Opettajatuutoroinnin toimintamallin kehittäminen tietotekniikan oppiaineeseen Vaasan yliopistossa

Opettajatuutorointi on ohjausmuoto, jossa opetushenkilökunnan jäsen ohjaa opiskelijoita joko henkilökohtaisesti tai ryhmissä. Opettajatuutoroinnin avulla pyritään tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta sekä heidän sitoutumistaan tiedeyhteisöön. Opettajatuutoroinnin tavoitteena on tehdä opiskelusta mahdollisimman sujuvaa ja auttaa opiskelijaa valmistumaan oman alansa ammattitaitoiseksi asiantuntijaksi tavoiteajassa. Tutkielman tavoitteena on muodostaa Vaasan yliopiston tietotekniikan oppiaineen opettajatuutoroinnille toimintamalli, joka parhaalla mahdollisella tavalla vastaa sovellusalueen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tutkielmassa tarkastellaan korkeakoulujen ohjaustarpeita sekä yleisesti että erityisesti tietotekniikan alalla, ja näistä tarpeista johdetaan yleiset tavoitteet opettajatuutoroinnille ohjausmuotona. Yleisiä tavoitteita tarkennetaan erityisesti Vaasan yliopiston tietotekniikan oppiaineeseen soveltuviksi tarkastelemalla opettajatuutoroinnin toimintaympäristöä ja tietotekniikan tutkintojen erityispiirteitä. Lisäksi selvitetään tietotekniikan opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opintojen keskeytyksiä. Näitä tietoja täydennetään teemahaastatteluilla, joissa haastatellaan opintoasioiden ja oppiaineen henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Näiden selvitysten perusteella sovelluskohteen opettajatuutoroinnille muodostetaan tavoitteet, ja tavoitteiden pohjalta määritellään tuutorin tehtävät. Lisäksi tarkastellaan opettajatuutorointiin parhaiten soveltuvia ohjausmuotoja sekä tuutorointia opintopolun eri vaiheissa. Sovelluskohteen opettajatuutoroinnille muodostetaan vuosikello ohjaamaan tuutorin työskentelyä. Tutkielman tulosten perusteella opettajatuutoroinnin keskeisin tavoite sovelluskohteessa on tukea opintojen suunnitelmallista etenemistä ja vähentää keskeytyksiä. Opettajatuutorin päätehtävä on antaa omaan oppiaineeseensa liittyvää ohjausta. Opettajatuutoroinnin toimintamallia tulee jatkossa kehittää toiminnasta saatujen kokemusten sekä opetta-jatuutoroinnin mittareiden tulosten perusteella.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

IT-alan osaajapula : Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma tietojenkäsittelyn tradenomien ja tietojärjestelmätieteen KTM-tutkinnon suorittaneiden kannalta

Tutkimuksessa tarkastellaan IT-alan korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden rajapintaa. Tavoitteena on selvittää, miten korkeakoulujen tuottama osaamisen tarjonta vastaa kysyntään eli työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Tarkempi rajaus on tehty yliopistojen tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmiin sekä ammattikorkeakoulujen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmiin. Taustalla vaikuttaa IT-alan osaajapula, josta ollaan kiinnostuneita ilmiönä. Digitalisaatio megatrendinä vauhdittaa jo entuudestaan nopeaa tietoteknistä kehitystahtia sekä laajentaa osaamisen ja osaajien kysyntää yli toimialarajojen. Kehityksen mukanaan tuomat muutokset muovaavat osaamistarpeita jatkuvasti syventäen pulaa osaavasta IT-työvoimasta. Kyseessä on poikittainen tapaustutkimus IT-alan osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta Suomessa. Dokumenttianalyysin keinoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tunnistettiin osaamistarpeita työpaikkailmoituksista (n=517). Tunnistettuja osaamistarpeita verrattiin korkeakoulujen opetussuunnitelmissa (n=34) määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Aineiston pohjalta muodostettiin lopulta 106 erilaista osaamisluokkaa. Laadullisen sisällönanalyysin jälkeen aineisto vielä kvantifioitiin eli laskettiin osaamisluokkien esiintymistiheys sekä työpaikkailmoitusten osaamistarpeissa että opetussuunnitelmien osaamistavoitteissa. Koulutustarjonta vastaa pääsääntöisesti työelämän keskeisimpiin osaamistarpeisiin. Kriittisimpiä havaittuja osaamisvajeita ovat sertifioinnit tai sertifikaatit, asenne, tarkkuus ja huolellisuus, konttiteknologiat, auttaminen ja tiedon jakaminen sekä DevOps. Lisäksi ketterän kehittämisen menetelmät, versionhallinta, itseohjautuvuus, SQL ja tehokkuus lukeutuvat orastaviin vajeisiin, joihin kannattaa mahdollisesti kiinnittää huomiota koulutustarjonnan suunnittelussa. Potentiaalista koulutuksellista ylitarjontaa ilmenee pelialalla tarpeellisessa osaamisessa, käsitteellisessä ajattelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Vanhentuneet stereotypiat saattavat tutkimuskirjallisuuden mukaan estää joitakin potentiaalisia hakijoita hakeutumasta IT-alan opintoihin tai tehtäviin. Tulosten valossa IT-osaajilta odotetaan valmiuksia niin itsenäiseen työhön kuin tiimityöskentelyyn. Ihmistaitojen merkitys korostuu arjessa paitsi omassa tiimissä myös asiakasrajapinnassa. Aiemmalla soveltuvalla työkokemuksella on suuri arvo työnhaussa. Opiskelijoilla ei välttämättä ole juurikaan työkokemusta aloittaessaan korkeakouluopinnot, jolloin korkeakoulujen työelämärajapinnan rooli sekä opintojen aikaisen työssäkäynnin merkitys korostuvat. Dynaamisella IT-alalla osaamisen jatkuva kehittäminen ei ole ainoastaan keskeinen edellytys, vaan osaamisen kehittämismahdollisuudet nähdään investointina inhimilliseen pääomaan, jolloin ne toimivat kilpailuvalttina työmarkkinoilla

Kotiverkon tietoliikenneyhteyksien hallinta

Kulutuselektroniikka, matkapuhelin- ja tietotekniikka ovat viime vuosina lähentyneet toisiaan. Perinteisesti näitä tekniikoita vastaavat verkot, päätelaitteet ja sisältö ovat olleet erillisiä. Nykyään Internet-teknologia ja viestinnän digitalisoituminen yhdentää verkkoja. Palveluntarjoajat tuottavat sisältöä kasvavassa määrin digitaalisena. Päätelaitteetkin yhdentyvät. Esimerkiksi kannettavaa tietokonetta voidaan pitää matkapuhelimena tai televisiovastaanottimena, kun se on varustettu tarvittavalla laitteistolla ja ohjelmistolla. Sisältöjen, verkkojen ja päätelaitteiden yhdentyminen on saanut yhä useammat kuluttajat rakentamaan kotiverkkoja. Tutkielman tavoitteena on esitellä ja vertailla markkinoilla olevia laitteita ja ohjelmistoja, joiden avulla voidaan rakentaa toimiva kotiverkko. Kotiverkolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa kodin sisäpuolista verkkoa, joka on liitetty toimivasti kodin ulkopuolisiin verkkoihin. Tutkielmassa tarkastellaan ensin yleisimpiä lähiverkko- ja lyhyen kantaman verkkotekniikoita, joita käytetään kotiverkkoja rakennettaessa. Tämän jälkeen tarkastellaan joitakin väliohjelmistoratkaisuja, joilla voidaan hallita kotiverkon laitteiden vuorovaikutusta ja turvallisuutta. Lopuksi suunnitellaan konkreettinen kotiverkko. Käyttötilanteiden avulla havainnollistaan verkkotekniikoiden ja väliohjelmiston yhteistoimintaa tietoliikenteen hallinnassa

Sosiaalinen media asiakaspalvelukanavana suomalaisissa pk-yrityksissä

Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan ja vakiinnuttaa paikkaansa yrityksen eri osa-alueilla. Vuosi vuodelta yhä useammat yritykset alkavat tarjota perinteisen asiakaspalvelun lisäksi asiakaspalvelua sosiaalisessa mediassa, koska yritykset tietävät että asia- kaspalvelun osalta on kehitettävä liiketoimintaa pysyäkseen kilpailukykyisenä. Asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa tuo yrityksille uudenlaisia hyötyjä ja haasteita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten pk-yritysten suhdetta sosiaaliseen mediaan asiakaspalvelukanavana. Tarkemmin tutkielmassa tutkittiin miten ja missä kanavissa suomalaiset pk-yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa asiakaspalvelukanavana, mitä kokemuksia yrityksillä on liittyen sosiaaliseen mediaan asiakaspalvelukanavana sekä lisäksi selvitetään miten yritykset uskovat hyödyntävänsä sosiaalista mediaa asiakaspalvelun osalta lähitulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin Survey-tutkimuksella ja tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen keinoja. Tutkimusaineisto kerättiin internet-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 200 suomalaiselle pk-yritykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 45 kappaletta. Vastaukset analysoitiin aineiston teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että asiakaspalvelu sosiaalisessa mediassa on avoinna yleisimmin ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä ja suosituin kanava yrityksissä asiakaspalveluun sosiaalisessa mediassa on Facebook. Hyödyiksi koettiin sosiaalisen median asiakaspalvelun helppous ja vaivattomuus. Haasteiden osalta korostuivat ajan- käytön ja sisällöntuottamisen haasteet. Vastanneet yritykset arvioivat sosiaalisen median asiakaspalvelun suosion kasvavan lähitulevaisuudessa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Pilvipalveluiden hyödyntäminen tilintarkastuksessa

Tietotekniikalla on ollut merkittävä rooli taloushallinnon kehittymisessä. Internetin yleistyessä perinteisten tietokoneelle asennettavien taloushallinnon ohjelmistojen lisäksi ohjelmistoja voi käyttää myös verkkopohjaisena palveluna. Pilvipalveluksi kutsuttavat verkko-pohjaiset ratkaisut tuovat kuitenkin mukanaan hyötyjen lisäksi myös monia kysymyksiä siitä, kuinka asiat toteutuvat. Pilvipalvelua käytettäessä on hyvä tietää perusasiat niihin liittyvistä toimintaperiaatteista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka pilvipalveluna toimivat taloushallinnon ohjelmistot ovat hyödynnettävissä tilintarkastuksessa. Pilvipalvelun hyödyntämisessä asiakkaan käyttämällä kirjanpitomenetelmällä on suuri merkitys. Pilvipalveluna toimivan ohjelmiston keskeisin hyöty on sähköinen kokonaisuus. Sen myötä tilitoimisto, asiakasyritys ja yrityksen tilintarkastaja voivat hyödyntää samoja työkaluja ja samoja tietoja. Tilintarkastusasiakkaan käyttäessä pilvipalveluna toimivaa taloushallinnon ohjelmistoa, mahdollistaa se tilintarkastajalle myös verkkopohjaisen toimimisen. Tällöin tilintarkastaja voi suorittaa kirjanpitoaineiston tarkastamisen Internet-selaimessa suoraan asiakkaan käyttämästä taloushallinto-ohjelmistosta. Tutkimus on tehty tilintarkastajan näkökulmasta käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksesta on eroteltavissa kaksi eri osaa. Teoreettinen osuus pitää sisällään tilintarkastuksen teorian, pilvipalvelut ja sähköisen taloushallinnon. Työn empiirisessä eli kokemusperäisessä osassa perehdyin tilintarkastukseen ja pilvipalveluiden hyödyntämiseen käytännön työelämässä. Tutkimustulokset osoittivat tilintarkastuksen olevan aina tilintarkastus käytetystä tarkastusmenetelmästä riippumatta. Tilintarkastukselta vaaditut asiat toteutuvat myös sähköistä aineistoa tarkastettaessa. Sähköiset menetelmät ovat vain työkalu, mutta niiden hyödyntäminen tuo tehokkuutta tarkastuksen suorittamiseen. Sähköisesti suoritettavan tarkastuksen tehokkuus voi olla riippuvainen myös käyttäjän asenteista ja tietoteknisistä taidoista.Information technology has played a significant role in the development of financial management. The popularity of the Internet has grown rapidly and computer software is used more and more online as a service. These types of services are called cloud services. Cloud services are one of the most significant changes brought by the Internet. The use of software as a service brings many benefits, but also many questions about how things work out. The objective of this study was to research how the financial management software in the cloud can be utilized in auditing. Utilization of the cloud services depends on the accounting method which a client has used during the accounting period. The most significant benefit of cloud computing is the material which can be used completely electronically. If a client company wants to do the accounting records in the cloud, the client company, the accounting firm and the auditor of the company can utilize the same tools and the same data due to the electronic environment. It means that the auditor is able to perform the auditing of a client’s accounting material directly from an Internet browser because the material is stored in the accounting software into the cloud. This thesis was conducted from an auditor’s point of view with a qualitative research method. The study consists mainly of two parts. The theoretical part includes the theories of auditing, cloud services and the electronic financial management. The empirical part of study consisted of observations which I made at work during the use of software as a cloud service in carrying out an auditor’s tasks. The results of this thesis indicated that an audit is always an audit regardless of the method which was used during the auditing process. Requirements which were set by the audit were realized when the auditor utilized electronic accounting material in the cloud. Electronic methods are just a tool, but the utilization of them brings efficiency to perform the audit process. The efficiency of electronic auditing may be dependent on the user's attitudes and information technology skills

ICT-alan kilpailukyky ja verotus : Case: Suomen työvoimakustannukset ja yhteisövero

Globaalin vapaakaupan kasvu on tarkoittanut varsinkin pienten valtioiden tuotannon erikoistumista. Kiristyvässä kilpailussa pärjätäksemme on tällä vuosikymmenellä tiedotusvälineissä ja akateemisessa keskustelussa paljon puhuttu Suomen kilpailukyvystä ja sen ongelmista. Varsinkin kansainvälisesti hyvinkin kilpailulla ICT-alalla on Suomessa koettu viimeisten vuosikymmenten aikana voimakasta turbulenssia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selittää, mitkä asiat vaikuttavat ICT-alan kustannus- ja verokilpailukykyyn. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Tilastokeskuksen ja Euroopan komission julkaisemia avoimen datan tietokantoja, joita olen tutkinut tilastoanalyysin keinoin, kuitenkin kirjallisuuslähteisiin tukeutuen. Suomessa ICT-alan palkat ovat nousseet äärimaltillisesti vuosien 2012-2017 välillä ja vuoteen 2020 asti palkkojen kehityksen määrää maltilliseksi sovittu palkkasopimus. Nämä toimet ovat uskoakseni parantaneet Suomen kustannuskilpailukykyä myös ICT-alalla verrattuna kilpailijamaihin. Alan kasvanut henkilöstömäärä erikoisasiantuntijoissa viittaisi työvoimakustannusten olevan ICT-alan korkeakoulutetuilla kilpailukykyiset. Sukupuolten väliset palkkaerotkin näyttäisivät ICT-alalla olevan tutkimukseni mukaan hyvin pienet verrattaessa muihin aloihin. ICT-alan yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttaa myös valtioiden välisen verokilpailun kiristyminen. Tässä Suomi sijoittuu yhteisöverokantaa EU:n sisällä verrattaessa alempaan keskikastiin. ICT-alan kannalta keskeisistä kilpailijamaista vain Irlannissa ja Puolassa on Suomea alhaisempi verotus. ICT-alan kilpailukyky ja työtilanne on parantanut huomattavasti viimevuosina varsinkin erikoisasiantuntijoiden osalta, mutta asiantuntijatason töissä suuntaus on ollut laskeva. Jatkossa Suomen ICT-alan työmarkkinaneuvotteluissa tulisi tarkkaan keskittyä kilpailukyvyn ylläpitämiseen kustannuskilpailukyvyn osalta. Alan toimijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista tulee edistää kilpailukykyisen verotuksen ylläpitämiseksi, koulutuspaikkojen lisäämiseksi, yrityksien kansainvälistymisen edistämiseksi ja sääntelyn vähentämiseksi.Increased global free trade has meant increased importance of specialization, especially in the case of smaller countries. In order to survive the tightening competition, the issues of competitiveness of Finland have received a great deal of media attention and been subject to academic debate during the past decade. It has been especially turbulent for the Finnish ICT sector which, on a global scale, is a highly competitive. The purpose of this research is to determine what affects the competitiveness of the Finnish ICT sector in terms of costs and taxation. The data used in this research is open data sourced from the European Commission and Statistics Finland and has been analyzed using various methods of statistical analysis. Contemporary scholarly literature also plays an important role in this research. From 2012 to 2017 wages in the Finnish ICT sector have increased only slightly. Similar development is expected to continue until 2020 thanks to a wage agreement. I believe this has increased the competitiveness of the Finnish ICT industry on global scale. Increased number of specialist positions seems to indicate highly competitive cost of highly skilled labor in the Finnish ICT sector. In comparison with the rest of Finnish economy, the ICT sector seems to have smallest gender pay gap as well. The global competitiveness of the ICT sector companies is also affected by the international competition on most favorable corporate tax rate. Finland fares comparatively well in this competition with its tax rate being the third lowest in the European Union leaving only Ireland and Poland behind. During last few years, the competitiveness of the Finnish ICT sector has seen significant growth. This has brought more jobs to Finland, especially specialist positions. The number of less demanding jobs has however slightly decreased at the same time. During future collective bargaining, close attention should be paid to competitiveness of the Finnish ICT sector, specifically cost competitiveness. ICT companies should get greater influence in decision making in order to keep the corporate tax rate competitive, increase the number of ICT students, making it easier for companies to go global as well to facilitate deregulation

Information systems for allocating Capacity on Railways

Rautatietoimiala on Suomessa ja Euroopan unionissa keskellä suurta muutosta. Eräs keskeisistä muutoksista Suomen kannalta on EU-lainsäädännön mukaisesti vuoden 2007 alusta avattava kilpailu rautateiden kotimaisessa tavaraliikenteessä. Ratahallintokeskuksen viranomaistehtäviin kuuluu ratakapasiteetin jakaminen ja aikataulutarpeiden yhteensovittaminen. Näitä tehtäviä varten tarvitaan tietojärjestelmä, jota voidaan käyttää myös muihin aikataulusuunnittelutehtäviin. Työn keskeinen tavoite on tunnistaa ja arvioida ratakapasiteetin jakamiseen soveltuvia eurooppalaisia tietojärjestelmiä. Työn teoriaosassa kuvataan aluksi ratakapasiteetin käsitettä ja sitä, millaisia vaatimuksia lainsäädäntö ja järjestelmän tulevat käyttäjät asettavat järjestelmälle. Työssä kuvataan myös, mitä tekijöitä tietojärjestelmien hankinnassa tulee ottaa huomioon ja mitä ratakapasiteetin hallintaan liittyviä tietojärjestelmiä Ratahallintokeskuksessa ja VR Osakeyhtiössä tällä hetkellä käytetään. Työn teoriaosan pohjalta laadittiin järjestelmän vaatimusmäärittely. Työn empiriaosassa kuvataan kolmetoista aikataulusuunnitteluun ratakapasiteetin jakamiseen ja yhteensovittamiseen soveltuvaa tietojärjestelmää, joista seitsemään syvennytään tarkemmin. Tarkemmin kuvatut järjestelmät analysoidaan kahdella kvalitatiivisella ja yhdellä kvantitatiivisella arviointimenetelmällä. Tämän työn tulosten perusteella voidaan todeta kolmen järjestelmän olevan kokonaisuutena muita ehdokkaita parempia. Kaikilla kolmella järjestelmällä on useita eurooppalaisia asiakkaita ja ne ovat moduulirakenteisia, joten niiden toiminnallisuutta voidaan laajentaa tarvittaessa. Kaikkiin tarpeisiin ja vaatimuksiin vastaavaa järjestelmää ei työn perusteella löydetty. Julkisen sektorin hankintalainsäädännöstä seuraa, että järjestelmien hankinnassa käytettävien arviointiperusteiden ja niiden pisteytysten on oltava julkisia, mikä tarkoittanee erillisen tarjouskilpailun järjestämistä tämän työn jälkeen. Työtä tulisi jatkaa siten, että tässä työssä parhaiksi arvioituja kolmea järjestelmää koekäytetään Ratahallintokeskuksessa. Koekäytön ja mahdollisen tarjouskilpailun perusteella voidaan myöhemmin tehdä hyvin perusteltu järjestelmävalinta

YRITYKSEN TIETOJÄRJESTELMIEN RISKIANALYYSI

Tämän työn tavoitteena on havainnoida ja analysoida erään yrityksen sisäisistä IT-palveluista vastaavan osaston toimintaa ja selvittää millaisia riskejä on olemassa liittyen osaston henkilökuntaan ja osaston ylläpitämiin tietojärjestelmiin. Työssä keskitytään kolmeen riskejä sisältävään osaan: henkilöstöturvallisuuteen, laitteistoturvallisuuteen ja ohjelmistoturvallisuuteen. Työssä määritellään aluksi riskit joita halutaan tutkia. Määrittelyn jälkeen tutkitaan millaisia riskejä löytyy henkilöstön ja tietojärjestelmien toiminnassa, miten riskit ilmenevät, miten todennäköistä riskien toteutuminen on ja miten vakavia riskit ovat. Työn lopussa on tarkoitus keskittyä riskien esiintymistiheyteen, niiden vakavuuksien analysointiin ja korjaustoimenpiteisiin. Analysoimalla henkilöstön ja tietojärjestelmien toiminnassa ilmenneitä riskejä pyritään luomaan tietoa osaston toiminnan ja tietojärjestelmien suunnittelun, -käyttöönoton, -operoinnin, -käytöstäpoiston ja -toiminnan kehittämisen tueksi esittämällä toiminnassa ilmenneet ongelmat ja niiden vakavuudet. Tutkimus osoittaa, että ilman säännöllistä arviointia tietoturvan ja riskienhallinnan huomiointi unohtuu helposti, jolloin riskien määrä ja vakavuus kasvavat. Tutkimuksen pohjalta laaditaan ohjeistus tulevaisuudessa tehtävälle järjestelmän riskianalyysille. Tutkimuksessa havaittiin, että järjestelmien ylläpitäjillä on hyvin tiedossa suuri osa järjestelmien riskeistä, mutta niiden korjaamisen vaativan suuren työpanoksen vuoksi kaikkia korjauksia ei ole ehditty toteuttamaan. Tutkimus myös osoittaa, että järjestelmien riskianalyysiin tulisi varata säännöllisesti aikaa jolloin riskienhallinta pysyisi ajan tasalla.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format