Artikkeli julkaistu alunperin metla.fi sivustoll

Hänninen, Riitta

Mutanen, A.

Viitanen, J

Jukuri

Kuva: Juha Laitila/MetlaTalous ja yhteiskunta  Metla Twitterissä   Metsäntutkimus 21.11.2014< Takaisin etusivulleMiksi metsäsektorin ennusteet voivat mennä metsään?  Metlan Metsäsektorin suhdannekatsauksessa ennustetaan metsäteollisuuden ja -talouden kehitystävientimarkkinoiden menestyksestä aina metsänomistajan kukkarolle saakka. Ennusteet eivät kuitenkaan ainakohtaa todellisuuden kanssa. Mitkä asiat vaikuttavat eniten ennustevirheiden syntyyn ja voitaisiinko virheiltävälttyä?Ennusteet perustuvat kysyntäjohteiseenajatteluunMetsäntutkimuslaitos on julkaissut Metsäsektorinsuhdannekatsausta vuodesta 1991 alkaen.Kat­sauk­sessa luodaan silmäys metsäsektorinnykytilaan ja esitetään lyhyen aikavälin ennusteetkuluvalle ja seuraavalle vuodelle metsäteollisuuden ja -talouden keskeisistä asioista kuten eri tuotteidentuotannosta, viennistä ja hinnoista sekäpuutavara ­lajien hakkuu ­määristä ja kantohinnoista.Ennusteiden perustana on monien muidenkintoimialojen ennuste ­malleissa sovellettukysyntäjohteinen ajattelu.Kansainvälinen ja kotimainen talouskehitysmäärit­televät suhdannekehityksen, joka yhdessämuiden toimintaympäristön muutosten kanssavaikuttaa vientimarkkinoiden kautta suomalaisten metsä ­teollisuus ­tuotteiden kysyntään, kilpailukykyyn ja vientiin.Näitä toimintaympäristön muutoksia ovat muun muassa valuuttakurssivaihtelut, puuraaka-aineen saatavuus,politiikkamuutokset ja kilpailijamaiden toiminta. Metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän vaihtelut puolestaanheijastuvat edelleen kotimaan puumarkkinoille ja metsätalouteen.Suhdanteiden ja politiikan muutosten ennakointi yhä hankalampaaMetsäsektorin ennusteiden virheet voivat saada alkunsa monista seikoista, kuten virheistä tilastoissa ja niidenennakkotiedoissa, talouden rakennemuutoksista, luonnonmullistuksista ja muista äkillisistä shokeista sekäsatunnaisvaihtelusta. Ennusteet ovat erityisen alttiita virheille silloin, kun metsäteollisuustuotteiden kysynnöissätapahtuu äkillisiä muutoksia, jotka välittyvät koko ennusteketjun läpi viennistä aina raakapuun kysyntään jakantorahatuloihin.Viime aikoina suurin ennustamiseen liittyvä ongelma on kiteytynyt poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ja senvaikeaan ennakoitavuuteen. Ukrainan kriisi, Venäjälle asetetut talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat hyviäesimerkkejä talouden ja poliittisten päätösten nivoutumisesta toisiinsa. Vielä vuosi sitten näistä tapahtumista ei ollutmitään merkkejä, ja kuitenkin niiden vaikutukset ovat kuluneen vuoden aikana välittyneet nopeasti esimerkiksieuroalueen talouskehitykseen ja samalla myös suomalaisten metsäteollisuustuotteiden kysyntään.Nopea tiedon liikkuminen on valtaaToinen vastaava esimerkki on ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energiankäyttöön liittyvät poliittiset päätökset, jotka|Metlan ennusteet joistakin keskeisistä ennustemuuttujista sekä niitä vastaavat toteutuneet arvot, 2003–2013. Lähteet:Tilastokeskus, Tullihallitus ja Metla.vaikuttavat voimakkaasti nyt ja tulevaisuudessa sekä energia- että metsäteollisuuden investointeihin ja puunkäyttöön Suomessa. Myöskään informaatioteknologian kehitystä, reaaliaikaista tiedonvälitystä ja sosiaalisenmedian vaikutusta ei voida vähätellä. Arabikevään lähtölaukaus oli yksittäisen torikauppiaan mielenilmausTunisiassa. Tapahtumat laajenivat nopeasti sosiaalisen median kautta lähes koko Pohjois-Afrikkaan ja osin Lähi-itään aiheuttaen lopulta Egyptin hallituksen kaatumisen ja laajoja levottomuuksia useissa maissa.Kerrannaisvaikutukset näkyivät myös Suomen sahatavaran viennin hetkellisenä supistumisena alueelle.Maailmantalouden kasvuennusteet ohjaavat myös Suomen metsäsektorin ennusteitaKuvissa 1–4 tarkastellaan muutaman Metsäsektorin suhdannekatsauksen piste-ennusteen toteutumista vuosina2003–2013. Kunkin vuoden ennuste on laadittu edeltävän vuoden syksyllä sen tiedon perusteella, joka on ollutkäytettävissä syys–lokakuun vaihteessa. Kuvioista käy selvästi ilmi, kuinka ennustevirheet ovat olleet suuria niinävuosina, jolloin maailmantalouden kasvuennusteet ovat poikenneet erityisen paljon toteutuneista kasvuista. Näinkävi esimerkiksi vuosina 2008–2009, jolloin edellisinä syksyinä tehdyt kansainvälisen talouden ennusteetpoikkeuksetta yliarvioivat tulevaa kehitystä eivätkä pystyneet ennustamaan laman syvyyttä. Tämä näkyiylioptimistisena arviona myös metsäsektorin kehityksestä. Vuosina 2007 ja 2010 talouskasvu ylitti odotukset, jametsäsektorin ennusteet aliarvioivat toteutunutta kehitystä. Ennusteet eivät kuitenkaan ole säännönmukaisesti ali-tai yliarvioineet mitään metsäteollisuuden osa-aluetta 2000-luvulla.Suhdanne-ennusteita tarvitaan kehityssuuntien arvioimiseksiToimintaympäristön jatkuvan ja nopean muutoksen vuoksi metsäsektorin tulevaisuuden näkymät sisältävät ainaenemmän tai vähemmän epävarmuutta. Kaikista vaikeuksista huolimatta metsäsektorin lyhyen aikavälin suhdanne-ennusteita kannattaa kuitenkin tehdä, sillä ne luovat perustan, johon uusia epävarmuuksia sekä talouden jamaailmanpolitiikan tapahtumia voidaan peilata. Ennusteiden tekemisessä ja tulkinnassa tärkeämpää onkinennusteeseen liittyvä loogisuus ja tarina, nykytilan hahmottaminen, muutoksen suunta ja suuruus sekä ennusteisiinsisältyvät epävarmuustekijät kuin itse piste-ennuste, joka harvoin täsmällisesti kaikkine desimaaleineen osuukohdalleen.LisätietojaTutkija Jari Viitanen, p. 050 391 3033, jari.viitanen(a)metla.fiTutkija Riitta Hänninen, p. 050 391 2232, riitta.hanninen(a)metla.fiTutkija Antti Mutanen, p. 050 391 3070, antti.mutanen(a)metla.fiJulkaisu: Viitanen, J. & Mutanen, A. (toim.) 2014. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2014–2015 (pdf).Ennustamisen sietämätön vaikeus Metla keskustelee -palstallaJaa sivu

Miksi metsäsektorin ennusteet voivat mennä metsään?

http://jukuri.luke.fi/bitstream/10024/540045/1/Metlan%20uutiskirje%20Talous%20ja%20yhteiskunta%202-2014%20uutinen4.pdf

Miksi metsäsektorin ennusteet voivat mennä metsään?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri