346 research outputs found
Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella: Laadullinen kuvaileva tutkimus
Suomessa on ylläpidetty ennennäkemättömiä sosiaalisen etäisyyden toimenpiteitä COVID-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Etäisyyden pitäminen voi heikentää mielenterveyttä ja lisätä yksinäisyyttä erityisesti mielenterveyskuntoutujilla. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten viestintäpalvelut sekä etäyhteydellä toteutetut sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat mielenterveyskuntoutumista COVID-19-epidemian aikana.
Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva laadullinen tutkimus. Aineisto koostui mielenterveyskuntoutujien (n=12) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat rekrytoitiin kolmannen sektorin palveluista ympäri Suomen. Haastattelut toteutettiin puhelimitse COVID-19-epidemian toisen aallon aikana marraskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Litteroidut haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Etäpalvelut mahdollistivat kuntoutujille sosiaalisen verkostoitumisen, mielenterveyden tukemisen, yksinäisyyden lievittämisen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisen kotiin ja palveluihin helpottuneen pääsyn. Henkilökohtaiset syyt, kuten digitaidot tai koetut haasteet sosiaalisissa tilanteissa, sekä etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja onnistunut toteutus lisäsivät kokemuksia hyödyistä. Toisaalta taas haasteet käytännön toteutuksessa, käytettävyydessä ja vuorovaikutuksellisuudessa estivät hyötymistä etäpalveluista.
Haasteista huolimatta etäpalvelut ovat voineet lievittää COVID-19-epidemian haittavaikutuksia tukemalla kuntoutujien mielenterveyttä ja yksinäisyyttä. COVID-19-epidemian jälkeisessä yhteiskunnassa etäpalveluista saattavat hyötyä etenkin ne, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet vaikeina. Palveluita kehittäessä on otettava huomioon, että onnistuneet etäpalvelut ovat helppokäyttöisiä, vuorovaikutteisia ja tietoturvallisia sekä edellyttävät yksityisyyttä kotioloissa. Fyysisten palveluiden ohella sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi voida hyödyntää monipuolisin tavoin etäyhteydellä, mikä voisi tukea eroja yksilöiden soveltuvuudessa ja valmiudessa käyttää etäpalveluita. Asiakassegmentointia tehostamalla voitaisiin paremmin tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevien erilaisia tarpeita ja kohdentaa palveluiden toteutusta tarpeiden mukaisesti
Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa syksyllä 2023 : Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsi lokakuussa entistä nopeammin
Julkisen perusterveydenhuollon kiireettömän hoitoonpääsyn enimmäisajat tiukentuivat 1.9.2023. Lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa - ammattilaisten näkökulma
Technology and remote services are becoming more common in occupational health services (OHS), as technology becomes more centrally integrated into health care organizations’ use and work processes. To date, research on remote health care has not focused on OHS. The study’s purpose was to examine occupational health physicians’, nurses’, physiotherapists’ and psychologists’ experiences of using technology and remote services in their own work. The survey was conducted in February–March 2018. The data consisted of the responses to the questionnaires’ open-ended questions. The method of analysis was data-based thematic analysis.
The results show that the respondents’ attitudes to using technology and remote services are mostly positive. Positive experiences were related to the smoother flow of work, as well as to more effective communication and improved availability of services. The attitudes to the resulting changes in work tasks were ambivalent: on the one hand, work tasks were considered more enriched, but on the other, more fragmented. Less face-to-face meetings and technical problems were perceived as negative, as were both professionals’ and clients’ insufficient readiness and technical skills. We observed two extremes in the professionals’ learning needs. Some use technology in their work very little or not at all, and thus have great learning needs, whereas others only need to update their skills in newer technology and applications.
Using technology and remote services presents opportunities to renew OHS practices to meet client workplace needs with better quality and speed. The results can be used in developing current working methods.Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut yleistyvät työterveyshuollossa, kun teknologia integroituu yhä keskeisemmin terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön ja työprosesseihin. Tähän asti etäterveydenhuoltoa koskeva tutkimus on kohdistunut pääasiassa muuhun kuin työterveyshuoltoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyslääkäreiden, -työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä ja etäpalveluiden käytöstä omassa työssään. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimusaineisto koostui kyselyn avointen kysymysten vastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että asenteet teknologian hyödyntämiseen ja etäpalveluihin ovat kyselyyn vastanneissa ammattiryhmissä valtaosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyvät erityisesti työn sujuvuuden paranemiseen. Tiedonvälityksen tehostuminen sekä palvelun saatavuuden parantuminen koetaan myös myönteisenä. Teknologian hyödyntämisen ja etäpalvelun myötä tapahtuvat ammattilaisten työnkuvan muutokset koetaan ristiriitaisena. Toisaalta työnkuvan nähdään rikastuvan ja toisaalta sirpaloituvan. Kasvotusten kohtaamisten vähentyminen sekä teknologian käyttöön liittyvät ongelmat koetaan kielteisinä. Kielteisenä koetaan myös sekä asiakkaiden että ammattilaisten osin riittämättömät valmiudet ja osaaminen teknologian käytössä. Ammattilaisten oppimistarpeiden osalta on tunnistettavissa kaksi ääripäätä. Osa on ottanut työssään teknologiaa käyttöön hyvin rajoitetusti tai ei vielä lainkaan ja heillä on siten runsaasti oppimistarpeita, ja osa vastaajista sen sijaan toivoo lähinnä päivitystä uusimpaan teknologiaan ja sovelluksiin.
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut avaavat mahdollisuuksia uudistaa työterveyshuollon toimintatapoja siten, että ne voivat vastata asiakastyöpaikan tarpeisiin entistä laadukkaammin ja nopeammin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintatapojen kehittämiseen
ETÄNÄ ANNETTAVAT TERVEYDENHUOLLON PALVELUT TOIMINTATAPOJEN MUUTTAJANA : Terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä muuttuvan työn vaatimuksista digitalisaation esiinmarssissa
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten terveydenhuollon etäpalvelut vaikuttavat hoitajien ja lääkäreiden toimintatapoihin ja organisaatioon. Etäpalvelut ovat osa terveydenhuollon digitalisaatiota. Digitalisaatio vaatii aina toimintatapojen uudistamista, samalla kuin se muuttaa toimintaa ja yhteiskuntaa. Vaikutus on siis kaksisuuntaista. Etänä annettavien terveydenhuollon palveluiden on nähty olevan yksi ratkaisu alati muuttuvaan kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. Tavoitteena on myös parantaa hoidon saatavuutta ja laatua.
Tutkielma on toteutettu laadullisella tutkimusotteella. Aineisto on kerätty haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan organisaatiomuutosten teoriaa ja paneudutaan digitalisaation johtamiseen terveydenhuollon organisaatioissa. Terveydenhuollon ala on jatkuvassa muutoksessa. Muutokset vaativat herkkyyttä organisaatiolta ja johdolta. Muutosjohtajuuden, tiedottamisen ja koulutusten rinnalla organisaatiokulttuuriset tekijät ovat osoittautuneet tärkeiksi digitaalisissa muutoksissa.
Tutkielma nosti esille terveydenhuollon ammattilaisten uskon tulevaisuuden palvelutarjontaan. Vaikka monet teknologiset ratkaisut eivät vielä ole täydellisiä eivätkä kaikki halua vielä etänä annettua hoitoa, uskottiin asenteiden ja toimintatapojen muuttuvan paremmiksi. Muutos kohti digitaalisia toimintatapoja nähtiin hitaana mutta varmana, niin sanottuna sukupolvien kysymyksenä. Pienemmissä terveydenhuollon organisaatioissa koettiin käyttöönottoprosessin olevan sujuvampi sekä prosessin sujuvuuden että työyhteisön kannustavuuden näkökulmasta. Etäpalvelun käyttöönotossa oma työyhteisö ja kollegat koettiin erittäin tärkeinä. Kollegalta saa parhaan avun ja tuen ongelmatilanteissa. Työyhteisön lisäksi uuden toimintatavan omaksumisessa nousi esille mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön niin yksin kuin työyhteisössä
Työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät
Technological development enables the production of achievable and customer-centred preventive occupational health services for employees working in multiple locations. Occupational health care has also encountered the need for digital health care services due to the expansion of mobile work, as the companies and work are more digitalized and internationalized. This research, conducted in three different occupational health care organizations in 2016-2018, aims to explore the features affecting the development of preventive digital services in occupational health care. The research comprised of exploring the current situation of preventive services in occupational health care and the co-creation, piloting, and evaluation of preventive digital services. The research utilized the realistic evaluation method. The results describe the functional environments of occupational health services and the facilitating and hindering factors found in the environments during the piloting process. The results can be utilized in occupational health care services as they develop and implement new digital services.Teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista tarjota saavutettavia ja asiakaslähtöisiä työterveyshuollon tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen palveluita. Myös tarve etäpalveluille on kasvanut teknologian kehittymisen ja työterveyshuoltojen asiakasyritysten kansainvälistymisen myötä lisääntyneen mobiilin työn vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollon etänä toteutettavan tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kolmessa työterveyshuollossa vuosina 2016–2018. Tutkimus koostui työterveyshuoltojen neuvonnan ja ohjauksen nykykäytäntöjen määrittelystä sekä etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen yhteiskehittelystä, kokeiluista ja arvioinnista. Analyysissa hyödynnettiin realistisen arviointitutkimuksen menetelmää. Tulokset kuvaavat työterveyshuoltojen toimintaympäristöjä ja niissä syntyviä etäpalveluiden käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimus tuottaa tietoa työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen kehittämisen ja käyttöönoton tueksi
Työterveyspalvelujen käyttö ja kehitys : Palvelukehitys työterveyshuollon toimintaympäristön muutoksissa (palmu) -hankeraportti
Työterveyshuollon toimintaan on viime vuosina kohdistunut suurta muutospainetta, mikä johtuu paljolti ulkoisista tekijöistä, kuten yleisestä työn tekemisen ja palvelujen tuottamisen digitalisoitumisesta, koronapandemiasta, alan kiristyneestä kilpailutilanteesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta.
Tähän muutospaineeseen työterveyshuollot ovat vastanneet kehittämällä palvelujaan. Palveluja kehitettäessä on tärkeää ymmärtää, millaisia kokemuksia palveluja tuottavilla työterveyshuollon ammattilaisilla ja palveluja käyttävillä asiakkailla on työterveyshuollon palveluista.
Hankeraportti sisältää työterveyspalvelujen kehittämisestä vastaavien näkemyksiä toimintaympäristöön kohdistuneiden muutosten vaikutuksista palvelukehitykseen, työterveysammattilaisten kokemuksia palvelujen toteuttamisesta sekä työterveysasiakkaiden kokemuksia palvelujen käytöstä. Lisäksi raportissa tarkastellaan työterveyshuollon toimintaa kuvaavia tilastotietoja sekä palvelutoiminnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia
Defining a Software Development Process for a Refrigeration Company
Huurre Group Oy:n Huurre HOT on palvelu kylmäjärjestelmien etävalvontaan, etähallintaan sekä energiaoptimointiin. Palvelun käyttäjät voivat muun muassa nähdä reaaliaikaisen tilanteen kylmäjärjestelmistään sekä ohjata niitä Huurre HOT:n palvelusivujen kautta internetselaimella. Huurre HOT:n kehitys aloitettiin vuonna 2007 ja se lanseerattiin vuonna 2008. Vuonna 2009 se eriytettiin omaksi liiketoimintayksiköksi, josta lähtien palvelun asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti.
Huurre HOT on rakennettu Tridium:n NiagaraAX-ohjelmistoalustan päälle. Rakentamisen on toteuttanut pääasiassa Huurre HOT:n kehityspartnerit, joiden kautta myös jatkokehitystä on toteutettu. Liiketoiminnan kasvaessa Huurre HOT:n henkilöstön määrä sekä tekninen osaaminen ovat lisääntyneet huomattavasti, jonka seurauksena myös kehitysstrategiaa on täsmennetty. Täsmennettyä kehitysstrategiaa varten tarvitaan hallittu ohjelmistokehitysprosessi.
Tämän työn tavoite on määritellä Huurre HOT:lle prosessi ohjelmistokehitykseen. Työssä tutustutaan ohjelmiston elinkaarimalliin sekä ohjelmistokehityksessä yleisesti käytettyihin vesiputousmalliin, spiraalimalliin, iteratiiviseen ja inkrementaaliseen malliin sekä ketterän kehityksen Scrum:iin. Myös muutamia ketterän ohjelmistokehityksen käytäntöjä esitellään paremman yleiskuvan saamiseksi ohjelmistokehityksestä.
Huurre HOT:n ohjelmistokehityksen nykytilanne analysoidaan ja sen kehitystarpeet tuodaan esiin. Analyysin jälkeen esiteltyjä ohjelmistokehitysmallien sekä ketterien käytäntöjen sopivuutta Huurre HOT:n tilanteeseen arvioidaan.
Työssä huomataan, että suurimmat ongelmat ohjelmistokehityksessä ovat olleet asiakkaiden vaatimusmäärittelyjen muuttumisessa, ohjelmistoprojektien seurannassa ja niiden venymisessä. Havaintojen pohjalta uudeksi ohjelmistokehitysmalliksi valitaan ketterän kehityksen Scrum, jossa tullaan hyödyntämään ketteristä käytännöistä erityisesti käyttäjätarinoita ja päiväpalavereita
Teoista sanoiksi : Tarkastelussa hyvinvointialueiden lehtien viestinnälliset linjaukset
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella hyvinvointialueiden lehtien viestinnällisiä linjauksia osana hyvinvointialueiden strategisen viestinnän toteuttamista. Viestinnälliset linjaukset vaikuttavat sekä lehden tuotantoteknisiin että sisällöllisiin valintoihin. Tutkimuksen aineistona on käytetty seuraavia ennen syyskuuta 2023 ilmestyneitä hyvinvointialueiden julkaisemia lehtiä: Salli, Kotikäynti, Kymenlaakson hyvinvointialueen asukaslehti, Mie & Sie, Myö yhessä, Kainuun hyvinvointialue ja HyväEP.
Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, millaista tuotantoteknisiä valintoja lehdissä on tehty ja mitä vaikutuksia näillä on viestinnällisesti. Tuotantotekniset valinnat vaikuttavat viestinnällisesti siihen kuka lehden saa, milloin ja miten. Jakelun perusteella lehdet voidaan luokitella kaikki alueen asukkaat tavoittaviin asukaslehtiin, toisten lehtien ohessa jaettaviin asukaslehtiin, jotka tavoittivat ilmaisjakelun hyväksyvät taloudet sekä asiakaslehtiin, joita jaettiin pääasiassa toimipisteissä. Jos lehti ilmestyy liian harvoin, lukijat ehtivät unohtaa sen ja mielikuva lehden laadusta on rakennettava joka kerta erikseen. Lehtien yleisin ilmestymistiheys oli kaksi kertaa vuodessa. Tunnusmerkein korostettuja arvoja olivat ympäristöarvot ja kotimaisuus. Yleisin tapa tuottaa lehti oli tehdä se osittain omana työnä ja ostaa se osaaminen, mihin ei omalla hyvinvointialueella riittänyt osaamista tai aikaa. Erilaisia toteutustapoja vertailemalla hyvinvointialueet sekä muut lehtien julkaisusta kiinnostuneet voivat löytää erilaisia tai taloudellisempia tapoja tuottaa lehtiä.
Toinen tutkimuskysymys oli, millaiset teemat ja kohderyhmät nousevat esiin lehtien sisällöissä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä digitaaliset ja etäpalvelut olivat lehtien yleisimpiä teemoja.
Eri toimialoilla korostuivat erilaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Digitaaliset ja etäpalvelut korostuivat erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Terveyspalveluiden aiheet käsittelivät fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä sekä hoitopolkujen ja -käytäntöjen tiedostamista. Sosiaalipalvelujen ennaltaehkäisyyn liittyvät jutut käsittelivät kriisejä ja niiden lieventämistä ja pelastuspalveluiden paloturvallisuutta ja kriiseihin varautumista. Puhelinetäpalveluita oli kohdennettu erityisesti ikäihmisille. Muita etäpalveluita olivat esimerkiksi etävastaanotto, etäkuntoutus ja etäkoulutukset. Digitaaliset ja etäpalvelut voivat olla kansallisia tai alueellisia palveluita.
Lehtijuttujen määrän perusteella hyvinvointialueiden lehtien tärkeimmät kohderyhmät olivat ikäihmiset, lapsiperheet sekä hyvinvointialueiden omat ja potentiaaliset työntekijät.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tuottaa hyvinvointialueen lehti. Toimintatavat ja tasapaino itse tehdyn ja ulkopuolella teetetyn sekä lehden koon, juttujen ja sivujen määrän suhteen pitää löytää lehtikohtaisesti sen mukaan, mitä osaamista löytyy, paljonko tekemiseen on aikaa ja paljonko rahaa lehteen saa sijoittaa
- …