Asumisen korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Korjaus- energia- ja terveyshaitta-avustuksia myöntämällä pyritään muun muassa sopeuttamaan asuinrakennuskantaa ikääntyvän väestön tarpeisiin sekä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi rakennusten energiankäyttöön ja päästöihin. Selvityksellä arvioidaan avustusjärjestelmän toimivuutta ja tehdään johtopäätöksiä ja ehdotuksia siitä, miten järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa

Asumisen korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Korjaus- energia- ja terveyshaitta-avustuksia myöntämällä pyritään muun muassa sopeuttamaan asuinrakennuskantaa ikääntyvän väestön tarpeisiin sekä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi rakennusten energiankäyttöön ja päästöihin. Selvityksellä arvioidaan avustusjärjestelmän toimivuutta ja tehdään johtopäätöksiä ja ehdotuksia siitä, miten järjestelmän toimivuutta voitaisiin parantaa

Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus

Maamme väestön nopea ikääntyminen ja ikärakenteen muutokset näkyvät paikallistasolla ja erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Tulevaisuudessa ikääntyneet hakeutuvat yhä enemmän keskusta-alueille palvelujen läheisyyteen. Ikääntynyt väestö on myös hyvin heterogeenistä: osa elää aktiivista, kuluttamisen ja vapaa-ajan täyttämää elämää ja osa pienen eläkkeen turvin. Tulo- ja varallisuuserot näkyvät myös asumisratkaisun valinnassa. Selvityksen tavoitteena oli ikääntyneiden asumisen tarpeiden, ratkaisujen, rahoituksen ja hallintamuotojen arviointi. Palveluasuminen rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Erityisesti on kiinnitetty huomiota ikääntyvien asumiseen liittyviin tarpeisiin ja mihin tarvitaan valtion tukemaa asumista. Valtion tuelle on tarvetta niin uudis- kuin korjausrakentamisessa myös tulevaisuudessa. Tukea tulee suunnata pienituloisten asumiseen. Ikäihmisten asumisen haasteita ei voida ratkaista irrallisena muun väestön asumisesta. Jatkossakin tulisi tarjota monipuolisia asumisratkaisuja kaikenikäisten joukossa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousevat monisukupolvisen asumisen mahdollistavat palvelu- ja sukupolvikorttelit. Monipuolisten yhteisöllisten asumismuotojen tuottamisessa tarvitaan myös yhteiskunnan tukea. Asumista ja asuntojen korjaamista koskevalla neuvonnalla tuetaan puolestaan seniorikansalaisten omaa ennakointia ja varautumista asumisensa suhteen. Monipuolisen asumisen tuottamiseksi ARAn tulee vahvistaa vuoropuhelua kuntien ja jatkossa myös sote-alueiden kanss

Online measurements of real-time cytotoxic responses induced by multi-component matrices, such as natural products, through electric-cell substrate impedance sensing (ECIS).

Natural products are complex matrices of compounds that are prone to interfere with the label-dependent methods that are typically used for cytotoxicity screenings. Here, we developed a label-free Electric Cell-substrate Impedance Sensing (ECIS)-based cytotoxicity assay that can be applied in the assessment of the cytotoxicity of natural extracts. The conditions to measure the impedance using ECIS were first optimized in mice immortalized hypothalamic neurons GT1-7 cells. The performance of four natural extracts when tested using three conventional cytotoxicity assays in GT1-7 cells, was studied. Betula pendula (silver birch tree) was found to interfere with all of the cytotoxicity assays in which labels were applied. The silver birch extract was also proven to be cytotoxic and, thus, served as a proof-of-concept for the use of ECIS. The extract was fractionated and the ECIS method permitted the distinction of specific kinetic patterns of cytotoxicity on the fractions as well as the extract's pure constituents. This study offers evidence that ECIS is an excellent tool for real-time monitoring of the cytotoxicity of complex extracts that are difficult to work with using conventional (label-based) assays. Altogether, it offers a very suitable cytotoxicity-screening assay making the work with natural products less challenging within the drug discovery workflow.Peer reviewe

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset : KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS (Päivitystiivistelmä)

Käypä hoito -suositus. Päivitystiivistelm

No Serological Evidence of Influenza A H1N1pdm09 Virus Infection as a Contributing Factor in Childhood Narcolepsy after Pandemrix Vaccination Campaign in Finland

Peer reviewe

Työterveysyhteistyön tuki kuntoutujalle : Tutkimus ammatillisessa varhaiskuntoutuksessa saavutettujen elintapamuutosten ylläpidosta ja työhyvinvoinnin vahvistamisesta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaisia elintapamuutoksia kuntoutus on tuonut kuntoutujan elämään ja kuinka työterveysyhteistyöllä voidaan tukea kuntoutujaa terveellisten elintapojen ylläpidossa ja työhyvinvoinnin vahvistamisessa ammatillisen varhaiskuntoutuksen jälkeen. Työurien pidentäminen ja työelämän aktiivinen kehittäminen ovat tällä hetkellä tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita Suomessa. Ammatillinen varhaiskuntoutus tähtää kuntoutujan työkyvyn parantamiseen ja työuran jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimus oli metodiltaan laadullinen ja aineistonkeruu toteutettiin avoimien kysymysten avulla. Taustatietoja kartoitettiin monivalintakysymysten avulla. Tutkimus toteutettiin Vaasassa, Mehiläisen isossa asiakasyrityksessä. Valintakriteerinä tutkimukseen valituilla oli ASLAK-kuntoutukseen osallistuminen viimeisten 2,5 vuoden sisällä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja taustakysymykset SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuntoutuksessa tehtiin eniten muutoksia ruokailu- ja liikuntatottumuksissa ja elintapamuutoksilla oli vaikutusta työssä jaksamiseen. Tutkimustulokset osoittivat myös, että kuntoutujat toivovat työterveyshuollolta ja työnantajalta yksilö- ja ryhmämuotoista seurantaa, tukea ja motivointia, ylläpitääkseen saavutetut elintapamuutokset. Tutkimuksen tulosten mukaan työterveysyhteistyötä tulisi kehittää ja kuntoutusprosessin jatkuvuuteen pitäisi panostaa.The purpose of this bachelor’s thesis was to find out what kind of life style changes rehabilitation had brought to the rehabilitee’s life and how occupational health cooperation can support the rehabilitee in maintaining a healthy lifestyle and in increasing wellbeing at work after early vocational rehabilitation. The prolongation of careers and active development of working life are currently important societal goals in Finland. Vocational early rehabilitation aims to improve the rehabilitee’s ability to work and secures the continuation of the career. The study was qualitative and the material was collected with questionnaires which had open ended questions. The background information was collected with multiple-choice questions. The study was carried out in Vaasa, in a major customer enterprise of Mehiläinen. The selection criteria for the respondents was that the respondent had participated in the ASLAK-rehabilitation within the last 2,5 years. The qualitative material was analysed with inductive content analysis method and the background information with SPSS-programme. The results of the study showed that during rehabilitation most changes were made in eating- and exercising habits and these lifestyle changes had an effect on managing at work. The results of this bachelor’s thesis also indicated that the clients request individual and group monitoring, support and motivating from the occupational healthcare and the employer in order to be able to maintain the achieved life style changes. According to the results of the study occupational health cooperation should be developed and the continuation of the rehabilitation process should be invested in