Inside the Dwelling: Clay Figurines of the Jägala Jõesuu V Stone Age Settlement Site (Estonia)

Sculpted clay figurines were widespread in Stone Age Europe. Theywere common in the hunter-gatherer communities in the territoriesof Sweden, Finland, Estonia, Latvia, Western and NorthwesternRussia. In these territories they were mainly associated with theComb, Pitted and Pit-Comb Ware cultures, ca 4000–2000 yearscalBC. This paper examines clay sculptures from the Jägala JõesuuV Comb Ware culture settlement site in northern Estonia, where 91fragments of figurines were found, making it the most abundantdeposits of clay figurines and their fragments in the eastern Baltic.Among them, three different types of image were distinguished:one zoomorphic (harbour porpoise) and two anthropomorphic. Allthe figurines were fragmented intentionally in ancient times, asdetermined by microscopic and experimental research. Most of thefragments were situated in the filling of a pit-house, which indicatesthat the dwelling had a sacral as well as a habitational dimension.During the research process, Stone Age clay figurines from nine moreComb Ware culture sites of Estonia and Ingria were catalogued. Thecatalogue contains 13 previously published and 21 newly discoveredinstances and radiocarbon dates taken at the sites, some of whichare being published for the first time

Selittääkö Susiluolan murtuilleet kivet todellakin luonnollisimmin geologia?

Vastine Kari A. Kinnusen kirjoitukseen TT -lehden numerossa 1/200

Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjojen kuvauksiin Suomen esihistoriasta

Useimmille suomalaisille alakoulun historianopetus on koulupolun ainoa vaihe, jossa voidaan käsitellä Suomen esihistoriaa (8850 eaa.–1200 jaa.) ja sen arkeologista kulttuuriperintöä. Koulukirjoilla on keskeinen osa esihistoriasisällön opettamisessa. Tutkimme artikkelissa, miten Suomen esihistoria esitetään tällä hetkellä käytössä olevissa oppikirjoissa. Aineistomme koostuu seitsemästä, vuosina 2003–2019 julkaistusta historian oppikirjasta. Oppikirjojen esihistoriasisällöt koodattiin ja teemoiteltiin NVIVO 11 -ohjelmiston avulla 50:een sisältöalueeseen. Muodostetun tietokannan avulla pystyttiin havaitsemaan historian oppikirjojen sisällöllisiä eroja ja muodostamaan tilastointiin pohjautuva kokonaiskäsitys oppikirjojen tavasta lähestyä esihistoriaa. Sisältöanalyysin perusteella uusimman opetussuunnitelman aikana julkaistuissa kirjoissa on tapahtunut selvä muutos sisältötiedossa: kirjoissa painotetaan historian taitoja tietosisällön kustannuksella. Uusimmissa oppikirjoissa on luovuttu esihistoriallisen aineellisen kulttuurin esittelystä, mutta sen sijaan kirjat painottavat muinaista uskomusmaailmaa. Oppikirjojen tietosisältö vastaa monilta osin 1980- ja 1990-lukujen tutkimustilannetta. Uudemmissa oppikirjoissa etnisyyttä on käsitelty aiempaa kyseenlaistavammin, mutta kaikissa oppikirjoissa etenkin saamelaisten osuus Suomen esihistoriasta jää epäselväksi. Ehdotamme, että opetussuunnitelmaa täsmennettäisiin siten, että se ohjaisi nykyistä selvemmin esihistorian yhtämittaiseen käsittelyyn. Vallitseva opetussuunnitelma tuottaa oppikirjoja, joiden esihistoriaa käsittelevä tietosisältö ei vaikuta arkeologisesta näkökulmasta mielekkäältä.</p

Four outlooks on landscape : Observations of interaction between humans and the environment in southern Finland

This study observes the interaction between humans and the environment in southern Finland. It comprises four case studies in which the landscape is viewed either as an object or then as a context. The theoretical approach of this research is mainly interpretive archaeology. The main methods and data derive from both archaeology and geography. In addition, historical source materials and knowledge about history are employed throughout. The points of view of the study come from Alicja Iwánska (1971) and comprise the following orientations: cognitive; moral; activistic; and aesthetic, of which the study emphasizes experience. The first case study elaborates the changes in the agricultural landscape from the Stone Age to the present-day. It results in four phases of landscape change, which are defined as the landscapes of experimental, early, traditional and intensive agriculture. The basis for the classification of the phases connects to means of livelihood, technology in use and natural geographical features. The second case study concerns the coastal people and communities of the Baltic Sea during the Middle Ages. The study shows that the Baltic Sea connected people more than separated them. It was a space of communication for people living on the shores of the sea and for seafarers sailing along it. In addition, societies of the Baltic Sea were active, multicultural and capable of interacting with many kinds of actors. The third case study is about the meanings of the places where the churches and fortifi-cations were located during the Middle Ages and the 16th century. The results of the research reveal that these places, together with their buildings, were employed as tools for their builders to communicate with the local inhabitants and people travelling through the region. In addition, the places where the churches were located, together with their buildings, indi-cated that the community was organised and connected to the European Catholic culture. The fourth case study concerns preservation of landscapes produced by past human activities. It covers present-day traditional rural biotopes and archaeological sites. The study suggests that society s values seem to connect in preservation and management processes and direct choices in different ways. Values and assessment of the traditional rural biotopes are more distinct. With regard to archaeological sites, there is need for further improvement in both the assessment and definition of values. Key words: environment, landscape, interaction, interpretive archaeologyTutkimuksessa havainnoidaan ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta eteläisimmän Suomen alueella. Tarkastelu rajautuu maisemaan, joka voi olla tutkimuksen kohde mutta myös tutkittavan ilmiön konteksti. Teoreettisena lähestymistapana on ensi sijassa tulkitseva arkeologia. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan sosiologi Alicja Iwánskan (1971) ympäristösuhdettamme koskevan ajattelun pohjalta juonnetuista tiedollisesta, toiminnallisesta, kokemuksellisesta ja moraalisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnetään erityisesti arkeologian ja maantieteen aineistoja ja menetelmiä. Lisäksi hyödynnetään historian aineistoja. Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa tarkastellaan maatalousmaiseman muuttumista kivikaudelta nykypäivään. Maatalousmaiseman tarkastelussa havaittu muutos jäsennetään kokeilevan, varhaisen, vakiintuneen ja tehostuneen maatalouden vaiheen maisemiksi. Luokittelun perusteena ovat elinkeinoyhdistelmä, hyödynnettävissä oleva teknologia ja luonnonmaantieteelliset tekijät. Toisessa tapaustutkimuksessa käsitellään rannikon asukkaiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia Itämeren piirissä keskiajalla. Sen perusteella todetaan, että Itämeren piiri yhdisti rannoillaan asuvia menneisyydessä enemmän kuin erotti. Sen yhteisöille oli ominaista aktiivinen vuorovaikutus, monikulttuurisuus ja valmius kommunikointiin erilaisten toimijoiden kanssa. Kolmannessa tapaustutkimuksessa selvitetään kirkko- ja linnapaikkoja maisemassa varhaisella historiallisella ajalla. Sen tuloksena todetaan, että paikat rakennuksineen olivat viestinnän välineitä. Viestinnän kohteina olivat niin paikalliset, kuin alueilta toisille liikkuvat toimijat. Lisäksi paikat rakennuksineen ilmensivät yhteisön olleen järjestäytyneen ja liittyvän eurooppalaiseen katoliseen kulttuuripiiriin. Neljännessä tapaustutkimuksessa perehdytään menneisyyden ihmistoiminnan synnyttämien maisemien säilyttämiseen. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat perinnemaisemista perinnebiotoopit ja arkeologiset kohteet. Tarkastelun perusteella arvioidaan, että yhteisön arvot ovat yhteydessä säilyttämisen menettelyihin ja niiden yhteydessä tehtäviin valintoihin. Perinnebiotooppien arvot ja arvottamisen kulut ovat suhteellisen selkeitä ja läpinäkyviä. Arkeologisten kohteiden kohdalla arvottamisen menettelyt ja arvot kaipaavat vielä tarkentamista. Asiasanat: ympäristö, maisema, vuorovaikutus, tulkitseva arkeologi

The Chronology of Corded Ware Culture in Finland - Reviewing New Data

This paper reviews radiocarbon dates from the Late Neolithic Corded Ware Culture (CWC) contexts in Finland. The authors have recently published new CWC radiocarbon dates as a part of their multi-site geochemical provenance investigation of CWC pottery recovered from archaeological contexts in Finland, Sweden, and Estonia. In this paper, the new and old radiocarbon dates are modelled using a Bayesian phase model to identify outliers in the data set and elaborate the new dates within the wider picture of the CWC absolute chronology of the study area. Timeframe 2900–2200 calBC is suggested for the CWC in Finland.Peer reviewe

The material culture of Finnish Stone Age hunter-gatherer burials

This paper concerns the material culture of Finnish Mesolithic and Neolithic hunter-gatherer mortuary practices. Although the perishable materials - including the human remains - are poorly preserved, the graves nevertheless contain large numbers of objects made of unperishable materials. In this paper, this largely unpublished material is complied for the first time into a single study. As a grand narrative, the find material is viewed in the light of change and continuity in the material culture of death among ancient hunter-gatherers. The general trends in how certain materials or artefact types were used in mortuary practices are also explored. In conclusion, it seems that although most of the finds derive from the graves of the Neolithic Typical Comb Ware Culture (c. 3900-3500 cal BC), the artefacts are not merely imported exotic raw material, but are also packed with symbolic overtones. © 2018 Association pour le traitement automatique des langues. All rights reserved.Peer reviewe