Tieteellinen tieto vallankäytön välineenä : tapaustutkimus Kosovon kriisistä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan luonnontieteellisen tiedon roolia poliittisessa vallankäytössä Kosovon kriisin yhteydessä keväällä 1999, keskittyen erityisesti suomalaisista oikeuslääketieteen asiantuntijoista koostuneen EU-asiantuntijaryhmän suorittamaan Račak-tutkimukseen. Laajemmassa mielessä tutkimus liittyy yhä jatkuvaan keskusteluun tieteellisen tiedon auktoriteetista poliittisten toimien oikeuttamisessa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä oli EU-tutkimusryhmän tuottaman tieteellisen tiedon rooli Naton pommitusten oikeuttamisessa ja kuinka ryhmän työn tulokset ja työ itsessään nivoutuivat taustalla vaikuttaneeseen Lene Hansenin erittelemään Balkanizing Serbia -diskurssiin. Tutkimus pohjautuu Michel Foucault’n valta- ja yhteiskuntateoriaan sekä hänen käsityksiinsä tiedon, vallan ja totuuden yhteen kietoutumisesta vallan verkostossa. Diskurssianalyysi perustuu Siegfried Jägerin kehittämään metodiin, jota on käytetty työssä siihen soveltuvin osin tieteen diskurssitasoa edustavan aineiston erityislaadun analyysissa huomioon ottaen. Kriittisen diskurssianalyysin painopisteinä ovat oletukset toiminnan kontekstisidonnaisuudesta ja kielen käytön seurauksia tuottavasta luonteesta. Tutkielman laajempi viitekehys muodostuu Foucault’n lanseeraamasta ja Jägerin kehittämästä dispositiivin käsitteestä, jonka sisällä diskurssianalyysi sijoittuu osaksi suurempaa kokonaisuutta. Aineistona käytetään EU:n tutkimusryhmän johtaja tohtori Helena Rannan 17.3.1999 kirjoittamaa lehdistötiedotetta Račakin tapausta koskevien tutkimusten alustavista tuloksista. Lehdistötiedotetta on analysoitu painottaen retorista analyysia lehdistötiedotteen kontekstisidonnaisuuden ja ideologisia seurauksia tuottavan luonteen tutkimisessa. Aineiston analyysi pyritään sijoittamaan osaksi laajempaa viitekehystä sekä vallinnutta poliittista ja historiallista kontekstia tekemällä katsaus myös lehdistötiedotteen julkaisua edeltäneeseen aikaan ja siitä mediassa tehtyihin tulkintoihin. Lehdistötiedotteen diskurssianalyysi osoittaa, kuinka sidoksissa se on aikansa poliittiseen tilanteeseen ja taustalla vallinneeseen serbien väkivaltaisuutta korostaneeseen Balkanizing Serbia -diskurssiin. Lehdistötiedotteen kirjoittaja ja tutkimusryhmän johtaja Ranta näyttäytyy yhtä aikaa sekä vallan käyttäjänä että sen kohteena osana yhteiskunnan totuuspolitiikkaa. Račak-tuloksista raportoineiden sanomalehtien analyysi puolestaan paljastaa, kuinka tieteellisen tiedon auktoriteettiin voidaan nojata tietynlaisen politiikan oikeuttamiseksi ja kuinka tieteellinen tieto muuntuu alkuperäisestä muodostaan eri tulkintojen ja yksinkertaistumisen kautta voimakkaaksi kansainvälisen politiikan välineeksi

Sisällissodan diskurssit 1960- ja 2000-luvun historian oppikirjoissa

Tutkimme Pro gradu-tutkielmassamme 1960- ja 2000-luvun historian oppikirjoja diskurssianalyysin keinoin. Tarkastelun kohteena on oppikirjojen vuoden 1918 Suomen sisällissotaa koskeva diskurssi. Tutkielmassamme vertailemme oppikirjojen välisiä diskursseja ja tavoitteenamme on löytää hegemonisia diskursseja ja myös niistä poikkeavia oppikirjojen diskursseja sisällissodasta. Vertailemme 2000-luvun oppikirjoja toisiinsa, mutta myös 1960-luvun oppikirjoihin. Keskitymme analyysissä viiteen analyysikysymykseen, joiden avulla etsimme eri diskursseja. Olennaisimpia tuloksia 1960-luvun oppikirjoista on, että niiden sisältämät diskurssit ovat hyvin voittajakeskeisiä. Valkoista voittajaa ei juurikaan kritisoida oppikirjoissa. Valkoiselle väkivallalle haetaan oikeutusta monin eri tavoin ja terrori liitetään enemmän punaisten toimintaan. Koska vapaussodan diskurssi on niin vahvaa, näkyvät punaiset ja venäläiset viholliskuvina. 2000-luvun oppikirjojen diskurssit ovat selkeästi monipuolisempia 1960-luvun oppikirjoihin verrattuna. Varsinkin useat mikrohistorialliset otteet luovat oppikirjoihin moniperspektiivisyyttä antamalla äänen aikalaiskokemuksille. Kuvia uusissa oppikirjoissa on selkeästi enemmän, mikä omalta osaltaan luo diskursseja. Voittajan historia on siirtynyt enemmän taka-alalle ja siihen suhtaudutaan kriittisemmin.The aim of this thesis is to research the 1960s and the 21st century history textbooks. We use discourse analysis as our main research method. On text books we examine the Finnish civil war (1918) discourse. By comparing different discourse in textbooks our objective is to find different hegemonic and variant discourses concerning civil war. We compare the 21st text-books with each other and also with the 1960s history textbooks. In our analysis we focus on five different perspectives. The essential conclusion of the 1960`s history textbooks is that the discourses are primarily focused on winner`s discourse. Textbooks don`t much criticize the white winner. The profiles of civil war are also focused on the white side. The textbooks try to show different explana-tions or justifications for the white violence. The civil war terror is mostly linked to the red side. The discourse of the civil war in textbooks is shown like the war of independence. The red side and the Russians are shown as the enemy. The discourses in the 21st century textbooks are a lot more complex compared to the 1960s textbooks. The use of microhistory brings a multiperspective view to textbooks. There are a lot more pictures in the 21st century textbooks which also create different discourses. The winning side history has been moved to the background and their story has also been concerned more critically than the losing side story

Liikenne mediassa - Kilpailevat tulevaisuudet sähköautosta autottomuuteen

Tämä media-aineiston analyysiin perustuva tutkimus osoittaa, että öljyriippuvaisen henkilöauton vaihtoehdot ovat vahvasti esillä nykyisessä energiakeskustelussa. Tutkimus osoittaa, että mediakeskustelu pitää sisällään kilpailevia tulevaisuuskuvia ja poikkeavia perusteluja erilaisille liikenteen energiankäytön ratkaisuille. Analyysin kohteeksi valittiin viiden lehden (Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous ja Vihreä lanka) artikkelit, joissa käsiteltiin eri liikennemuotojen energiankäyttöä, liikenteen päästöjä ja muita energiankulutuksen muodosta johtuvia ympäristöhaittoja. Energiaa käsitteleviä artikkeleita ilmestyi 1.10.–31.12.2009 noin 1320, joista analyysin kohteeksi valittiin liikennettä ja autoteollisuutta energiankäytön- ja tuotannon näkökulmasta käsittelevät artikkelit (hieman alle 200 artikkelia) ja sähkö- ja hybridiautoja (95 artikkelia) käsittelevät artikkelit. Uudet kilpailevat teknologiat, jotka haastavat perinteisen öljyriippuvaisen henkilöauton, ovat paljon esillä suomalaisessa sanomalehtikeskustelussa. Muutostarve liikenteen energiankäytössä nähdään ennen kaikkea johtuvan liikenteen korkeista hiilidioksipäästöistä. Sanomalehtikeskustelussa korostuu näkemys, että liikkumisen muutos tarpeiden mukaiseksi on ennemmin väliaikainen tila, joka korjaantuu teknologian kehityksen myötä. Vahvin tulevaisuuskuva rakentuu aineistossa päästöttömän henkilöauton ympärille. Erityisesti sähköauton rooli muutoksen mahdollistajana korostuu sekä taloudellisesta, teknologisesta että ympäristöongelmien näkökulmasta. Tiettyjen vaihtoehtojen ja perustelujen vahvistuminen mediakeskustelussa vaikuttaa muun muassa poliittisiin päätöksiin sekä yksityisiin ja julkisiin investointeihin ja rajoittaa muiden vaihtoehtojen tulevaa menestystä. Media-aineisto antaa hyvän mahdollisuuden analysoida miten erilaiset tulevaisuuden odotukset rakentuvat ja miten jotkin niistä nousevat voimakkaimmin esiin. Tutkimus yhdistää diskurssianalyyttisen tutkimusotteen sosio-teknisen järjestelmänäkökulman kanssa, ja tarjoaa näin uuden näkökulman järjestelmien polkuriippuvuuden ja uusien polkujen luomiseen vaikuttavan dynamiikan tutkimiseen

Eutanasia puhuttaa

Eutanasiasta on keskusteltu vuosien ajan; välillä enemmän ja toisinaan vähemmän. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää eutanasiasta käytävän mielipidekeskustelun kielellisiä ilmiöitä sekä kehitystä internetissä. Tutkimusaineistoni keräsin Tiede.fi -sivuston keskustelupalstoilta vuosien 2005 - 2014 väliseltä ajalta. Tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa ja tutkimusmetodina käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimusongelmien perusteella pyrittiin selvittämään eutanasiasta käytävän mielipidekeskustelun kielellisiä ilmiöitä muodostamalla argumenteista ja kannanotoista diskursseja. Tutkimuksessa oli pyrkimyksenä selvittää kuinka keskustelijat muodostivat kantaansa eutanasiaan. Kiinnostuksen kohteena oli myös keskusteluiden yhdenmukaisuus. Tutkimustuloksena voitiin todeta, että keskustelijat olivat enemmän eutanasian kannalla kuin vastaan. Keskustelijat muodostivat kantaansa tutkittavaa ongelmaa kohtaan enemmän toisen ihmisen tilanteen kautta, luomalla kriteereitä, kuin itsensä kautta peilaten. Itsemääräämisoikeus nousi voimakkaasti esille eri konteksteissa. Voidaan lisäksi todeta, että eutanasiakeskustelu oli luonteeltaan syklistä. Eutanasiakeskustelun määrä ja näkyvyys kasvoi yleensä reaktiona johonkin julkiseen tapahtumaan tai kannanottoon. Tutkimuksessa kehitys ilmeni keskusteluympäristön säröilynä vuosien varrella, jonka seurauksena keskusteluissa alkoi näkyä yhteiskunnallinen aspekti enenevissä määrin. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista suorittaa vertailu eutanasiauutisoinnissa suomalaisen ja englanninkielisen median välillä.Euthanasia has been a topic of discussion for years, with variable volumes. The object of this study was to find out the verbal phenomenon and development of discussion on euthanasia on an opinion forum in the Internet environment. The material for this study was collected from Tiede.fi -Internet site’s opinion forum and the discussions were from 2005 to 2014. The study material was analysed with qualitative methods. Discourse analysing methods were also used. With the set research problems, the aim was to define the verbal phenomenon by forming discourses out of participants’ opinions and arguments. The intension was also to ascertain how the participants formed their opinions towards euthanasia and, furthermore, how consistent the discussions were by their nature. As a conclusion, it can be said that most participants were in favor of euthanasia. The opinions were, in most cases, framed by self-created criteria of other peoples’ situations in which euthanasia would be acceptable. In fewer situations, the participants were addressing themselves in the context of euthanasia. Self-determination was strongly brought up into discussion in variable contexts. It can be stated that the discussion on euthanasia had cyclic features. The volume and visibility of the discussion is usually aroused by a public incident or statement. The development was found in the changing atmosphere of the opinion forum during the years. As the years went on, the participants were increasingly citing social, political and current affairs. An interesting subject for a further research would be to study euthanasia news coverage in the English speaking media and compare it to the Finnish news coverage in order to see whether there are significant differences

Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan

Yhteenveto-osa ja lähteet, ei sisällä tutkimusartikkeleita

”Ainahan on niin kun jokaisella syytä juoda” : diskurssianalyyttinen tutkimus alkoholin käytön perusteluista asiakaskeskusteluissa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Sosiaalityön pro gradu –työssäni tutkin niitä perusteluita, joita asiakkaat alkoholin käytölleen antavat. Aineisto koostuu asiakkaan ja työntekijöiden välisistä videoiduista keskusteluista. Aineiston asiakkaat ovat Kriminaalihuollon asiakkaita, ja keskustelut ovat osa muutokseen tähtäävää Viisi keskustelua muutoksesta –ohjelmaa. Ohjelma on motivoivan haastattelun (Miller & Rollnick 2002) puolistrukturoitu sovellus. Motivoiva haastattelu on menetelmä, jota käytetään sosiaalityön piirissä erityisesti päihdehoitotyössä, mutta myös muussa muutokseen tähtäävässä työssä. Motivoivan haastattelun tavoitteena on auttaa asiakasta ratkaisemaan sisäistä ristiriitaa, joka liittyy johonkin hänelle ongelmalliseen käyttäytymismalliin. Keskeisenä tekijänä muutoksessa on asiakkaan tuottama muutokseen suuntautuva puhe, muutospuhe. Haitallista käyttäytymistä perustelevaa puhetta kutsutaan ylläpitopuheeksi. Ylläpitopuheen sisältö on tutkimukseni kohde. Muutospuhetta on tutkittu aikaisemmin (Armhein ym. 2003) sen tiheyden ja voimakkuuden näkökulmasta, ja he havaitsivat yhteyden puheen ja käyttäytymisen muutoksen välillä. Tutkimuksen lähestymistapa on diskurssianalyyttinen, erityisesti retorinen diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa ajatellaan, että kielellä on keskeinen asema todellisuuden rakentajana. Työssä tarkastelen minkälaisia aineiston asiakkaiden ylläpitopuheenvuorot ovat. Tarkastelun kohteena on se, minkälaisia perusteluita alkoholin käytölle asiakkaiden puheessa tuotetaan. Tarkastelen myös sitä, minkälaisten esisopimusten, kyseenalaistamattomien normien, päälle perustelut rakentuvat. Tutkimukseni tuloksena on, että aineistossa esiintyy ylläpitopuhetta, jonka olen luokitellut neljään eri kategoriaan. Ylläpitopuhetta on karkeasti luokitellen kahdenlaista. Ensinnäkin on sellaista, jossa alkoholin käyttöä perustellaan sen funktioilla. Toiset asiakkaat puhuvat rentoutumisen halusta, ja toiset taas puhuvat rentoutumisesta pakkona. Toisessa pääkategoriassa kysymys ei niinkään ole alkoholin funktioista, vaan alkoholin käyttö nähdään asiana jota saa tehdä. Kysymys ei ole siitä, että alkoholia olisi pakko juoda, vaan ennemminkin siitä, ettei ole pakko olla juomatta. Toisessa kategoriassa kysymys taas on siitä, että juominen nähdään eräänlaisena perusoikeutena. Siinä alkoholi on olennainen osa elämää ja kuuluu tiettyihin tilanteisiin, kuten juhlapäiviin tai saunavuoron yhteyteen. Perusteluiden kautta voidaan tarkastella esisopimuksia, joita tässä yhteydessä ovat mm. yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt tavat käyttää alkoholia. Puhujat määrittelevät omaa käyttöään suhteessa tähän ns. normaaliin. Päihteiden käytön perustelut näyttäytyvät tämän tutkimuksen perusteella aiheena, joka on laaja, ja johon liitetään paljon merkityksiä. Perusteluiden kautta on mahdollista käsitellä kunkin asiakkaan henkilökohtaisia muutoksen esteitä, ja perusteluiden tärkeys on asiakastyössä hyvä tunnistaa

Un modello per il nuovo discorso fascista : Alcune osservazioni sul linguaggio politico di Alleanza Nazionale

Non peer reviewe

Koulukiusaamisen diskursseja viidesluokkalaisten kirjoitelmissa

Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia kiusaamiseen liittyviä diskursseja viidesluokkalaisten oppilaiden kirjoitelmista on löydettävissä. Tutkielmassa etsitään vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen; mitä koulukiusaamiseen liittyviä diskursseja lasten kirjoitelmista löytyy ja millaisia subjektipositioita kirjoitelmista on luettavissa. Aineisto on kerätty tammikuussa 2009 erään keskisuuren kaupungin keskisuuressa koulussa. Aineiston keräämiseen käytettiin eläytymismenetelmää. Kehyskertomuksissa näkökulmana oli kiusatun ja kiusaajan rooli sekä tytön että pojan näkökulmasta. Kehyskertomuksiin saatiin vastauksia 45 kappaletta. Kehyskertomuksilla kerätty aineisto analysoitiin diskurssianalyysilla. Löytämämme diskurssit olivat väkivallan, kiusaamisen syiden ja toimijoiden diskurssit. Väkivallan diskurssi oli yksittäinen kokonaisuus, jota emme jakaneet. Kiusaamisen syiden diskurssi jakautui erilaisuuteen, kateuteen, epätasa-arvoon ja kostoon. Toimijoiden diskursseja tarkastelimme kiusaajan ja kiusatun sekä opettajan ja vanhempien näkökulmasta

Strenthening local food systems: tracing learning of knowledge and skills by content and discourse analysis

The local food systems meet the food systems of scale on the local market, where the local and regional chains are looking for ways to survive and even to strengthen. The operations of local food systems become decided by many actors embedded in a socially complex local environment. This paper discusses some approaches to learning in the food chains and some qualitative research methods to capture learning in the chains through empirical material. The main research question, the learning of the actors in the local food chain and the effects of learning on the activities of the local chain are opened as more detailed and operative questions

Sairaanhoitajien kokemuksia lääkintälaitteiden käytöstä Lohjan sairaalan päivystyspoliklinikalla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia lääkintälaitteiden käytöstä. Tarkoituksena oli myös kartoittaa käytön esteitä ja edistäviä tekijöitä sairaanhoitajien kokemuksien kautta. Tavoitteena oli opinnäytetyön perusteella parantaa päivystykseen saapuvien potilaiden potilasturvallisuutta, kehittää sairaanhoitajien lääkintälaiteosaamista, kehittää sairaanhoitajien perehdytystä sekä selvittää sairaanhoitajien kokemuksia lääkintälaitteista päivystyshoitotyössä. Toimeksiantajana toimi Lohjan sairaalan päivystys. Tietoperusta opinnäytetyön pohjalle luotiin alan kirjallisuudesta toteuttamalla kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajien kokemuksista ja suhtautumisesta lääkintälaitteiden käyttöön akuuteissa hoitoympäristöissä. Tietoperusta toimi samalla opinnäytetyön teemojen viitekehyksenä. Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua, jossa keskeiset teema olivat suhtautuminen lääkintälaitteiden käyttöön, lääkintälaitteiden käytettävyys, lääkintälaitteiden käyttöä edistävät ja estävät tekijät sekä koulutus ja perehdytys lääkintälaitteiden käyttöön. Teemahaastatteluun osallistui neljä Lohjan sairaalan päivystyksen sairaanhoitajaa. Haastattelu analysoitiin käyttäen diskurssianalyysia. Sairaanhoitajien suhtautuminen lääkintälaitteisiin Lohjan sairaalan päivystyspoliklinikalla oli haastattelujen perusteella pääosin positiivista. Sairaanhoitajat kuitenkin katsoivat, että lääkintälaitteisiin ei saisi hoitotyössä luottaa liikaa, vaan myös omat havainnot olivat tärkeitä. Omalle aktiivisuudelle asetettiin myös suhteellisen suuri painoarvo lääkintälaitteiden käytön opettelussa. Perehdytystä lääkintälaitteiden osalta tulisi sairaanhoitajien mukaan kehittää yksilökeskeisesti ja koulutuksiin osallistuminen tulisi mahdollistaa. Näin ollen potilasturvallisuus päivystyspoliklinikalla lisääntyisi.The purpose of this thesis was to find out nurses perceptions when it comes to using medical equipment. The purpose was also to find out what are the things that promote and on the other hand, create barriers for the use of medical equipment. The objective was to increase the safety of patients entering the emergency department, developing nurses´ skills in the use of medical equipment, develop introduction of medical equipment within the department and to find out what kind of experiences nurse`s have when it comes to use of medical equipment in the emergency department. The client for this thesis was emergency department of Lohja. A literature review was conducted so that previous articles written about nurse`s perceptions and experiences about medical equipment would be covered in the thesis. The focus of the review was to look at these issues in acute care settings. The review created the basis for the themes used in the thesis. The methodology in this thesis was `theme interview` which is commonly known as semi-structured interview in earlier literature. Four themes were used during the interviews. These themes were attitudes towards medical equipment, usability of medical equipment, promoting factors and barriers of using medical equipment and introduction to the use of medical equipment. The interview was executed among four nurses working in the emergency department in Lohja. Interview was analysed by using discourse analysis. Nurses´ experiences of medical equipment are mainly positive within the emergency department based on the interviews. Medical equipment should be used so that nurse uses his or hers own judgement and feelings on the side. Introduction to the use of medical equipment should be developed so that it comes from individual’s own needs. This could lead to more patient safe environment