Arctic purity – Phenomenological study on Chinese millennial tourists' sensory experiences of cleanliness and dirt

The number of Chinese tourists visiting Lapland has tripled over the past few years and the Chinese millennials are seen as the key driver of Chinese outbound tourism in the future. Due to the growing urbanisation and industrialisation, clean environment is believed to be a big attraction among Chinese tourists. Earlier studies on cleanliness of the environment in tourism have shown that dirtiness of the environment negatively affects destination competitiveness and willingness to return. At present, little research attention has been given to investigate how purity and dirt are perceived and sensed by tourists. The general aim of this study is to increase insight into how purity and dirt are sensed. The research subject is sensory experiences of environmental cleanliness and dirtiness of Lapland of Chinese millennial tourists. This study draws on the theoretical discussions of purity and dirt, using mainly the work of Olli Lagerspetz and Mary Douglas. The main research question of this study is: How are the experiences of cleanliness and dirtiness of environment composed through sensory experiences of Chinese millennial tourists? The sub-questions are: How is cleanliness of the environment sensed? How Arctic region embodies purity for Chinese millennials? What is the role of different senses in the experience of the air quality? The empirical material consists of nine semi-structured interviews, collected from 16 Chinese millennial tourists in Rovaniemi, Finnish Lapland. The interviews were conducted in English and collected outdoors in winter 2017 by using the method of sensewalking, introduced in the 1960’s by Southworth. The empirical material was analysed using the process of hermeneutic circle. The study was conducted following the ethical principles and guidelines of the Finnish Advisory Board on Research Integrity. The results of this study suggest that dirt is viewed to be related to urban environments and caused mainly by humans and crowding. Though the presence of wild animals was seen as a sign of cleanliness, except for their secretions. Cleanliness of the environment was seen to manifest itself through silence, smells of nature and difficulty to access. Also white snow was considered clean, while all the other colours of snow were perceived as dirty. Both polar regions of the world were seen as clean places. The importance of clean environment as a reason for travelling was believed to increase in the future. The results of this study can be utilized in further research of the topic and be applied to tourism marketing and development of tourism destinations

Hoitotyön johtajien näkemyksiä organisaation resilienssistä häiriötilanteessa : Duchekin dynaamisiin ominaisuuksiin pohjautuva resilienssimalli terveydenhuolto-organisaation resilienssin tarkastelun välineenä

Odottamattomat käänteet ja häiriötilanteet maailmalla ja Suomessa ovat nostaneet organisaatioiden resilienssitutkimuksen tunnettavuutta räjähdysmäisesti viime vuosina. Myös terveydenhuolto-organisaatioiden resilienssiä on testattu arvaamattomuuden edessä kovalla tavalla. Resilienssillä tarkoitetaan alun perin jonkin asian kykyä joustaa ja muovautua ennalleen, mutta määritelmä on muuttunut kohti toimintakyvyn ylläpitämistä muuttuvissa olosuhteissa sekä valmiutta kohdata häiriötilanteita ja selviytyä niistä sekä oppia menneestä. Terveydenhuollossa resilienssi voidaan kuvata häiriötilanteisiin valmistautumisena ja kohtaamisena niin, että perustoiminta kyetään säilyttämään sekä muutoskykynä ja haluna oppia häiriötilanteista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan terveydenhuolto-organisaation resilienssiä hoitotyön johtajien näkökulmasta häiriötilanteen kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, soveltuuko organisaatiotutkimuksissa paljon hyödynnetty Duchekin dynaamisiin ominaisuuksiin pohjautuva organisaation resilienssimalli terveydenhuollon kontekstiin häiriötilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa etsitään organisaation resilienssiä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Tutkimukseen valikoitui laadullinen tutkimusote, ja haastatteluihin osallistui 14 hoitotyön johtajaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina hyödyntäen puolistrukturoitua haastattelumenetelmää, minkä kysymyskokonaisuudet perustuivat Duchekin resilienssimalliin. Aineiston käsittely tapahtui teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Johtopäätöksenä todetaan Duchekin dynaamisiin ominaisuuksiin pohjautuvan organisaation resilienssimallin soveltuvan myös suomalaisen terveydenhuolto-organisaation resilienssin tarkasteluun. Duchekin organisaation resilienssimallin vaiheet erilaisine ominaisuuksineen oli löydettävissä terveydenhuollossa paljon käytettyjen mallien sisällöistä. Hoitotyön johtajat kuvailivat sekä organisaation resilienssin vahvistavia, että heikentäviä tekijöitä, joihin huomiota kiinnittämällä organisaation resilienssiä on mahdollista vahvistaa entisestään. Tärkeiksi kokonaisuuksista nousivat johtaminen, viestintä, aito yhteistyö ja moniammatillisuus, koulutus ja oppivan ilmapiirin luominen. Toisaalta tiukkaa hierarkkisuutta tulisi välttää, vaikka häiriötilanteessa toimiessa tietynlainen käskyttäminen ja toimintaketjut koettiin resilienssiä vahvistaviksi tekijöiksi. Viestintää tulisi selkeyttää häiriötilanteessa toimiessa ja päätöksentekoprosessia kehittää vastavuoroisempaan suuntaan. Terveydenhuolto-organisaatioiden resilienssin ymmärtäminen ja kehittäminen ovat nyt ja tulevaisuudessa avaintekijöitä häiriötilanteisiin varautumisessa, selviytymisessä ja oppien hyödyntämisessä tulevaisuuteen peilaten. Valtaosa häiriötilanteisiin valmistautumisesta tehdään normaalioloissa eli osana arkityötä

Työkykyjohtaminen - johdettua yhdessä tekemistä : Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa

Suomessa pidetään kestävyysvajetta eräänä polttavimmista ongelmista. Siihen haetaan ratkaisuja työuria pidentämällä. Mikä vaikutus tähän voisi olla työpaikan työhyvinvointitekijöillä ja työkykyjohtamisella. Uudistuva johtaminen työkyvyn tukemisessa kunnallisessa liikelaitoksessa -tapaustutkimuksessa kuvaamme julkisella sektorilla toimivan liikelaitoksen työkykyjohtamisen arkea. Liikelaitos tuottaa ateria- ja puhtauspalveluja, ja työ siellä on suorittavaa, osin fyysisesti raskastakin työtä. Tämän liikelaitoksen työntekijöiden työurat ovat jatkuneet, kun organisaatio lähti työkykyjohtamisen keinoin pitkäjänteisesti investoimaan sekä sosiaalisesti että taloudellisesti

Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018

Kyselytutkimuksen raportti kertoo, mikä oli työterveyshuoltoyksiköiden ja niiden henkilöstön määrä, valtakunnallinen kattavuus ja laatu Suomessa vuonna 2018. Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön välineeksi seurata työterveysyksiköiden toimintaa. Työterveysyksiköt ja niiden asiakkaat voivat raportin avulla verrata työterveyshuoltoon käyttämiään henkilövoimavaroja ja työnsä sisältöä. Vertailutiedon saaminen toiminnasta on keskeinen keino, jolla toimintaa voi edelleen kehittää. Selvitys on yhdeksäs vuodesta 1992 lähtien 3-5 vuoden välein tehdyistä katsauksista

Early snowmelt significantly enhances boreal springtime carbon uptake

We determine the annual timing of spring recovery from space-borne microwave radiometer observations across northern hemisphere boreal evergreen forests for 1979-2014. We find a trend of advanced spring recovery of carbon uptake for this period, with a total average shift of 8.1 d (2.3 d/decade). We use this trend to estimate the corresponding changes in gross primary production (GPP) by applying in situ carbon flux observations. Micrometeoro-logical CO2 measurements at four sites in northern Europe and North America indicate that such an advance in spring recovery would have increased the January-June GPP sum by 29 g.C.m(-2) [8.4 g.C.m(-2) (3.7%)/decade]. We find this sensitivity of the measured springtime GPP to the spring recovery to be in accordance with the corresponding sensitivity derived from simulations with a land ecosystem model coupled to a global circulation model. The model-predicted increase in springtime cumulative GPP was 0.035 Pg/decade [15.5 g.C.m(-2) (6.8%)/decade] for Eurasian forests and 0.017 Pg/decade for forests in North America [9.8 g.C.m(-2) (4.4%)/decade]. This change in the springtime sum of GPP related to the timing of spring snowmelt is quantified here for boreal evergreen forests.Peer reviewe

Preface to the special issue on Monitoring and Modelling of Carbon-Balance-, Water- and Snow-Related Phenomena at Northern Latitudes

201

Kroonisten haavojen hoidon osaaminen : Kyselytutkimus hoitohenkilökunnalle

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan kroonisten haavojen hoidon osaamista. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena erään varsinaissuomalaisen terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle. Tavoitteena oli kroonisten haavojen hoitotyön kehittyminen. Haavassa iho tai sen alaiset kudokset ovat vaurioituneet ja haava on joko ulkoisen tekijän tai sisäisen sairauden aiheuttama. Kroonisessa haavassa haavan paranemisprosessi on häiriintynyt. Haavahoidossa on olennaista määritellä hoidon tavoite. Haavahoitomenetelmissä on vaihtelua eri organisaatioittain. Käytänteiden tulisi kuitenkin olla yhtenäisiä ja haavahoitokoulutusta olla enemmän, jotta haavojen hoito parantuisi. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin vuodeosastojen hoitohenkilökunnalle (n=37) sähköisellä, tätä tutkimusta varten tehdyllä lomakkeella Webropol-ohjelman avulla. Tutkimukseen osallistujille lähetettiin opinnäytetyön työelämän yhteyshenkilönä toimineen osastonhoitajan välityksellä sähköpostiviesti, joka sisälsi saatekirjeen ja linkin tutkimukseen. Kyselyyn vastasi 26 henkilöä (n=26), joten vastausprosentti oli 70. Vastaukset analysoitiin käyttämällä apuna SPSS (Statistical Package for Social Sciences) -tilasto-ohjelmaa. Avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin tekstiaineiston kvantifiointimenetelmää. Aineistoa kuvailtiin käyttämällä frekvenssejä ja prosenttilukuja sekä kuvailevina graafisina esityksinä pylväskuvioita. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitohenkilökunnalla on tarvetta kroonisten haavojen hoidon lisäkoulutukselle. Lisäkoulutusta tarvitaan erityisesti haavahoitotuotteiden ominaisuuksista ja tuotteiden oikeasta käytöstä. Tulosten perusteella yhtenäisten haavahoitokäytänteiden luominen auttaisi parantamaan haavahoidon laatua. Jatkotutkimusehdotuksina voisi tutkia haavahoitokoulutuksen vaikuttavuutta kroonisten haavojen hoidon osaamiseen sekä tarkemmin kirjaamisen ja aseptiikan toteutumista osastoilla.The purpose of this study was to examine the skills of health personnel in chronic wounds treatment. The thesis was carried out as a quantitative survey to the ward nursing staff in one of the Finnish health centers. The goal was the development of chronic wound care. In a wound, the skin or tissues under it are damaged and the wound is caused by either an external or internal factor of the disease. In a chronic wound healing is disturbed. It is essential to define a goal of the treatment in the wound care. There is a variation in the wound care methods between the organizations. Practices should however be in alignment and there should be more training in wound care so that it can be improved. The survey was carried out to the wards´ nursing staff (n=37) with an electric study form issued to this examination with the help of the Webropol program. An e-mail containing a cover letter and a link to the study was sent to the participants by the department nurse who also worked as a working life contact person in this thesis. 26 people responded to the survey (n=26), so the response rate was 70. The answers were analyzed using the SPSS (Statistical Package for Social Sciences) statistical program. The method of quantification of the text material was used to analyze the open questions. The data was described using frequencies and percentages as well as descriptive graphs adjustment patterns. Based on the results of the thesis it can be stated the medical staff need additional training in the treatment of chronic wounds. Additional training is needed especially of the characteristics of the wound care products and proper use of the wound products. Based on the results, the creation of the uniform wound care practices would help to improve the quality of the wound care. Follow-up research proposals could be as follows: to examine the effectiveness of the wound care skills training concerning the treatment of chronic wounds, further recording as well as aseptic techniques in the wards

Uusi Suunta- ohjaajien näkemyksiä työhyvinvoinnista ja työstä palautumisesta

Uusi Suunta –ohjelma on seksuaalirikollisille suunnattu strukturoitu yksilömuotoinen kuntoutusohjelma, jota toteutetaan ehdottomien vankeustuomioiden aikana vankilassa rangaistustaan suorittaville vankeusvangeille sekä vapaudessa suoritettavien rangaistusten yhteydessä. Ohjelmatoimintaa on toteutettu vuodesta 2014 lähtien. Työn tavoitteena oli kartoittaa Uusi Suunta –ohjaajien kokemuksia asiakastyön kuormittavuustekijöistä, työhyvinvoinnista, palautumisesta ja työnohjauksesta. Tutkimuksen tilaajana toimii Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK), joka vastaa Uusi Suunta- ohjaajien perus- ja täydennyskoulutuksesta. Työ liittyy RSKK:n hankkeeseen, jossa kehitetään seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutusta osana rangaistuksen täytäntöönpanoa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa sähköisellä kyselylomakkeella kerätty aineisto sisälsi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Kyselylomake lähetettiin 58:lle vastaanottajalle sähköisesti lokakuussa 2017 ja tutkimustulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimustulokset osoittivat ohjaajien suurilta osin olevan tyytyväisiä nykyiseen työhyvinvoinnin tilaansa, mutta puutteita ilmeni työnohjauksen laadussa ja laajuudessa. Asiakastilanteiden purkumahdollisuuksien vähäisyys ja kokonaisvaltaisen laadukkaan tuen riittämättömyys koettiin suurimpana ongelmana työssäjaksamisen näkökulmasta. Pääasialliseksi kehittämisideoiksi muodostuivat työnohjauksen sisällöllisen tasalaatuisuuden, yksilöllisyyden, ohjauskertojen määrän ja akuuteissa tilanteissa paremman responsiivisuuden kehittäminen tarpeita vastaaviksi.The Criminal Sanctions Agency started the Uusi Suunta program for sexual offenders in 2014 to prevent recidivism. The Uusi Suunta program has been used in penitentiaries and in Community Sanctions Agencies since then as a part of the offenders rehabilitiation. The aim of the thesis was to chart the experiences of the counselors of Uusi Suunta program on work load factors, work-related stress, coping and social support in the workplace. The study was commissioned by the Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK), which is responsible for the new basic and continuing training for the counselors. This thesis is related to the RSKK project, which develops the rehabilitation of convicted sexual offenders as part of the execution of the sentence. The survey in the thesis was made by using quantitative and qualitative research methods in parallel, with the aim of collecting qualitative information as a basis for development work. The survey was sent electronically to the 58 counselors of Uusi Suunta program in October 2017 and the research results were analyzed using the content analysis method. The results of the survey showed that the counselors of Uusi Suunta program, for the most part, experienced shortcomings in the quality and scope of the workplace counseling. The lack of possibilities of talking about the cases in confidential environment and the inadequacy of comprehensive high-quality support were the biggest concerns with the counselors. The main development idea was to develop the individuality and quality of workplace counseling for the Uusi Suunta counselors and the responsiveness in acute situations from the supervisors

Puhdasta arktista ilmaa : kiinalaisten matkailijoiden ilman puhtaudelle antamat merkitykset

publishedVersio

Kaupunkilaisten Helsinki : Yhteisöllisyyden edistäminen ja hyödyntäminen kaupunkikulttuurin kentällä

Tämä opinnäytetyö käsittelee helsinkiläistä kaupunkikulttuuria, jota tuotetaan yhteisöllisistä lähtökoh-dista. Viime vuosina kaupunkikulttuuri on kokenut uuden murroksen, sillä yhä useammin kaupunkilaiset osallistuvat tuottamiseen ja luovat itse omaehtoisia kaupunkitapahtumia. Sosiaalinen media on murrok-sen aiheuttajana tärkeässä roolissa, sillä se mahdollistaa nopean ja tehokkaan viestinnän jopa satojen ihmisten välillä yhtäaikaisesti. Uudenlaisen kaupunkikulttuurin pääpiirteitä ovat nopeus, ajankohtai-suus, yhdessä tekeminen ja omaehtoisuus. Opinnäytetyöni tarve perustuu ajankohtaisuuteen. Kaupunkikulttuurin muutos omaehtoisempaan suun-taan on melko tuore ilmiö, eikä siitä ole vielä juurikaan kirjoitettu. Yksityiskohtaisissa analyyseissa esi-merkkitapausten tuotantoprosessista tulee esiin elementtejä, joita tulee ottaa huomioon murroksen myötä. Onnistuakseen tuottamaan kaupunkilaisille mielenkiintoisia tapahtumia tuottajan pitää olla sel-villä vallitsevista trendeistä sekä osata ennustaa tulevaa. Opinnäytetyöni ensimmäisenä tavoitteena on esitellä kaupunkikulttuurin nykytilaa ja kaupunkilaisten roolia kulttuurin tuottamisessa. Toinen tavoitteeni on arvioida kulttuurituottajan työnkuvaa osallistavan kaupunkikulttuurin kentällä ja kolmantena tavoitteena on tuoda esiin erilaisia malleja, joilla usein va-paaehtoisuuteen perustuvia tapahtumia voidaan rahoittaa, jotta ammattituottaja voi tehdä osallistavaa kaupunkikulttuuria työkseen. Käsittelen aihetta kirjallisuuden sekä erilaisten esimerkkien pohjalta. Esittelen työssäni kaksi ta-pausesimerkkiä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kuvastavat hyvin omaehtoista ja yhteisöllis-tä tapahtumakulttuuria. Nämä tapausesimerkit ovat deittailutapahtuma Ensitreffit Kalliossa sekä Meillä on unelma –mielenosoitus. Tapausesimerkkien pohjalta havainnoin tuotantoprosessin eri vaiheita sekä tyypillisiä elementtejä omaehtoisen tapahtuman tuotannossa. Lisäksi listaan useita muita esimerkkejä, joista ilmenee tämän päivän kaupunkikulttuurin osallistava luonne. Opinnäytetyötäni varten olen haas-tatellut kahta helsinkiläistä tuottajaa: Nina Ruotsalaista sekä Jaakko Blombergiä. Työn loppupuolella analysoin yhteisöllisen kaupunkikulttuurin vahvuuksia, heikkouksia, uhkia sekä mahdollisuuksia SWOT -analyysin avulla. Opinnäytetyöni tuotos on tiivis mutta kattava kartoitus Helsingin kaupunkikulttuurin nykytilasta ja sen ominaisimmista piirteistä. Työtä voi hyödyntää niin kulttuurituottajan opiskelijat kuin alan ammattilaiset-kin ja se voi toimia tiiviinä oppaana heille, joille aihe ei ole ennestään tuttu. Itse voin hyödyntää opin-näytetyössä saamaani tietopohjaa tulevaisuuden projekteissani. Opinnäytetyöni toivon myös toimivan inspiraation lähteenä uusille konsepteille, jotka rikastuttavat Helsingin kulttuurikenttää entisestään.This thesis is about urban culture in Helsinki. This urban, independent form of culture is produced by the citizens and it’s aim is to create communality among the citizens. In recent years there has been a change in the culture field because nowadays citizens are more and more interested in participating the event production process and they create totally new, independent event ideas. Social media has had the biggest impact on this development because it enables the communication between hundreds of people at the same time. The main features of urban culture are fast and communal production processes, independence and response to current events. There is a need for this thesis because the phenomenon is quite new and there is not much literature about it. In the detailed analyses of the two cases I’m writing about, there can be seen the typical elements that need to be considered due to this change. The producer needs to be one step ahead and familiar with current trends to manage to create interesting events for fellow-citizens My aim is to analyze urban culture and the role of citizens in it. As a second aim I am finding out what does it take to create urban events and how does that affect in the role of cultural producer. The third aim is to list different ways to finance these events so the producer is able earn salary trough them. The study is based on literature and different examples of cultural forms. I am presenting two cases which are excellent examples of urban, independent culture but are different compared to each other. Based on these cases I observe the different steps and typical elements of production process. I have interviewed two Helsinki-based producers called Nina Ruotsalainen and Jaakko Blomberg. In the end I’m analyzing the strengths, weaknesses, possibilities and threads of this independent form of culture. The thesis is comprehensive shortcut of current culture in Helsinki and it’s characteristics. The thesis can benefit producers working in the field of culture as well as cultural management students and it is a guide for those who are not so familiar with urban culture. Personally I am able to exlpoit the know-ledge in my future projects. I hope this thesis would be inspiration for new concepts which will enrich the cultural field of Helsinki