Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Sosiaalityön pro gradu –työssäni tutkin niitä perusteluita, joita asiakkaat alkoholin käytölleen antavat. Aineisto koostuu asiakkaan ja työntekijöiden välisistä videoiduista keskusteluista. Aineiston asiakkaat ovat Kriminaalihuollon asiakkaita, ja keskustelut ovat osa muutokseen tähtäävää Viisi keskustelua muutoksesta –ohjelmaa. Ohjelma on motivoivan haastattelun (Miller & Rollnick 2002) puolistrukturoitu sovellus. Motivoiva haastattelu on menetelmä, jota käytetään sosiaalityön piirissä erityisesti päihdehoitotyössä, mutta myös muussa muutokseen tähtäävässä työssä. Motivoivan haastattelun tavoitteena on auttaa asiakasta ratkaisemaan sisäistä ristiriitaa, joka liittyy johonkin hänelle ongelmalliseen käyttäytymismalliin. Keskeisenä tekijänä muutoksessa on asiakkaan tuottama muutokseen suuntautuva puhe, muutospuhe. Haitallista käyttäytymistä perustelevaa puhetta kutsutaan ylläpitopuheeksi. Ylläpitopuheen sisältö on tutkimukseni kohde. Muutospuhetta on tutkittu aikaisemmin (Armhein ym. 2003) sen tiheyden ja voimakkuuden näkökulmasta, ja he havaitsivat yhteyden puheen ja käyttäytymisen muutoksen välillä. Tutkimuksen lähestymistapa on diskurssianalyyttinen, erityisesti retorinen diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa ajatellaan, että kielellä on keskeinen asema todellisuuden rakentajana. Työssä tarkastelen minkälaisia aineiston asiakkaiden ylläpitopuheenvuorot ovat. Tarkastelun kohteena on se, minkälaisia perusteluita alkoholin käytölle asiakkaiden puheessa tuotetaan. Tarkastelen myös sitä, minkälaisten esisopimusten, kyseenalaistamattomien normien, päälle perustelut rakentuvat. Tutkimukseni tuloksena on, että aineistossa esiintyy ylläpitopuhetta, jonka olen luokitellut neljään eri kategoriaan. Ylläpitopuhetta on karkeasti luokitellen kahdenlaista. Ensinnäkin on sellaista, jossa alkoholin käyttöä perustellaan sen funktioilla. Toiset asiakkaat puhuvat rentoutumisen halusta, ja toiset taas puhuvat rentoutumisesta pakkona. Toisessa pääkategoriassa kysymys ei niinkään ole alkoholin funktioista, vaan alkoholin käyttö nähdään asiana jota saa tehdä. Kysymys ei ole siitä, että alkoholia olisi pakko juoda, vaan ennemminkin siitä, ettei ole pakko olla juomatta. Toisessa kategoriassa kysymys taas on siitä, että juominen nähdään eräänlaisena perusoikeutena. Siinä alkoholi on olennainen osa elämää ja kuuluu tiettyihin tilanteisiin, kuten juhlapäiviin tai saunavuoron yhteyteen. Perusteluiden kautta voidaan tarkastella esisopimuksia, joita tässä yhteydessä ovat mm. yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt tavat käyttää alkoholia. Puhujat määrittelevät omaa käyttöään suhteessa tähän ns. normaaliin. Päihteiden käytön perustelut näyttäytyvät tämän tutkimuksen perusteella aiheena, joka on laaja, ja johon liitetään paljon merkityksiä. Perusteluiden kautta on mahdollista käsitellä kunkin asiakkaan henkilökohtaisia muutoksen esteitä, ja perusteluiden tärkeys on asiakastyössä hyvä tunnistaa
