Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan luonnontieteellisen tiedon roolia poliittisessa vallankäytössä Kosovon kriisin yhteydessä keväällä 1999, keskittyen erityisesti suomalaisista oikeuslääketieteen asiantuntijoista koostuneen EU-asiantuntijaryhmän suorittamaan Račak-tutkimukseen. Laajemmassa mielessä tutkimus liittyy yhä jatkuvaan keskusteluun tieteellisen tiedon auktoriteetista poliittisten toimien oikeuttamisessa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä oli EU-tutkimusryhmän tuottaman tieteellisen tiedon rooli Naton pommitusten oikeuttamisessa ja kuinka ryhmän työn tulokset ja työ itsessään nivoutuivat taustalla vaikuttaneeseen Lene Hansenin erittelemään Balkanizing Serbia -diskurssiin. Tutkimus pohjautuu Michel Foucault’n valta- ja yhteiskuntateoriaan sekä hänen käsityksiinsä tiedon, vallan ja totuuden yhteen kietoutumisesta vallan verkostossa. Diskurssianalyysi perustuu Siegfried Jägerin kehittämään metodiin, jota on käytetty työssä siihen soveltuvin osin tieteen diskurssitasoa edustavan aineiston erityislaadun analyysissa huomioon ottaen. Kriittisen diskurssianalyysin painopisteinä ovat oletukset toiminnan kontekstisidonnaisuudesta ja kielen käytön seurauksia tuottavasta luonteesta. Tutkielman laajempi viitekehys muodostuu Foucault’n lanseeraamasta ja Jägerin kehittämästä dispositiivin käsitteestä, jonka sisällä diskurssianalyysi sijoittuu osaksi suurempaa kokonaisuutta. Aineistona käytetään EU:n tutkimusryhmän johtaja tohtori Helena Rannan 17.3.1999 kirjoittamaa lehdistötiedotetta Račakin tapausta koskevien tutkimusten alustavista tuloksista. Lehdistötiedotetta on analysoitu painottaen retorista analyysia lehdistötiedotteen kontekstisidonnaisuuden ja ideologisia seurauksia tuottavan luonteen tutkimisessa. Aineiston analyysi pyritään sijoittamaan osaksi laajempaa viitekehystä sekä vallinnutta poliittista ja historiallista kontekstia tekemällä katsaus myös lehdistötiedotteen julkaisua edeltäneeseen aikaan ja siitä mediassa tehtyihin tulkintoihin. Lehdistötiedotteen diskurssianalyysi osoittaa, kuinka sidoksissa se on aikansa poliittiseen tilanteeseen ja taustalla vallinneeseen serbien väkivaltaisuutta korostaneeseen Balkanizing Serbia -diskurssiin. Lehdistötiedotteen kirjoittaja ja tutkimusryhmän johtaja Ranta näyttäytyy yhtä aikaa sekä vallan käyttäjänä että sen kohteena osana yhteiskunnan totuuspolitiikkaa. Račak-tuloksista raportoineiden sanomalehtien analyysi puolestaan paljastaa, kuinka tieteellisen tiedon auktoriteettiin voidaan nojata tietynlaisen politiikan oikeuttamiseksi ja kuinka tieteellinen tieto muuntuu alkuperäisestä muodostaan eri tulkintojen ja yksinkertaistumisen kautta voimakkaaksi kansainvälisen politiikan välineeksi
