Järjestöt ja yhteistyö muuttuvassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

Sote-uudistuksen toteutuksessa Suomeen perustetaan hyvinvointialueet, joiden yhtenä tehtävänä yhdessä kuntien kanssa on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Myös järjestöt ovat merkittävä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, joka järjestöjen näkökulmasta tarkoittaa muun muassa oman erityisryhmän edunvalvontaa, osallisuuden vahvistamista sekä ohjausta ja neuvontaa. Suomessa toimii noin 10 600 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja niissä työskentelee noin 50 000 ihmistä. Järjestöt voivat toimia täysin vapaaehtoisvoimin tai niissä voi olla palkattua työvoimaa, jolloin rahoitus tulee esimerkiksi STEAlta tai palvelutuotannosta. Järjestö voi olla valtakunnallinen, maakunnallinen tai paikallinen toimija. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin järjestöjen näkökulma siihen, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisyhteistyö järjestöjen, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden kesken olisi toimivampi ja mitä toiveita järjestöillä on sote-uudistuksen jälkeen yhteistyöstä. Sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa järjestöt saivat jättää lakiesitysluonnokseen lausuntoja, joita tässä tutkimuksessa on tarkasteltu dokumenttianalyysin avulla. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä muutoksia järjestöt haluavat sote-lakiesitykseen, jotta yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen kanssa olisi järjestöjen kannalta toimiva ja järjestöjen ääni tulisi kuuluvammaksi. Järjestöjen toiveita yhteistyölle tutkittiin myös haastatteluiden avulla paikallisesti Päijät-Hämeen alueella. Haastatteluiden tavoitteena oli saada selville, mitä vahvuuksia ja heikkouksia järjestöt näkevät omassa toiminnassaan tulevalle yhteistyölle sekä mitä mahdollisuuksia ja uhkia paikalliset järjestöt näkevät sote-uudistuksen jälkeen yhteistyössä kunnan ja hyvinvointialueen kanssa. Lausunnoissa järjestöt toivovat muun muassa, että järjestöt voisivat olla mukana kunnan hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen tekemisessä ja että hyvinvointialueille perustettaisiin erillinen järjestöneuvottelukunta. Kumpikaan näistä toiveista ei kuitenkaan toteutunut sote-uudistuksessa. Haastatteluissa järjestöt näkivät yhteistyömahdollisuuksiksi muun muassa vuoropuhelun ja yhteistyörajojen madaltumisen. Toisaalta järjestöt halusivat muistuttaa, että niiden tehtävänä on tukea asiakasta, ei hoitaa. Pelkona oli siis, että sote-uudistuksen myötä järjestöjen toimintaan mukaan tulisi liian huonokuntoisia asiakkaita, joiden auttamiseen järjestöjen resurssit eivät riitä. Järjestöt toivoivat sekä lausuntojen että haastatteluiden mukaan yhteistyön olevan verkostomuotoista, jossa molemmat osapuolet ovat tasaveroisia toimijoita ja yhdessä pyrkivät vaikuttamaan paikalliseen hyvinvointiin. Tämä ei kuitenkaan vastaa järjestöjen perustehtävää, joka on enemmänkin jonkin erityisryhmän edunvalvontaan ja oikeuksiin liittyvää toimintaa. Järjestöjen olisikin siis hyvä tarkastella omaa perustehtäväänsä ja miettiä, miten he yhdistävät erityisryhmien edunvalvonnan ja yhteisen hyvinvoinnin edistämisen

Nuorten aikuisten masennuspotilaiden arjessa selviytyminen : järjestöt apuna

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Turun mielenterveysyhdistys ITU ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton sisäisen Turun neuvontayksikön, Tietopalvelu Propellin työntekijöille tehtyjen haastattelujen perusteella miten potilasjärjestöt tukevat masentuneen nuoren aikuisen arjessa selviytymistä, pystyvätkö potilasjärjestöt ehkäisemään masentuneen nuoren aikuisen syrjäytymistä sekä selvittää, millaista on terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen yhteistyö. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esille kolmannen sektorin tärkeä rooli nuorten aikuisten masennusten hoidossa. Haastattelumuotona on käytetty teemahaastattelua, jossa kysymykset rakentuvat tutkimusongelmista ja viitekehyksestä muodostettujen teemojen ympärille. Haastateltavina oli kaksi työntekijää ITU ry:stä ja yksi työntekijä Tietopalvelu Propellista, joista kaikilla on jokin sosiaali- ja terveysalan koulutus. Työmme on osa Turun ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen Ihmisen hyväksi- yhteistyöhanketta. Haastateltavat kuvailivat masentuneiden nuorten aikuisten arjen ongelmakohdiksi muun muassa vuorokausirytmin sekoittumisen, sosiaalisen piirin kaventumisen ja kotiin vetäytymisen, jotka liittyvät myös vahvasti riskiin syrjäytyä. Potilasjärjestöt tarjoavat monipuolisesti palveluita, joista asiakas voi saada tukea näihin ongelmiin. Terveydenhuollolla ja potilasjärjestöillä on jo olemassa monipuolista yhteistyötä. Haastateltavat olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että yhteistyötä tulisi vielä kehittää, ja kolmannella sektorilla tulisi työskennellä enemmän terveydenalan ammattilaisia. Taloudellisen tilanteen ollessa huono ja hoitoonpääsyn pitkittyessä tulisi kolmannen sektorin toiminta nähdä yhä arvokkaampana osana nuorten aikuisten masennuksen hoitoa.The purpose of this study is to determine how patient organizations can support depressed young adult’s coping in everyday life and how does the activities of patient organizations reflect in depressed young adults’ social exclusion from the perspective of the patient organizations employees. It also studies the co-operation of Finnish health care and patient organizations. The aim of this study is to present the important role of the third sector in in the treatment of depression among young adults. We used theme-interviews as a tool to gather information. In theme-interview, the questions are based on research problems and themes created around the framework. Our interviewees were two employees of the mental health organization called ITU Association and one employee from the information service Propelli. All employees had social- and health care education. Our work is part of the Turku University of Applied Sciences’ and social and health care organizations’ Ihmisen hyväksi –project. Based on interviews, the workers described the mixing of circadian rhythm, narrowing of the social circle and isolation to be the main problems of depressed young adults’ everyday life. These problems affiliate with the risk of social exclusion. Patient organizations provide a wide range of services from discussion groups to work activities, and these activities help customers to create social relations and get content in their everyday life. Finnish health care and patient organizations already have diverse co-operation, through which the target groups of patient organizations get information of organizations services. All of the interviewees, however, agreed that co-operation should be developed, and that more health care professionals should work in the patient organizations. Because of the economic situation being weak and the access to treatment prolonged, should the services of the third sector be seen as more valuable part in the treatment of the depressed young adults

Järjestöluettelon koonti Helsingin kaupungin päihde- ja terveyspalveluille

Sosiaali- ja terveysalan palvelutuottajat ovat muutoksien edessä. Suomen hallitus on tehnyt uusia linjauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiselle. Tarkoituksena on lisätä palvelujen moni-puolisuutta sekä mahdollistaa julkisen sektorin lisäksi myös yksityisen ja kolmannen sektorin hyö-dyntämistä terveyspalvelujentuottajina. Helsingin kaupungin tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa sekä muuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista kohti geneeristä toimintamallia, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantaja oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveys- ja päihdepalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työkalu järjestökentän hyödyntämiseen Helsingin kaupungille geneerisen mallin luonnissa, kolmannen sektorin nykytilan kar-toituksen pohjalta. Opinnäytetyössä kolmas sektori oli rajattu sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Opinnäytetyön tarkoitus oli, että Helsingin kaupunki pystyy hyödyntämään kerättyä tietoa järjestöistä suunnitelleessaan asiakkaan jatko- ja tukihoitomuotoja. Toimeksiantaja oli kiinnostunut tuottaako järjestöt ryhmä- ja/tai vertaistukitoimintaa. Toimeksiantajalla on tavoitteena tulevai-suudessa luoda malli helpottamaan asiakkaan jatko- tai tukihoito toteutumista yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa esimerkiksi ryhmätoiminnan avulla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyi kolmanteen sektoriin sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöihin Suomessa. Opinnäytetyössä syvennyttiin palvelujen tuottamisen teoriaan sekä järjestöihin palveluntuottajina. Lisäksi oli tärkeä ottaa tarkasteluun myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittyminen tulevaisuudessa. Nykytilan kartoitus ja aineiston keruu toteutettiin järjestöjen internetsivujen systemaattisella ha-vainnoinnilla, jonka tulosten avulla luotiin sähköinen kysely. Sähköinen kysely lähetettiin 147 järjestölle, joista kahta järjestöä ei tavoitettu. Kysely tavoitti 145 järjestöä ja vastaus saatiin 42 järjestöltä. Vastausprosentti oli 29 prosenttia. Vastanneista järjestöistä kahdeksan toteutti ryhmätoimintaa ja kaksitoista järjestöä tuotti vertaistukitoimintaa. Sähköisellä kyselyllä kartoitettiin myös järjestön mielenkiintoa geneeriseen malliin sekä kiinnostusta mahdolliseen yhteistyöhön tulevai-suudessa Sosiaaliviraston kanssa. Aineiston analysoinnin jälkeen valmistettiin järjestökortit, jotka liitettiin järjestöluetteloon. Opinnäytetyön tuotoksena oli järjestöluettelo, joka koostui järjestökorteista. Jokaisen sähköiseen kyselyyn vastanneen järjestön vastauksien pohjalta tehtiin järjestökortti, jossa sisältönä oli kyseisen järjestön toiminnan tarkoitus, arvot ja palvelutarjonta. Järjestöluettelo auttaa tulevaisuudessa toimeksiantajaa, kun he selvittävät mahdollisia yhteistyökumppaneita jatko- ja tukihoidon järjestämisessä.The social and health care branch is in transition. Finnish government has established a new policy for providing services in the social and health care branch. The objective of this new policy is to increase services and utilize the private and third sector as health care service providers together with the public sector. The purpose of the City of Helsinki is to strengthen co-operation with the third sector and transform social and health care services towards a generic approach where the individual is perceived as an entity. The purpose of this functional thesis was to create a tool to utilize the third sector as a service provider for the Health and Substance Abuse Services of the City of Helsinki. The tool was a list of associations which was created based on a survey conducted with the third sector in the Helsinki area. In this thesis the third sector is limited to social and health care associations. The objective of this thesis was that the City of Helsinki could utilize the gathered information from the associations when the Health and Substance Abuse Services of City of Helsinki is planning client support and follow up treatments. The Health and Substance Abuse Services were interested in group and peer support treatments. The objective for the future in the City of Helsinki Health Care Services is to create a model, which makes it easier to provide services as a group and peer support treatments in the third sector. The theoretical framework in this thesis covers on the third sector as a concept, especially associations in the Social and Health care branch in Finland. Service production theory and associations as a service provider were covered. It was important to scrutinize how social and health care services will be developed in the future. Information from the social and health care branch and association in the Helsinki area was collected through systematic netscouting on the association’s’ internet pages. Based on these results a survey was compiled. It was sent to 147 associations. All together 42 associations answered the survey. The response rate was 29 percent. Eight associations offer group activities and twelve associations provide peer support activity. Associations’ interest to work towards a generic approach and interest in possible co-operation in the future with the City of Helsinki Health Care Services were also collected in the survey. The output of this thesis is a list of associations, which includes an individual description of the as-sociation. Every association description includes the association’s goals, values and provided services. The list helps the City of Helsinki when they list possible partners for client support and follow up treatments

Kultaiset kahleet : 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa

Runsaskätinen julkinen rahoitus on kesyttänyt suomalaisen kansalaisyhteiskunnan käytännössä osaksi julkista sektoria. Aidon kansalaisyhteiskunnan synnyttäminen edellyttää julkisen tuen vähentämistä, jakoperusteiden muuttamista ja avustusten irrottamista rahapelijärjestelmästä. Valtiosta riippumaton kansalaistoiminta on avoimen yhteiskunnan keskeisiä tunnusmerkkejä. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana. Kansalaistoiminnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaa tuetaan julkisesti ainakin sadoilla miljoonilla, ellei enemmän. Monet suuret kansalaisjärjestöt saavat käytännössä kaiken rahoituksensa julkiselta sektorilta. Ne ovat oikeastaan enemmän osa julkista sektoria kuin osa kansalaisyhteiskuntaa.Runsaskätinen julkinen rahoitus on kesyttänyt suomalaisen kansalaisyhteiskunnan käytännössä osaksi julkista sektoria. Aidon kansalaisyhteiskunnan synnyttäminen edellyttää julkisen tuen vähentämistä, jakoperusteiden muuttamista ja avustusten irrottamista rahapelijärjestelmästä. Valtiosta riippumaton kansalaistoiminta on avoimen yhteiskunnan keskeisiä tunnusmerkkejä. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana. Kansalaistoiminnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaa tuetaan julkisesti ainakin sadoilla miljoonilla, ellei enemmän. Monet suuret kansalaisjärjestöt saavat käytännössä kaiken rahoituksensa julkiselta sektorilta. Ne ovat oikeastaan enemmän osa julkista sektoria kuin osa kansalaisyhteiskuntaa. Suomessa on myös hyvin vähän merkittävää kansalaistoimintaa, joka ei saisi julkista tukea. Ajautuminen julkisen sektorin kultaisiin kahleisiin vaarantaa kansalaistoiminnan riippumattomuuden. Nyt pitäisikin vakavasti pohtia onko valtion osallistuminen kansalaistoimintaan tässä mittakaavassa avoimen yhteiskunnan periaatteiden mukaista. Vaikka laaja julkinen tuki katsottaisiin tarkoituksenmukaisesti, jakoperiaatteita pitäisi muuttaa.Runsaskätinen julkinen rahoitus on kesyttänyt suomalaisen kansalaisyhteiskunnan käytännössä osaksi julkista sektoria. Aidon kansalaisyhteiskunnan synnyttäminen edellyttää julkisen tuen vähentämistä, jakoperusteiden muuttamista ja avustusten irrottamista rahapelijärjestelmästä. Valtiosta riippumaton kansalaistoiminta on avoimen yhteiskunnan keskeisiä tunnusmerkkejä. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana. Kansalaistoiminnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaa tuetaan julkisesti ainakin sadoilla miljoonilla, ellei enemmän. Monet suuret kansalaisjärjestöt saavat käytännössä kaiken rahoituksensa julkiselta sektorilta. Ne ovat oikeastaan enemmän osa julkista sektoria kuin osa kansalaisyhteiskuntaa

Kuntien ja järjestöjen väliset kumppanuussopimukset Lapissa

Tutkimme opinnäytetyössämme Lapin kuntien ja niissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä ja kumppanuussopimuksia. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimii Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Pyrimme selvittämään onko kuntien ja järjestöjen välisten yhteistyössä sekä kumppanuussopimusten solmimisessa alueellisia eroavaisuuksia ja löytyykö sopimuksellisia eroja eri järjestötyyppien välillä. Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksiä ovat: 1. Onko Lapin kunnissa yhteistyötä järjestöjen kanssa? 2. Onko Lapin kunnissa sopimuksellista kumppanuutta? 3. Onko yhteistyössä ja sopimuksellisuudessa alueellisia eroavaisuuksia? Käytimme opinnäytetyössämme kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Keräsimme aineiston kyselylomakkeiden avulla, jotka lähetimme jokaiseen Lapin kuntaan. Lapissa on kaksikymmentäyksi kuntaa, joista neljätoista vastasi kyselyymme. Vastausprosentti oli 67. Lapin kunnissa sopimuksellista kumppanuutta järjestöjen kanssa on vielä melko vähän, vaikka yhteistyötä toimijoiden välillä tehdään paljon ja kolmannen sektorin merkitys tiedostetaan kunnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä esittelemme järjestötoimintaa ja kolmatta sektoria erityisesti Lapin näkökulmasta, yhteiskunnallista rakennemuutosta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja sen merkitystä. Teoreettinen viitekehys pohjustaa tutkimustamme.In our thesis we study cooperation between municipalities and associations in Lapland and also the partnership agreements they have. The mandatory of the thesis is Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Our aim is to resolve the differences in Lapland’s municipalities’ partnership agreements and cooperation in different areas. We’re also resolving if there are contractual differences in different areas of Lapland. Our thesis research questions are: 1. Are the Lapland’s municipalities cooperating with the associations? 2. Are there contractual partnership in Lapland’s municipalities? 3. Are there differences in cooperation and contractual partnership in different areas? Our thesis is a quantitative research. We used a questionnaire survey which we sent to every municipality in Lapland. There are twenty one municipalities in Lapland and fourteen of them answered to our questionnaire. The answering percent was 67. There are few partnership agreements in Lapland’s municipalities, even though municipalities are cooperating with the different associations. Also the meaning of associations is recognized in municipalities. In the theoretical framework we are presenting association work and the third sector especially from the Lapland’s point of view, social restructuring and the cooperation between municipalities and associations and the meaning of cooperation. The theoretical framework will outline our thesis

Järjestöoppaan rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa

Villa Victor on kansainvälinen toimintakeskus, jonka toiminta on suunnattu niin Oulussa asuville ulkomaalaistaustaisille asukkaille kuin kantaväestöllekin. Villa Victor järjestää maahanmuuttajille infotilaisuuksia ja Suomen kielenkursseja sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille erilaista toimintaa. Villa Victor pyrkii toiminnallaan edistämään maahanmuuttajien ja kantaväestön positiivista vuorovaikutusta, parantamaan ja edistämään maahanmuuttajien keskinäisiä suhteita sekä edistää Oulussa ja Suomessa viihtymistä ja elämistä. Tämä toiminnallinen opinnäytetyö ja sen produkti (järjestöopas) on tehty Villa Victorille siksi, että heille järjestöoppaasta on eniten hyötyä. Villa Victor voi hyödyntää opinnäytetyötä esimerkiksi siten, että he voivat järjestöopasta apuna käyttäen kertoa maahanmuuttajille järjestötoiminnasta, sekä he saavat uutta tietoa järjestötoiminnan hyödyntämisessä maahanmuuttajan kotoutumisen apuna. Villa Victor toimii monien erilaisten maahanmuuttajatyön suuntausten keskellä, jossa tällä hetkellä pohditaan miten hyödyntää kantaväestön järjestöjä maahanmuuttajan kotoutumisen tukena. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena olikin selvittää, miten maahanmuuttajia voitaisiin saada enemmän osallisiksi kantaväestön järjestöihin. Toiminnallisen opinnäytetyön ohessa valmistuu produkti, järjestöopas maahanmuuttajille, jonka tarkoituksena on, madaltaa maahanmuuttajien osallistumiskynnystä järjestötoi-mintaan. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Miten maahanmuuttajat ovat päässeet kantaväestön järjestöihin osallisiksi? 2. Onko järjestöaktiivisuudesta ollut apua kotoutumisessa? 3. Minkälaista tietoa maahanmuuttajat toivovat järjestöistä ja yhdistyksistä? Tämä opinnäytetyö on tehty kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja. Haastatteluiden avulla pystyin parhaiten saamaan esille ne asiat, jotka olivat tärkeitä produktin onnistumisessa. Lisäksi kaikkien haastateltujen maahanmuuttajien ääni pääsi kuuluville tällä metodilla. Opinnäytetyötä varten haastattelin kahdeksaa kantaväestön järjestöissä toimivaa maahan-muuttajaa. Opinnäytetyössä selvisi, että järjestöt ja yhdistykset ovat erittäin hyvä paikka maahanmuuttajille kokea osallisuutta. Maahanmuuttajat eivät olleet kokeneet järjestöissä syrjintää ja he olivat saaneet järjestötoiminnasta uusia ystäviä. Lisäksi he olivat oppineet kieltä ja kulttuuria sekä laajentaneet omia verkostojaan. Maahanmuuttajat toivoivat tulevaisuudessa järjestöiltä tehokkaampaa tiedotusta, jotta maahanmuuttajien olisi helpompi löytää mukaan toimintaan. Tämän opinnäytetyön tulokset on hyödynnettävissä kaikilla maahanmuuttajatyötä tekevillä tahoilla. Kantaväestön järjestöt ovat erittäin hyviä toimintapaikkoja maahanmuuttajille kokea sekä osallisuutta, että kotoutumista. Lisäksi toiminnallisen opinnäytetyön ohessa valmistuvan produktin (järjestöopas) tulen luovuttamaan kansainvälisen toimintakeskus Villa Victorin käyttöön.Villa victor is international activity center that provides activities for immigrants and Finns living in Oulu. Villa Victor organizes and coordinates informative events and courses in the Finnish language for im-migrants together with clubs, celebrations, and cultural events for people interested in all issues that are international in nature. Villa Victor aims to enable and facilitate positive interaction between and within immigrant communities and Finns. They also focus to improve the living conditions and creating positive experience. This practice-based thesis and its practice element (Guideline for participating and establishing NGO [non-governmental organization]) is tailored for the needs of Villa Victor. This is due to the fact that Villa Victor with its international clientele will mostly benefit from practice-based thesis. The Villa Victor operates in turbulent context where several immigration related tasks, working routines where current focus is on innovating ways to utilize expertise gained in NGOs to integrate and assimilate immigrants to Finnish culture. This practice-based research aims to understand how immigrants can be more strongly partaken to NGOs run by Finns and how immigrants can establish their own NGOs. As a practical result this practice-based thesis provides a guideline for immigrants to participate in NGOs in order to lower the barriers for belonging to a NGO. The research questions for this practice-based thesis are as follows: 1. How immigrants have gained access to Finnish NGOs ? 2. How has NGO activities helped in integration and assimilation to Finnish culture ? 3. What type of information is needed about NGOs ? This research is carried out as qualitative research. Research method employed is thematic inter-views. With in-depth thematic interviews researcher can best elucidate the facts and information that is needed to produce successful practice-based thesis. In addition, all the interviewees were heard dur-ing the process which makes qualitative research worthwhile. For this thesis eight immigrants, from diverse cultures that belong to a Finish NGO were interviewed. As a result this thesis demonstrates that NGOs established by Finns are excellent place for immigrant to feel that they belong to a community and culture. Immigrants did not feel that they were left out, bullied or discriminated because they were immigrants and actually they felt that they gained new friends, learnt language, and something about Finnish culture, as well as accumulated social capital. For the future immigrants hoped that Finnish NGOs would communicate more effectively about their NGOs to immigrants as most of the immigrants do not find direct access to NGOs run by Finns. The results from this practice-based thesis can be utilized in all NGOs and other organizations working with immigrants and immigration related issues. This is due to the fact that NGOS run by Finns are excellent places for immigrants to feel that they belong to a community and culture. Additionally, the outcome of the practice-based thesis i.e. the guidelines for participating and establishing NGOs will be offered to international activity centre Villa Victor to serve as practical tool to continue their integration and assimilation efforts

Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa

Helsingin yliopiston toteuttama hanke Kaikki mukaan? Avoin hallinto ja uudet osallistumismuodot (KAMU) tutki, miten eri järjestöt ja muut sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan kansallisten lakien ja asetusten valmisteluun. Teimme laajat kyselyt valtakunnallisille järjestöille ja säädöksiä valmisteleville virkamiehille, ja lisäksi haastattelimme heitä. Tulokset osoittavat, että moni järjestö on tyytymätön siihen, miten ne pääsevät valmisteluun mukaan. Suurimmat järjestöt sekä vakiintuneita instituutioita, elinkeinoelämää ja työntekijöitä edustavat järjestöt kokevat pääsevänsä valmisteluun parhaiten mukaan. Näitä järjestöjä kuullaan tiiviisti päätösvalmistelussa, ja ne ovat myös tyytyväisimpiä asemaansa valmistelussa. Sen sijaan pienemmät järjestöt sekä erilaisia ihmisryhmiä ja ammattikuntia edustavat järjestöt sekä vapaa-ajan järjestöt eivät koe pääsevänsä osallistumaan valmisteluun yhtä hyvin. Virkamiehille tehty kysely nosti esiin supervaikuttajien kärkijoukon, johon nousivat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK. Virkamiehille tehty kysely osoitti myös, että erityisesti elinkeinoelämän järjestöillä on vahva asema lakien valmistelussa: lakeja valmistelevat virkamiehet ovat eniten vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Myös virkamiehet pitävät järjestöjen ja muiden sidosryhmien kuulemista säädösvalmistelussa tärkeänä. Laaja ja aktiivinen kuuleminen auttaa lakiesityksiä menemään läpi eduskuntakäsittelyssä. Ongelmana virkamiehet pitävät valmistelun tiukkoja aikatauluja ja niukkoja resursseja, jotka voivat kaventaa kuulemista. Verkkokuulemista on kehitetty, mutta se ei ole vielä lyönyt itseään läpi Suomessa. Virkamiehet käyttävät verkkokeskusteluja ja -kyselyjä kuulemisessa harvoin, ja järjestöt osallistuvat niihin melko nihkeästi. Järjestöjen ja virkamiesten ensireaktiot uuteen sähköiseen lausuntopalvelu.fi:hin ovat kuitenkin pääosin positiivisia. Tulokset osoittavat, että kuulemisen laajuuteen, läpinäkyvyyteen ja ajoitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valmistelussa voisi kokeilla esimerkiksi ”digikomiteaa”, jolla valmistelua tehtäisiin verkon avulla läpinäkyväksi

Kokemusasiantuntijuus kunnan mielenterveys- ja päihdeasioiden strategisessa suunnittelussa

Nykykunnat kohtaavat toimintakentässään vaatimusten ristiaallokon. Valtio, paikalliset toimijat ja kuntalaiset vaativat kunnilta asetettujen tehtävien toteuttamista, toimintaedellytysten luomista ja tarpeisiin vastaamista. Tulevaisuuden vaateiden hallitsemiseksi kunnat käyttävät strategista suunnittelua, jossa tehdään kuntalaisten elämään vaikuttavia ratkaisuja ja valintoja. Mutta kenen vaativa ääni ohjaa suunnittelua? Kansallisissa ja kansainvälisissä ohjausasiakirjoissa kuntia herätellään kuulemaan kuntalaisia. Esimerkiksi kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2009–2015) korostaa palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä mukana oloa suunnittelussa tarpeita vastaavien palveluiden saamiseksi. Laadullinen tutkielma ankkuroitui kriittisen sosiaalityön teoriaan antaen tehtäväksi selvittää kokemusasiantuntijuuden merkitystä kunnan strategisessa suunnittelussa, ja sen vaikutusta kokemusasiantuntijoiden osallisuuden toteutumiseen. Kuntien merkitysrakenteen tavoittamiseksi haastateltiin kuuden Lapin kunnan 20 mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä vastaavaa kuntatoimijaa teoriaohjaavalla haastattelulla. Aineistoa täydennettiin kuntien strategia-asiakirjoilla ja dokumenteilla. Kriittiseen hermeneutiikkaan pohjautuen teoriaohjaava analyysi eteni hermeneuttisen kehän mukaisesti tuoden esille merkitysten lisäksi muutosta tarvitsevia rakenteita. Strategiatyöstä vastaavien näkemyksiin pohjautuvassa paikallisessa merkitysrakenteessa kokemusasiantuntijuus määrittyy moninaisemmaksi kuin kansainvälisen ja kansallisen ohjauksen mukaisessa valtakunnallisessa merkitysrakenteessa. Kuntalaisten, palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä aito kokemusasiantuntijuus saa rinnalleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen sekä poliittisten päättäjien professionaalisen kokemusasiantuntijuuden. Kokemusasiantuntijuuden moninaisuus asettaa haasteen aidon kokemusasiantuntijuuden toteutumiselle. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä aito kokemusasiantuntijuus toteutuu tasavertaiseen asiantuntijuuteen perustuvana kumppanuutena suoran asiantuntijaosallisuuden ja valtaistavan välillisen tieto-osallisuuden kautta. Suora osallisuus toteutuu heikosti, joten tarvitaan ammattilaisten ja järjestöjen kokemuksellisen tiedon välittäjäroolia. Yhteiskuntakriitikkoina sosiaalityöntekijät ovat avainasemassa kumppanuuden mahdollistamisessa. Kumppanuutta yleisemmin aito kokemusasiantuntijuus toteutuu ulkopuolisuutena, koska kokemuksellisuudella ei ole vielä paikkaa strategiatyöskentelyssä. Ammattilaiset eivät näe kokemusasiantuntijuutta hyväksyttävänä ja vastuullisena asiantuntijuutena, koska se perustuu vain henkilökohtaisille kokemuksille. Ammattilaisten tahtotilan lisäksi tarvitaan yleistä kokemusasiantuntijuuden tunnistamista ja tunnustamista sekä osallisuusrakenteiden kehittämistä kumppanuuden mahdollistamiseksi