Tapahtuman tavoitteiden toteutuminen - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari

Tämä opinnäytetyö on tutkimus julkishallinnon seminaarin tavoitteiden toteutumisesta. Työn alku koostuu teoriaosuudesta, jossa avataan työn keskeiset käsitteet: tapahtuma, seminaari ja tapahtuman tavoitteet. Näiden keskeisten käsitteiden lisäksi avataan myös lyhyesti aihetta kokoussuunnittelu, joka liittyy vahvasti tapahtuman tavoitteiden asettamiseen. Selkeiden tavoitteiden asettaminen tapahtumille on huomattu vaikuttavan tapahtumien vaikuttavuuteen ja sitä kautta organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaan. Tämä työ keskittyy julkishallinnon seminaarin tavoitteiden toteutumisen tutkimiseen, mutta tuloksia on sovellettu myös jossain määrin tapahtumiin yleensä. Tutkimuksen kohteena oli Varhaiskasvatuksen tulevaisuus- seminaari, joka järjestettiin 27.9.2017 Helsingin Säätytalolla. Työn tulokset perustuvat seminaarin järjestäjätahoille tehtyyn laadulliseen verkkokyselyyn. Kysely toteutettiin Webropol –kyselylomakkeella ja lähetettiin yhteensä 15 henkilölle. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä. Tutkimustulokset osiossa kerrotaan ja esitetään kysymyskohtaisesti kyselyn tulokset ja pohdintaosiossa tutkimuksen tuloksia verrataan alussa esitettyyn teoriaan. Työn lopussa pohditaan tavoitteiden asettamisen tärkeyttä ja miten organisaatio tai yhteisö hyötyy niistä

Historiapolitiikkaa tutkimaan : historian poliittisen käytön typologian kehittelyä

Toukokuussa 2007 Tallinnassa puhkesi mellakoita, joiden lähtölaukauksena oli neuvostoaikaisen sotilaspatsaan siirtäminen pois kaupungin keskusaukiolta. Viron venäläiset vastustivat patsaan siirtoa, koska heille se symboloi vapautusta fasismista. Virolaisten enemmistö puolestaan oli patsaan siirron kannalla, koska heille se edusti negatiiviseksi miellettyä neuvostoaikaa. (Ks. Torsti 2008.) Tästä yksittäisestä historiapoliittisesta tapahtumasarjasta voidaan erottaa ainakin seuraavat konkreettiset historiapolitiikan aiheuttamat seuraukset: pahimmat väkivaltaisuudet Virossa koko 1991 alkaneen itsenäisyyden aikana, mittavat aineelliset vahingot Tallinnan keskustassa ja Viron liike-elämän kärsimät tappiot muun muassa venäläisten asettamien ostoboikottien vuoksi. Näiden lisäksi patsaskiista muutti ja typisti kesäkuussa 2007 järjestetyn EU– Venäjä-huippukokouksen asialistaa. Tapahtuma toi myös esiin Viron venäläisvähemmistön sosiaaliset ongelmat. (Torsti 2008, 33–34.) Kuten Tallinnassa käyty patsaskiista osoittaa, historiaa koskevat tai historiaan liittyvät poliittiset tulkinnat ja päätökset voivat johtaa konkreettisiin seurauksiin ja yhteiskuntapoliittisiin merkityksenantoihin, mikä osaltaan selittää historiantutkijoiden, politiikan tutkijoiden ja didaktikkojen kiinnostusta aihetta kohtaan (ks. esim. Hentilä 2004; Hentilä 2004b; Löfström 2004; Torsti 2003; Torsti 2008; Villaume 2008). Omassa tutkimus- ja opetustyössäni olen kuitenkin usein törmännyt tarpeeseen selkeyttää historiapolitiikan käsitteistöä. Samalla tarvittaisiin jonkinlaista tutkimuskehikkoa, jonka avulla tutkijat ja etenkin opinnäytteiden tekijät voisivat jäsentää historiapoliittisia analyysejaan. Tässä kirjoituksessa esitän yhden mahdollisen tavan hahmottaa historiapolitiikan eri ulottuvuuksia

Tuorevihannesten tuotantotilojen pintahygienian selvittäminen

201

Opiskelijapalaute : Opintoasiaintoimikunnan palautejaoksen loppuraportti

Peer reviewe

"Vauvasta kouluikään" -verkkopalvelu : verkkosivuston viestintäsuunnitelma

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda viestintäsuunnitelma Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudelle verkkopalvelulle ”Vauvasta kouluikään”. Tavoitteenamme on luoda käyttökelpoinen suunnitelma verkkosivustosta tiedottamiseen. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja THL:n yhteistä hanketta. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Verkkopalvelun taustalla on vuonna 2004 alkanut Urbaani Vanhemmuus -hanke. Alkuperäisen Internet-sivuston alusta ei olisi kestänyt valtakunnallista käyttöä, joten THL otti johtovastuun sivuston kehittämisessä ja julkaisemisessa. Verkkosivustolla on tietoa raskaudesta ja sen suunnittelusta, sikiön kehityksestä sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä syntymästä koulun aloittamiseen. Kohderyhmään kuuluvat lasta suunnittelevat ja raskaana olevat perheet sekä alle kouluikäisten lasten vanhemmat. Myös raskaana olevien, alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä opiskelijat ovat osa kohderyhmää. Viestintäsuunnitelmassa märitellään viestinnän suunnittelu, toteutus ja seuranta. Viestintäsuunnitelman tavoitteena on sivuston näkyvyyden ja tunnettavuuden lisääminen erilaisten viestintäkanavien avulla. Viestintäkanavat valitaan kohderyhmän, toivotun tuloksen ja budjetin mukaan. Käytetyimpiä viestintäkanavia ovat Internet, televisio, lehdet ja radio. Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan viestinnän välineenä. Viestinnän toteutumista ja tuloksia arvioidaan ja mitataan. Myös viestintäsuunnitelmaa ja sen toteutumista tulee arvioida. Toivomme, että opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää myös, kun halutaan tiedottaa muista terveydenhuollon innovaatioista.The main purpose of this thesis is to create a blueprint of communications for a website “Vauvasta kouluikään”. The website is published and updated by The National Institute for Health and Welfare (THL). This thesis is part of the joint project between Metropolia University of applied sciences and THL. On the background of the website is “Urbaani vanhemmuus” -project, which started in 2004. The original website would not have borne a national use so THL took the lead of developing and publishing it. The information on the page is about pregnancy and planning a family, the development of the fetus and the development and growth of children under the age of seven years. The target group includes families planning to have a baby, families who are pregnant and the parents of under seven-year-old children. In addition, the health care professionals and students who work with pregnant women, children and their families are part of the target group. The planning, implementation and follow-up of the communications are defined in the blueprint of communications. The goals of the blueprint are increasing the webpages coverage and recognition by using different communicational channels. The channels are chosen based on the target group, desired results and budget. The most used channels are Internet, television, magazines, radio and social media. The realization and the results of the communications are evaluated and measured. One should also evaluate the blueprint of communications. We hope that this thesis can be utilized when wanting to inform about other health care innovations