tuloksena on myös tiivistelmä siitä, mitä asioita kirjallisuudessa kutsutaan automatisoiviksi menetelmiksi ja siitä miten näiden menetelmien avulla on mahdollista parantaa tuottavuutta. Useimmiten tuottavuuden parantamisen lähtökohta on se, että työn tekemistä vähennetään tai poistetaan. Usein tällä tarkoitetaan sitä, että tietojärjestelmä toteuttaa automatisoidusti työhön liittyvät toimenpiteen ilman ihmistä. Automatisointi voi toimintaperiaatteeltaan olla hyvin yksinkertainen, kuten yksittäisen tiedon poiminta ja siirto toiseen paikkaan. Varsinainen automatisoinnin toteuttava tekniikka on asia erikseen. Tämä diplomityö ei käsittele automatisointia tietojenkäsittelyn IT- ammattilaisten näkökulmasta erilaisine teknisine toteutuksineen, vaan pyrkii selittämään automatisointia muulla tavoin. Ennemminkin siten, että toimistotyössä voi tunnistaa automaation mahdollisuuksia ja tarpeita. Tämän diplomityön tulokset ovat selittäviä ja aihetta kuvaavia. Tulosten yleistettävyys ja toistettavuus ovat hyvin organisaatiokohtaisia.Possibilities to improve productivity in procurement and purchasing through automation methods. Abstract. This master thesis discusses office automation and common ICT -tools in procurement and purchasing. The purpose of the thesis is to interpret what is automation, in particular how it is used in procurement and purchasing. A wide range of definitions for automation is used in public discussion, often without providing a definition. This thesis aims to discuss the meaning of automation and increase the common understanding. The aim is also to understand overall view about automation. In this thesis the definition automation method is used in a widely broad sense, but mostly when the source describes the used method as an automation method. The different methods are not compared using key performance indicators, but rather by their recognized suitability, requirements and limitations. Accordingly the subject of the thesis is broad; this thesis is a scratch on the surface. The usefulness of the thesis is time dependent. The approach of the thesis is to observe what kind of information is available easily and in free. The information of this thesis is collected from internet, Google Scholar, companies’ webpages, magazines and books. The collection of information has done with hypothesis how a person, who is not familiar with the subject, would do it. The empirical part of the thesis is a study how the purchase process is automated by RPA last spring. There is an analysis between the issues in literature and real-life automation. The result of the thesis is a summary of methods defined as automation methods in literature, and of how these methods may improve productivity. Mostly the approaches to improve productivity involve decreasing or removal of work tasks. In most cases, this means that the information system executes work tasks autonomously. The principle of automation might be very simple, for example picking a piece of information and replace it. The technique behind the automation is different case. This thesis is not a study from an IT-professional’s perspective, but focuses on how to recognize possibilities or needs for automation in office environment. This thesis is interpretative and descriptive. The results’ generalizability and applicability are limited because automation capability and productivity varies between organizations