Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta palliatiivisessa- ja saattohoidossa Pohjois-Karjalassa

Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain 15 000 henkilöä, joista puolet hoidetaan kotona kotisairaalan sekä kotisairaanhoitajan turvin. Muut hoitoa tarvitsevat saattohoi-topotilaat hoidetaan saattohoitokodeissa tai sairaalassa. Jokaisen potilaan kohdalla siirtyminen saattohoitoon ratkaistaan yksilöllisesti. Opinnäytetyö selvittää millainen vapaaehtoisen tukihenkilön toimenkuva on, sekä millaisena vapaaehtoinen tukihenkilö kokee oman työnsä ja merkityksensä palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Tutkimus tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna ja tulokset analysoitiin teemoittelulla. Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakeutumisen syyksi haastateltavat kertoivat halun auttaa. Useimmat tunsivat, että heillä on jotain annettavaa tuettavalle sekä hänen läheisilleen. Tehtävänkuvaa osastolla ja kotona pidetään osaltaan hyvin samanlaisena, mutta eroavaisuuksiakin löytyi. Kuukaudessa vapaaehtoiseen tukitoimintaan käytetty aika vaihteli viidestä tunnista kahteenkymmeneen tuntiin. Tutkimuksen keskeisistä tuloksista laadittiin opaslehtinen. Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle olisi tutkimus aiheesta monikulttuurisuus palliatiivisessa ja saattohoidossa vapaaehtoisen tukihenkilön näkökulmasta katsottuna.There are 15 000 people who need terminal care in Finland every year. Half of them are taken care of at home assisted by home care unit or a district nurse. Other patients who need help are nursed in hospice homes or at hospitals. Every patient’s transition to terminal care is solved individually. This thesis studies voluntary supporter’s job description and how he/she sees these activities and his/her significance in palliative and terminal care. The research was carried out using the qualitative study method by interviewing volunteer supporters. The interview was conducted as a theme interview and the results were analyzed by themes. The volunteer supporters told that the main reason to join was that they want to help other people. The most of them felt that they have something to give the patient and his/her close ones. The job description is partly the same in the wards and at home, but there are, however, some differences. Volunteer supporters worked five to twenty hours per month. Guide leaflet was drawn up about the main results. A further research subject could be to study multiculturalism in palliative and terminal care from the volunteer supporter’s point of view

Grankullan Saviteollisuus Oy ja Kera Oy : Taiteilija savituotetehtaassa

Tutkielman tarkoitus on selvittää mitä pieni savituotetehdas Grankullan Saviteollisuus Oy, vuodesta 1936 Kera Oy pystyi tarjoamaan siellä työskennelleille taiteilijoille. Lähtökohtana on tieto siitä, että yritys tavoittelee toiminnassaan voittoa ja että Kera Oy:n tuotannollinen toiminta lopetettiin vuonna 1958 taloudellisesti kannattamattomana. Tehtaassa työskenteli vuosien 1926–1958 aikana noin yksitoista eri taitelijaa. Yrityksen tuotanto voidaan jakaa kolmeen päätuoteryhmään, jotka olivat kukkaruukut, talous- ja koristekeramiikka. Tutkimuskohdetta tarkastellaan myös laskentatoimen näkökulmasta ja tärkeän rungon tutkimukselle muodostavat yrityksen johtokunnan kokousten pöytäkirjat. Keskeisenä lähteenä tutkimuksessa ovat yrityksessä työskennelleiden taiteilijoiden, Ritva Karpion, Viola Lindroth-Grönmarkin, Marita Lybeckin ja Valentina Modig-Manuelin haastattelut. Nämä haastattelut ovat tehty 1980-luvun loppupuolella ja ne ovat lähteinä muistitietoa. Tutkielmassa lähestytään yrityksen tarjoamia mahdollisuuksia kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat tuotannossa käytetty materiaali, punasavi, yrityksen johtaja-omistaja Valto Aarnio ja yrityksessä työskennelleet taiteilijat. Punasavi oli koko tuotannon perus raaka-aine ja sitä saatiin tehtaan omalta tontilta. Taitelijat saivat massat ja lasitteet sekä muotit valmiina tehtaan ammattilaisten tekeminä, eivätkä he oppineet niiden valmistusta tehtaassa. Siitä oli haittaa, kun he myöhemmin työskentelivät omissa savipajoissaan. Se, ettei tehdas pystynyt tarjoamaan muita massoja, rajoitti taiteilijoiden taiteellista ilmaisua. Omistaja-johtaja Valto Aarniolla oli kauppiastausta ja kaupallisen alan koulutus. Hän pyrki tuotannossa huomioimaan lähinnä ostavan yleisön maun, eikä taide- ja koristekeramiikassa niinkään muuttamaan sitä kuten Arabiassa tehtiin. Aluksi hän ei pitänyt koulutettuja taiteilijoita edes tarpeellisen tehtaassa. Aarnion suhtautuminen muuttui suopeammaksi, kun sisäänostajat pitivät taiteilijoiden muotoilemista tuotteista. Lopullisen päätöksen tuotantoon otettavista tuotteista teki kuitenkin Valto Aarnio. Taiteilijat saivat Taideteollisuuden keskuskoulutuksessa koulutuksen, joka tähtäsi studiokeramiikan tekoon. Koulun henki oli tehdastyön vastainen. Tehdas tarjosi taiteilijoille mahdollisuuden punasaven kanssa työskentelyyn ja he pääsivät osalliseksi ja näkemään tehtaan tuotantoprosessin saven nostosta sen polttamiseen asti. Tehdas tarjosi taiteilijoiden työskentelylle puitteet, mutta miten se ilmeni taiteilijan muotoilussa ja työurassa tehtaassa ja myöhemmin, riippui paljolti taiteilijan luovuudesta ja omista tavoitteista

Cognitive and Neuropsychiatric Symptom Differences in Early Stages of Alzheimer's Disease: Kuopio ALSOVA Study

Background/Aim: Alzheimer’s disease (AD) causes impairment in memory and other cognitive functions as well as neuropsychiatric symptoms and limitations in the activities of daily living (ADL). The aim of this study was to examine whether demographic variables, dementia severity, ADL and neuropsychiatric symptoms are associated with cognition in very mild or mild AD. Methods: We analyzed the baseline data of 236 patients with very mild or mild AD participating in a prospective AD follow-up study (ALSOVA). The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease neuropsychological battery total score was used in the evaluation of the global cognitive performance. Results: Cognition was associated with dementia severity and ADL but not with neuropsychiatric symptoms. ADL functions were associated with both cognitive performance and neuropsychiatric symptoms. Conclusion: Even patients with very mild or mild AD may exhibit neuropsychiatric symptoms not related to cognitive impairment. The results of this study emphasize the importance of taking a multidimensional approach to the diagnostic and prognostic evaluation of AD patients already in the early stages of the disease

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta palliatiivisessa- ja saattohoidossa Pohjois-Karjalassa

Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain 15 000 henkilöä, joista puolet hoidetaan kotona kotisairaalan sekä kotisairaanhoitajan turvin. Muut hoitoa tarvitsevat saattohoi-topotilaat hoidetaan saattohoitokodeissa tai sairaalassa. Jokaisen potilaan kohdalla siirtyminen saattohoitoon ratkaistaan yksilöllisesti. Opinnäytetyö selvittää millainen vapaaehtoisen tukihenkilön toimenkuva on, sekä millaisena vapaaehtoinen tukihenkilö kokee oman työnsä ja merkityksensä palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Tutkimus tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna ja tulokset analysoitiin teemoittelulla. Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakeutumisen syyksi haastateltavat kertoivat halun auttaa. Useimmat tunsivat, että heillä on jotain annettavaa tuettavalle sekä hänen läheisilleen. Tehtävänkuvaa osastolla ja kotona pidetään osaltaan hyvin samanlaisena, mutta eroavaisuuksiakin löytyi. Kuukaudessa vapaaehtoiseen tukitoimintaan käytetty aika vaihteli viidestä tunnista kahteenkymmeneen tuntiin. Tutkimuksen keskeisistä tuloksista laadittiin opaslehtinen. Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle olisi tutkimus aiheesta monikulttuurisuus palliatiivisessa ja saattohoidossa vapaaehtoisen tukihenkilön näkökulmasta katsottuna.There are 15 000 people who need terminal care in Finland every year. Half of them are taken care of at home assisted by home care unit or a district nurse. Other patients who need help are nursed in hospice homes or at hospitals. Every patient’s transition to terminal care is solved individually. This thesis studies voluntary supporter’s job description and how he/she sees these activities and his/her significance in palliative and terminal care. The research was carried out using the qualitative study method by interviewing volunteer supporters. The interview was conducted as a theme interview and the results were analyzed by themes. The volunteer supporters told that the main reason to join was that they want to help other people. The most of them felt that they have something to give the patient and his/her close ones. The job description is partly the same in the wards and at home, but there are, however, some differences. Volunteer supporters worked five to twenty hours per month. Guide leaflet was drawn up about the main results. A further research subject could be to study multiculturalism in palliative and terminal care from the volunteer supporter’s point of view

Sosionomiksi voi opiskella polkuopintoväylän kautta

Vuoden uusturkulainen 2020 Aida Bacic saapui Bosniasta Suomeen 14-vuotiaana, opiskeli merkonomiksi ja siirtyi sen jälkeen työelämään. Hän työskentelee Yhdessä-yhdistyksessä toiminnanohjaajana ja opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Hän pääsi opiskelemaan polkuopintojen kautta. Ne kestävät vuoden, jonka jälkeen voi hakea tutkinto-opiskelijaksi

Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena

The purpose of this study was to research competence challenges that teachers of Universities of Applied Sciences face in professional collaboration with workplaces. Data was collected in one-on-one as well as group interviews. The informants of the study were 16 teachers with different subject specialties. The transcribed data was analyzed with qualitative thematic analysis. When collaborating with workplaces, teachers reported the following competence challenges: changes in relationships between education and work, teachers’ networking, adoption of versatile skills, and pedagogical reforming. In addition to acquiring new skills, partnerships with workplaces require establishing and maintaining a sense of community across staff and students as well as workplaces.Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 16 eri alojen ammattikorkeakouluopettajaa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteina tulivat esille muutos koulutuksen ja työelämän suhteissa, verkostomainen opettajuus, monipuolisten taitojen hallinta ja pedagogiikan uudistaminen. Ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyö edellyttää uusien taitojen omaksumisen lisäksi yhteisöllisyyden kehittämistä niin työelämän kuin opiskelijoidenkin kanssa

Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 16 eri alojen ammattikorkeakouluopettajaa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteina tulivat esille muutos koulutuksen ja työelämän suhteissa, verkostomainen opettajuus, monipuolisten taitojen hallinta ja pedagogiikan uudistaminen. 2 Ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyö edellyttää uusien taitojen omaksumisen lisäksi yhteisöllisyyden kehittämistä niin työelämän kuin opiskelijoidenkin kanssa.peerReviewe

Allergy: Evaluation of 16 years (2007–2022) results of the shared external quality assessment program in Belgium, Finland, Portugal and The Netherlands

Objectives: This paper evaluates 16 year results of the Allergy EQA program shared by EQA organisers in Belgium, Finland, Portugal, and The Netherlands. Methods: The performance of Thermo Fisher and Siemens user groups (in terms of concordance between both groups, between laboratory CV, prevalence of clinically significant errors) and suitability of samples (stability and validity of dilution of patient samples) are evaluated using data of 192 samples in the EQA programs from 2007 to 2022. Measurands covered are total IgE, screens and mixes, specific IgE extracts and allergen components. Results: There is perfect (53 %), acceptable (40 %) and poor (6 %) concordance between both method groups. In case of poor concordance the best fit with clinical data is seen for Thermo Fisher (56 %) and Siemens (26 %) respectively. The between laboratory CV evolves from 7.8 to 6.6 % (Thermo Fisher) and 7.3 to 7.7 % (Siemens). The prevalence of blunders by individual laboratories is stable for Siemens (0.4 %) and drops from 0.4 to 0.2 % for Thermo Fisher users. For IgE, the between year CV of the mean of both user groups is 1 %, and a fifteen-fold dilution of a patient sample has an impact of 2 and 4 % on the recovery of Thermo Fisher and Siemens user groups. Conclusions: The analytical performance of Thermo Fisher is slightly better than that of Siemens users but the clinical impact of this difference is limited. Stability of the sample and the low impact of dilution on the recovery of measurands demonstrates the suitability for purpose of the EQA program.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi (ScenoProt) : Tilannekuvaraportti 2015

201