Kirjallisuus ja lukeminen ympäristökasvatuksessa

Peer reviewe

Hyveet ekokriisien aikakaudella

publishedVersio

Ekososiaalinen kasvatus : Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen

Muotoilemme tässä artikkelissa teoreettisia lähtökohtia, periaatteita ja tavoitteita ekososiaaliselle kasvatukselle. Ekososiaalisen kasvatuksen teoretisointi antroposeenin ajan kontekstissa ei ole yksiselitteistä, sillä antroposeeni käsitteenä näyttäytyy ristiriitaisena. Ihmisen olisi kyettävä näkemään kirkkaasti oman toimintansa vaikutukset ympärillään olevaan maailmaan mutta samaan aikaan ja yhtä kirkkaasti myös muun elämän olemassaolon oikeutus ja toimijuus. Antroposeenin ajan voikin katsoa luoneen tarvetta ihmisen ja muun elämän välisen vuorovaikutuksen tarkemmalle ymmärtämiselle, ja siksi tarkastelumme keskiössä on monilajinen näkökulma. Lähtökohtanamme on ekososiaalinen ajattelu eli maailmantulkinta, joka korostaa ekologisen ja sosiaalisen todellisuuden olemuksellista yhteenkietoutuneisuutta. Perustamme ekososiaalisen kasvatuksen luonnoksemme erityisesti ekososialisaatio- ja ekoindividuaatioprosessien tunnistamiselle ja näitä kuvaavien teorioiden yhdistämiselle. Näiden kautta muotoilemme viisi teesiä määrittelemään ekososiaalisen kasvatuksen tavoitteita. Ekososiaalinen kasvatus on luonteeltaan ihmisen kokonaisvaltaista maailmassa olemista uudistavaa. Kognitiivisten tavoitteiden lisäksi muun muassa aistisuudella ja empatialla on merkittävä rooli ihmisenä kasvussa. Lopuksi esitämme, miten ekososiaalinen kasvatus voisi tukea monilajisen näkökulman juurruttamista kasvatuksen käytäntöihin.publishedVersionPeer reviewe

Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella

Lukemisen merkitystä perustellaan usein sillä, että se edistää tunnetaitoja ja kykyä omaksua uusia asioita. Näihin oletettuihin vaikutuksiin perustuu osin myös viime aikoina suosioon noussut ilmastofiktio, joka pyrkii herättämään empatiaa ei-inhimillistä luontoa kohtaan ja tekemään ymmärrettäväksi laajamittaisia ympäristömuutoksia. Tulevaisuuteen sijoittuvien ilmastofiktioiden ajatellaan auttavan eläytymään siihen, mitä ympäristön tuhoutuminen voi tarkoittaa ihmisyksilöiden ja kokonaisten yhteiskuntien kannalta. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus on tutkinut kaunokirjallisuutta ihmisen ja luonnon välisen suhteen sekä ympäristönsuojelun näkökulmista. Vielä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittua tietoa siitä, miten kaunokirjallisuus vaikuttaa lukijoiden ajatuksiin ja tunteisiin ei-inhimillisestä luonnosta. Koneen Säätiön rahoittama ja Toni Lahtisen johtama Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -hanke (Helsingin yliopisto, 2021–2024) tarttuu tähän kysymykseen ja selvittää, miten nuoret lukevat ilmastonmuutosta käsitteleviä fiktioita ja miten kirjallisuutta sekä luovaa kirjoittamista voidaan käyttää osana ympäristökasvatusta

Sähköisten terveyspalveluiden opetus lääketieteessä

publishedVersio