Youth work and climate change : A follow up on the 2019 Finland's Presidency EU Council debate and questions about future

A survey on the national youth policy representatives of the EU countries looked at the effects of youth climate activism on youth work and youth policy: what was its visibility, has it appeared on youth work agendas, how should the youth field react to it, what are the future plans of support and the relationship to EU climate policies? Results showed that climate change had started to appear on the youth work agenda, but not yet as a universally adopted priority. Young people were felt to have the right to strike for the climate and youth work and youth policy were to react to this concern, but responses were divided as to the significance of the global strikes. Almost 2/3 thought that mass demonstrations represent an emergent way of youth agency, while 1/3 felt they were only a singular phenomenon. Respondents were "hesitantly favourable" to perceive climate change as a youth field challenge. Also, not all respondents "totally agreed" to engage in collaboration with European Climate Pact or to utilise Erasmus+ to combat climate change. The study discusses whether youth climate activism signify a change of youth participation paradigm and the identity, resilience and agility of European youth policy and youth work to react to emerging challenges like climate change. The study should be replicated to follow the 'greening' of European youth policy and youth work

Kiihtelysvaaran tapaus

Summary : The social meaning of alcohol - the Kiihtelysvaara case

Nuoruus sosiaalisena sopimuksena - suomalaisen nuorisotutkimuksen virstanpylväs

Kirja-arvostelu: Nuorisokulttuureista kulttuuriseen nuoruuteen. Tommi Hoikkal

European youth work policy and young people's experience of open access youth work

This article examines young people’s experiences of open access youth work in settings in the UK, Finland, Estonia, Italy and France. It analyses 844 individual narratives from young people which communicate the impact of youthwork on their lives. These accounts are then analysed in the light of the European youth work policy goals. It concludes that it is encouraging that what young people identify as the positive impact of youth work are broadly consistent with many of these goals. There are however some disparities which require attention. These include the importance young people place on the social context of youth work, such as friendship, which is largely absent in EU youth work policy; as well as the importance placed on experiential learning. The paper also highlights a tension between ‘top down’ policy formulation and the ‘youth centric’ practices of youth work. It concludes with a reminder to policy makers that for youth work to remain successful the spaces and places for young people must remain meaningful to them ‘on their terms’

A European framework for youth policy. What is necessary and what has already been done?

A strength in European youth policy is the existence of common objectives and instruments of implementation. Council of Europe and European Union have established objectives for their youth policies through a discussion with the member countries and the young people. In addition there are procedures and networks of policymakers, practitioners and researchers to implement them. The article goes on to identify areas for improvement, like enhancing the role of youth policy in the current reshaping of a complex Europe, reducing the implementation gap, strengthening the evidence-base of policymaking and promoting youth policy programmes as a learning processes. Finally the article focuses on the challenge of linking actors and competences in the youth field.(DIPF/Orig.

Hoitoa vai kontrollia

Kirja-arvostelu: Stofmisbrug,baggrund,konsekvenser,behandling / Peter Ege. København, 1997

Réponses publiques au chômage des jeunes en Finlande. Nouveaux défis, nouveaux conflits

Die Krise der neunziger Jahre hat spektakuläre Folgen auf die Situation der Jugendlichen gehabt. Schwierige berufliche Integration, dann Arbeitslosigkeit und Ausschluss aus der Gesellschaft dessen Ursachen schlecht verstanden werden. Dieser Artikel untersucht die gezielte frühzeitige Interventionsstrategie durch das Beispiel von Helsinki, um zu versuchen, daraus eine Analyse der Auffassungen der Gesellschaft der Erwachsenen über die Jugend zu machen. Die Jugendlichen sind auch von den hinterlassenen Rechnungen der älteren Generation bedroht. Die « Buchhaltung der Generation » its ein neues Thema im Bereich der Jugendpolitik geworden.The recession in the 90s had spectacular effects on the situation of young people. Among them, we can cite the problems of insertion in the working world, unemployment and marginalisation, the causes of which are little understood. This article looks at the targetted early intervention strategy, taking Helsinki as an example, and analyses the impact of the conceptions of adult society on youth. Young people awill also have to cope with the unpaid bills their elders will leave them. «Generation accounting» is a new subject in terms of youth policy.La crise des années 90 a eu des effets spectaculaires sur la situation des jeunes. Difficulté d'insertion professionnelle puis chômage, marginalisation dont les causes sont mal comprises. Cet article examine la stratégie d'intervention précoce ciblée à travers l'exemple d'Helsinki pour essayer d'en dégager une réflexion sur les conceptions de la société des adultes sur la jeunesse. Les jeunes sont aussi menacés par les factures laissées par leurs aînés. La « comptabilité des générations » est devenue un nouveau sujet en matière de politique jeunesse.La crisis de los años 90 ha tenido consecuencias muy amplias en la situación de los jóvenes. Dificultades de inserción profesional, paro marginación cuyas causas a menudo no se entendien. Este artículo examina la estrategia de intervención precoz, tomando el ejemplo de Helsinki, para tratar de poner de manifiesto una reflexión sobre los conceptos de la sociedad adulta hacia los jóvenes. A la generación más joven le amenazan también las "deudas" dejadas por los mayores. La "contabilidad de las generaciones"se ha vuelto un nuevo tema en materia de política juvenil.Siurala Lasse. Réponses publiques au chômage des jeunes en Finlande. Nouveaux défis, nouveaux conflits. In: Agora débats/jeunesses, 5, 1996. Les rapports entre générations en Europe. pp. 57-64

« Politiques intégrées de jeunesse » : difficultés et leviers d’action

International audienceL’un des principaux objectifs du champ européen de la jeunesse, déjà depuis des décennies, a été la promotion de politiques dites intégrées en direction de la jeunesse : améliorer les conditions de vie des jeunes par une meilleure coordination des services. Les institutions européennes (UE et Conseil de l’Europe) soulignent l’importance de la mise en œuvre de l’approche intégrée – du niveau international au local (voir par exemple le Livre blanc de 2001 sur la jeunesse, recommandations du Conseil de l’Europe). Cependant malgré les tentatives, il apparaît que la traduction en pratique de cette approche demeure difficile.  (Intro.

Nuorten kertomuksia nuorisotyön merkityksellisyydestä : tarinallisen arvioinnin opaskirja

Tarinallisen arvioinnin opas on kirjoitettu suomalaisen nuorisotyön lähtökohdista. Se perustuu Plymouthin yliopiston dosentin Sue Cooperin (2012) väitöskirjatutkimuksessaan kehittämään nuorisotyö vaikuttavuuden arvioinnin menetelmään. Siinä nuorten kertomuksista nuorisotyöstä löydetään nuorisotyön kontekstissa tapahtuvat nuorelle merkittävät muutokset. Tätä menetelmää hyödynnettiin viiden Euroopan maan yhteisessä Erasmus+ -hankkeessa, Developing and Communicating The Impact of Youth Work in Europe. Suomalainen projektiryhmä innostui Cooperin menetelmästä. Se on kuitenkin lähtökohdiltaan kehitetty brittiläisen ”In the Defense of Youth Work” –liikkeen tarpeisiin. Hankkeen suomalaiset sidosryhmät pitivät kuitenkin tämäntyyppistä osallistavan arvioinnin menetelmää kaivattuna täydennyksenä kvantitatiivisten arviointien oheen. Tästä syntyi tarve kehittää suomalaiseen nuorisotyöhön paremmin soveltuvia tarinallisen arvioinnin menetelmiä ja opas niiden hyödyntämiseen. Oppaan ovat yhdessä kirjoittaneet The Impact of Youth Work in Europe –tutkimuksen suomalaisen projektiryhmän jäsenet, joilla on vahva kokemus nuorisotyön eri tehtävistä. Opas on tarkoitettu vaikuttavuuden arviointiin yhtä lailla kunnallisessa kuin järjestöjen nuorisotyössä. Sitä voidaan hyvin soveltaa myös muilla toimialoilla. Pääasia, että nuoret tai asiakkaat pääsevät itse kertomaan, mikä on ollut heidän kohtaamissaan palveluissa heille itselleen merkityksellistä ja että näistä kertomuksista muodostuva näkemys tulee myös toiminnasta päättävien tahojen käyttöön