Mallit, ennusteet ja simulointi metsätalouden laskentajärjestelmissä

KatsausMetsätalouden laskentajärjestelmät pohjautuvat yhä enemmän simuloituihin metsien kehitysennusteisiin, mutta näin saatujen kehitysennusteiden ja -skenaarioiden luotettavuutta ei ole riittävästi tarkasteltu. Tässä artikkelissa esitellään erilaisten puustotunnusten ennustamiseen liittyviä epävarmuuden lähteitä. Lähinnä tarkastellaan mallien jäännösvirheiden ja kertoimien sekä malleissa tarvittavien lähtötietojen virheiden vaikutuksia saataviin ennusteisiin. Lisäksi tarkastellaan esimerkkilaskelman avulla virheiden vaikutuksia metsäsuunnitelmaan. Puustotunnusten ennustamisen lisäksi metsäsuunnittelussa aiheuttavat epävarmuutta esimerkiksi päätöksentekijän tavoitteiden analysointi ja kuvaaminen. Ennustamiseen ja suunnitteluun liittyvät erilaiset epävarmuustekijät ja niiden yhteisvaikutukset tulisikin tuntea nykyistä paremmin. Epävarmuus pitäisi myös pystyä kuvaamaan päätöksentekijälle tämän ymmärtämässä muodossa

Lämmitysenergiankulutuksen analysointi tilastomenetelmillä

Opinnäytetyö tehtiin osana Oulun ammattikorkeakoulun Sula-hanketta. Työssä analysoidaan erään Haukiputaalla sijaitsevan autotallin energiankulutusta klassisella aikasarja-analyysillä, tarkastellaan lämpötilaeron vaikutusta sähkönkulutukseen sekä tehdään lineaariseen regressioanalyysiin perustuvia ennusteita. Ennusteita tehtiin sähkönkulutuksella, jossa selittävänä muuttujana oli lämpötilaero, sekä lämpökonduktanssilla, jossa selittävänä muuttujana oli aika. Tavoitteena oli kehittää ohjelmallinen toteutus, jolla voidaan havaita normaalista kohonnut lämmityslaitteiden sähkönkulutus. Ohjelma tuli voida suorittaa automaattisesti tietyin väliajoin Sulan palvelimella. Aikasarja-analyysin perusteella havaittiin autotallin talven sähkönkulutuksessa olevan trendin ja satunnaisuuden komponentit. Selityskertoimen avulla todettiin lämpötilaerolla olevan lineaarinen riippuvuus sähkönkulutukseen. Ennusteissa, joissa selittävänä muuttujana oli lämpötilaero, saatiin ennusteita, jotka vastaavat hyvin sähkönkulutusta edellisien saman lämpötilaeron keskimääräiseen kulutukseen. Huonona puolena oli hidas sopeutuminen, jos lämmityskokonaisuutta vaihdettiin. Ennustetapa toimii hyvin, mikäli laitekokonaisuutta ja termostaattien asetuksia ei muutella. Lämpökonduktanssin ennusteissa saatiin nopeampi reagointi lämmityslaitekokonaisuuden vaihteluihin, mutta käyttäessä pientä otoskokoa, ennusteet voivat reagoida liian nopeasti, jolloin asetettu tavoite ei täyty. Ennusteella ei tule ennustevälin ylityksiä, mikäli sähkönkulutus kasvaa pikkuhiljaa. Ennustetapa soveltuu hyvin tavoitteeseen, kun käytetään isoa otantamäärää. Opinnäytetyössä saatiin hyvä yleiskuva siitä, miten kohteen sähkönkulutus käyttäytyy talvisin, sekä luotiin sovellus, jolla voidaan havaita äkillisesti kasvanut sähkönkulutus.This thesis was done for Oulu University of Applied Sciences Sula project. In the thesis electricity consumption of a garage was examined using classic time series analysis and search for correlation between power consumption and difference between outside and inside temperatures. Also, forecasts were made for power consumption and thermal conductance by applying linear re-gression. In thesis’s context thermal conductance was defined as power con-sumption needed to increase the temperature difference between inside and outside air by one Celsius centigrade. The purpose was to find a programmable way to detect a broken heating device from increased electricity consumption. The program should be able to run au-tomatically on the Sula server. Using time series analysis, trend and irregular components were detected from the electricity consumption measurement. With coefficient of determination linear correlation between the energy consumption and temperature difference was proven. Power consumption forecast had the difference between outside and inside temperature as the explanatory variable. The forecast was good at comparing the last measured power consumption with certain temperature difference to average power consumption with the same temperature difference. The fore-cast was slow in adjusting to different kind of power consumption when used devices were changed, because the forecast method requires high number of observations. If the used devices would always be the same then this forecast method would be suitable for the purpose. Conductance forecasts were faster in adjusting when the used devices were changed, but it can also be a downside because if the forecast adjusts too fast, it’s useless detecting increased consumption. The adjusting speed is deter-mined by the number of observations used. With high number of observations the forecast doesn’t adjust too fast and is more suitable for the purpose

Miksi metsäsektorin ennusteet voivat mennä metsään?

Artikkeli julkaistu alunperin metla.fi sivustoll

Maatalouden rakenteen kehitysennusteet eri menetelmillä

vokKirjasto Aj-

Genetic relationships between conformation and performance traits in Finnish Warmblood riding horse population

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ratsuhevosten rakenteen ja suorituskyvyn välisiä perinnöllisiä yhteyksiä suomalaisessa lämminverisessä ratsuhevospopulaatiossa. Tutkimusaineisto koostui lämminverisille ratsuhevosille tarkoitetun laatuarvostelun tuloksista vuosilta 1996-2010 sekä lämminveristen ratsuhevosten sukulaisuustiedoista. Laatuarvostelujen tulokset saatiin Ratsujalostusliitto ry:ltä ja sukulaisuusaineisto saatiin Suomen Hippos ry:n hevosrekisteristä. Esikäsittelyn jälkeen laatuarvostelu aineistossa oli mukana 640 hevosta ja sukulaisuusaineistossa 4 458 hevosta. Perinnölliset tunnusluvut laskettiin monenominaisuudenmallilla VCE6-ohjelmalla, joka laski aineistosta REML-estimaatteja (restricted maximum likelihood). Arvosteltavia ominaisuusryhmiä oli kuusi ja arvosteltavia ominaisuuksia oli 27. Arvosteltavien ominaisuuksien suuresta määrästä johtuen ominaisuudet analysoitiin pienemmissä erissä. Tutkittujen ominaisuuksien periytymisasteet olivat melko korkeita ja keskivirheet pieniä. Ominaisuusryhmien sisäiset geneettiset korrelaatiot olivat positiivisia ja voimakkaita. Tästä voidaan päätellä, että saman ryhmän ominaisuuksiin vaikuttavat suurimmaksi osaksi samat geenit/geeniryhmät tai sitten eri ominaisuuksien kohdalla on todellisuudessa arvosteltu samaa ominaisuutta. Rakenneominaisuuksien ja eri suorituskyvyn ominaisuuksien välisistä geneettisistä korrelaatioista voidaan päätellä, että rakennetta voidaan käyttää epäsuorasti apuna jalostettaessa koulukoe- ja askellajiominaisuuksia. Lisäksi voidaan olettaa, että rakenneominaisuuksien ja eri esteratsastusominaisuuksien välinen geneettinen yhteys on melko alhainen. Eri suorituskyvyn ominaisuuksien välisistä geneettisistä korrelaatioista voidaan päätellä, että askellajiominaisuuksien ja eri esteratsastusominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet ovat alhaisia. Askellaji- ja koulukoeominaisuuksien väliset voimakkaat positiiviset geneettiset korrelaatiot viittaisivat siihen, että molemmissa osakokeissa on arvosteltu samoja ominaisuuksia. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikissa esteominaisuusryhmissä on todellisuudessa arvosteltu samoja ominaisuuksia, jolloin yksikin osakoe on riittävä tuottamaan tiedon hevosen laadusta, kapasiteetista ja jalostusarvosta. Lisäksi voidaan todeta, että ratsuhevosten rakenteen ja suorituskyvyn välillä suomalaisessa ratsuhevospopulaatiossa on perinnöllisiä yhteyksiä. Näitä havaittuja yhteyksiä voidaan tulevaisuudessa käyttää apuna jalostettaessa heikosti periytyviä ominaisuuksia, kuten liikkeiden mekaniikkaa käynnissä ja ratsastettavuutta. Lisäksi näitä tuloksia voidaan käyttää apuna laatuarvostelujen ja mahdollisesti muiden suorituskyvynkokeiden arvostelutapojen kehittämisessä.The aim of this study was to investigate the genetic relationships between conformation and performance traits in Finnish Warmblood riding horse population. The research material included the RHQT (riding horse quality test) results from the years 1996-2010 and the pedigree data for the horses. The RHQT results were received from the Finnish Breeders Association and the pedigree data was received from the Finnish trotting and breeding association’s horse register. The RHQT results consisted of 640 horses and the pedigree data consisted of 4 458 horses. The REML estimates of (co)variance components were calculated by VCE6 using multi trait model. Altogether there were six trait groups, which consisted of 27 different traits. Because of the large number of traits, the analyses were done in smaller subsets with two trait groups at the same time. The heritability estimates for the studied traits were quite high and the standard errors were small. The genetic correlations within each trait group were strong and positive. Thus it could be concluded that same genes or groups of genes affect all the traits within the trait group. The other explanation for this could be that in reality the judges have evaluated the same traits as different traits. The genetic correlations between conformation traits and all gait traits and dressage traits indicate that conformation can be used indirectly in the breeding of gait and dressage traits. Furthermore, it could be concluded that the genetic relationships between conformation and show-jumping traits are quite low. The genetic correlations between gait traits and show-jumping traits were low. The genetic correlations between gait traits and dressage traits were positive and strong. These strong and positive correlations indicate that the judged traits are actually same or very similar. From the results of this study can be concluded that all three different tests for show-jumping traits are actually measuring the same traits. Because of this one test would be adequate to produce the information of horses quality, capacity and breeding value. Moreover it can be concluded that there are genetic relationships between conformation and performance in Finnish Warmblood riding horse population. These discovered relationships can be used when breeding traits that have low heritabilities, such as the mechanic of movement in the walk or rideability. Furthermore, these results can be used to improve the judging methods in RHQT and other performance tests

Maatalouden sääpalvelut ulkomailla : Kirjallisuustutkimus

VokKirjasto Aj-

Päätehakkuukuvioille arvioidun puuston rakenteen luotettavuus laserkeilaustulkinnalla, Trestima-mobiilisovelluksella ja EMO-ennakkomittausohjelmistolla

201

Liikennesää-tiedotuksen toteutuminen ja arviointi talvikaudella 1999-2000

320068