Novel Dextran-Supported Biological Probes Decorated with Disaccharide Entities for Investigating the Carbohydrate–Protein Interactions of Gal-3

The quest for novel natural-like biomolecular probes that can be used to gain information on biological recognition events is of topical interest to several scientific areas. In particular, the recognition of carbohydrates by proteins modulates a number of important biological processes. These molecular recognition events are, however, difficult to study by the use of naturally occurring oligosaccharides and polysaccharides owing to their intrinsic structural heterogeneity and to the many technical difficulties encountered during the isolation of sufficient quantities of pure material for detailed structural and biological studies. Therefore, the construction of homogenous biomolecular probes that can mimic both the biophysical properties of polysaccharide backbones and the properties of bioactive oligosaccharide fragments are highly sought after. Herein, synthetic methodology for the construction of well-defined bioconjugates consisting of biologically relevant disaccharide fragments grafted onto a dextran backbone is presented, and a preliminary NMR spectroscopy study of their interactions with galectin-3 as a model lectin is conducted.Peer reviewe

Valtatien 8 uudelleenarviointi välillä Vaasa Oulu

Valtatie 8 on valtakunnallinen tason I pääväylä välillä Vaasa Kokkola ja tason II pääväylä Kokkolasta Ouluun. Se on myös on osa TEN T kattavaa verkkoa. Tämä 304 km pitkä yhteysväli on länsirannikon tärkein tieyhteys, joka kuuluu myös suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon. Siksi on tärkeää, että sen kehittämisen tavoitetilasta on ajantasainen näkemys, joka muodostaa perustan hankekohtaiselle suunnittelulle

Novel Dextran-Supported Biological Probes Decorated with Disaccharide Entities for Investigating the Carbohydrate–Protein Interactions of Gal-3

The quest for novel natural‐like biomolecular probes that can be used to gain information on biological recognition events is of topical interest to several scientific areas. In particular, the recognition of carbohydrates by proteins modulates a number of important biological processes. These molecular recognition events are, however, difficult to study by the use of naturally occurring oligosaccharides and polysaccharides owing to their intrinsic structural heterogeneity and to the many technical difficulties encountered during the isolation of sufficient quantities of pure material for detailed structural and biological studies. Therefore, the construction of homogenous biomolecular probes that can mimic both the biophysical properties of polysaccharide backbones and the properties of bioactive oligosaccharide fragments are highly sought after. Herein, synthetic methodology for the construction of well‐defined bioconjugates consisting of biologically relevant disaccharide fragments grafted onto a dextran backbone is presented, and a preliminary NMR spectroscopy study of their interactions with galectin‐3 as a model lectin is conducted.</p

Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa : Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset

Ekologinen siirtymä viittaa järjestelmätason muutoksiin kohti kestäviä toimintatapoja sosiaalisissa, taloudellisissa ja teknologisissa järjestelmissä. Kyse on yhteiskunnan rakenteellisesta muutoksesta, joka kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kadon juurisyihin, kuten demografisiin ja sosiaalisiin, ekonomisiin ja teknologisiin, sekä institutionaalisiin ja hallinnollisiin tekijöihin. Ympäristöministeriön koollekutsuma ja yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa järjestämä Biodiversiteettiareena kutsui keväällä 2021 joukon eri alojen asiantuntijoita osallistumaan neljän työpajan sarjaan, jossa käsiteltiin ekologisen siirtymän edellytyksiä, vaatimuksia ja vaikutuksia Suomen näkökulmasta. Samalla tuotettiin tukimateriaalia Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman valmistelun pohjaksi. Työ toteutettiin murrosareenamenetelmällä, jossa muodostetaan visio kestävän tulevaisuuden tavoitetilasta ja rakennetaan tavoitetilaan johtavia muutospolkuja sekä tunnistetaan poluilta olennaisia toimenpiteitä ja vuorovaikutuksia

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen : METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteena on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2008 käynnistynyt METSO-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja siitä on tullut hyvin suosittu metsänomistajien keskuudessa. METSO-ohjelman avulla pyritään sovittamaan yhteen metsien talouskäyttö ja suojelu. Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat ohjelmaa yhteistyössä. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016-2025 valmisteltiin asiantuntijaryhmässä vuonna 2015. Valintaperusteissa esitellään ne monimuotoisuudelle arvokkaat metsäympäristöt, joita METSO-ohjelmalla pyritään turvaamaan. Valintaperusteet ovat apuväline ohjelmaan sopivien kohteiden löytämiseksi eivätkä ne sido metsänomistajaa tai viranomaista kohteen suojeluun. Valintaperusteet koostuvat yleisistä valintaperusteistä ja elinympäristökohtaisista perusteista. Mukana on kymmenen monimuotoisuuden kannalta keskeistä elinympäristöä, joille on laadittu laatuluokitus. Elinympäristöjen rinnalla kohteiden valinnassa voidaan ottaa huomioon uhanalaisten lajien esiintymiä, sijainniltaan sopivia metsätuhokohteita, kulttuuri- ja maisema-arvoja sekä virkistys- ja monikäyttömahdollisuuksia. Etenkin suojeltujen alueiden lähituntumassa voidaan METSO ohjelmaan valita luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita

Developing Policy Pathways : Redesigning Transition Arenas for Mid-range Planning

Sustainability transitions require new policy pathways that significantly reduce the environmental impacts caused by, for example, energy production, mobility and food production. Transition management (TM) is one of the approaches aiming at the creation of new ways to govern transitions. It uses transitions arenas (TA) as a key process and platform where new policy pathways are created in collaboration with multiple (frontrunner) stakeholders. TM’s ambitious and demanding agenda is not easy to implement. There is a continued need for testing and developing new ways of carrying out its key processes. We redesigned the TA process in the context of energy system change in Finland by 2030, focusing on interim goals, mid-range change pathways and developing a new notation system that allows participants to directly create the pathways. The resulting renewed TA process results in more specific and detailed mid-range pathways that provide more concreteness to how to implement long-term transition goals. It helps to bridge long-term national visions/strategies and low carbon experiments that are already running. The Finnish TA work created eight ambitious change pathways, pointing towards new and revised policy goals for Finland and identifying specific policy actions. Evaluation of the TA, 6–9 months after its completion underscores that an effective TA needs to be embedded by design in the particular political context that it seeks to influence. It is too early to say to what degree the pathways will be followed in practice but there are positive signs already

Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen

Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kannustetaan kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälki. Tässä tutkimuksessa muodostettiin ohjauskeinoyhdistelmiä vahvistamaan kotitalouksien kulutuksen (asuminen, liikenne, ruoka, muut tavarat ja palvelut) ilmasto-ohjausta. Päästövähennysten lisäksi on arvioitu hyväksyttävyyttä, toteutettavuutta, oikeudellisia näkökohtia ja kustannuksia. Arviointiin osallistettiin tutkijayhteisöä Delfoi-menetelmällä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perustuu tarkasteluun ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT). Tutkimuksessa kehitettiin mallia ja päivitettiin tilannekuva Suomen kansantalouden kasvihuonekaasupäästöistä (julkinen kulutus, kotitaloudet, investoinnit) vuonna 2019 ja kotitalouksien kulutuksen aikasarja vuosille 2000–2021. Myös kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perusura ilmasto- ja energiapolitiikan valossa vuonna 2035 tuotettiin ENVIMAT-mallilla. Perusuran ja päästövähennyksiä vahvistavien keinojen yhdistelmällä voitaisiin pienentää kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä lähes puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Ohjausta tulisi vahvistaa liikkumistarpeeseen, kulkutapoihin ja sähköistymisen kohdentumiseen vaikuttamalla; ruokavaliomuutosta tukemalla; tavaroiden käyttöiän pidentämisellä; ja tavaroiden ja palveluiden vähähiilisyyteen vaikuttamalla.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset : Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin. Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen. Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja. Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89

Polkuni toimittajaopiskelijasta toimittajayrittäjäksi

Opinnäytetyö kuvaa yrityksen perustamista ja yrittäjänä toimimista opintojen aikana. Työ esit-telee yhden onnistuneen esimerkin siitä, kuinka yrittämisen ja toimittajaopintojen yhdistäminen on mahdollista. Työ on koottu portfolio-opinnäytetyön muotoon. Opinnäytetyö perustuu pitkälti tekijän omakohtaisiin kokemuksiin opiskelemisen ja yrittäjyyden yhdistämisestä. Kokemusten tueksi on koottu portfolio, joka kuvaa hyvin eri vaiheita matkalla toimittajaopiskelijasta ensin toimittajaksi ja siitä toimittajayrittäjäksi. Opinnäytetyön tietopohja käsittelee suomalaista yritysmaailmaa toimittajan näkökulmasta. Työssä yritysmaailma on jaettu toimittajan kannalta kolmeen merkittävään kokonaisuuteen: mikroyrityksiin ja pakkoyrittäjyyteen, media-alan startupeihin ja joukkorahoitukseen sekä media-alan työllistäjiin ja isoihin mediataloihin. Työn tavoitteena on esitellä yhden onnistuneen esimerkkitapauksen myötä se, että jo opiske-luaikana toimittaja voi perustaa kannattavan yrityksen. Työ koostuu neljästä osiosta. Ensimmäisessä osiossa esitellään työn taustoja ja asetetaan työlle tavoitteet. Toisessa osiossa perehdytään suomalaiseen yritysmaailmaan toimittajan näkökulmasta. Kolmannessa osiossa käydään läpi tekijän oma polku ensin toimittajaopiskelijasta toimittajaksi ja siitä toimittajayrittäjäksi. Työn portfolio-osuus liittyy kolmanteen osioon. Neljännessä osiossa annetaan vinkkejä niille opiskelijoille, jotka haaveilevat yrityksen perus-tamisesta opintojen aikana, kuvaillaan opinnäytetyön tekijän yrityksen tulevaisuutta sekä ar-vioidaan opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyöhön liittyvä portfolio on koottu vuosina 2012–2014