Urapolun ongelmat suomalaisissa yliopistoissa

Suomalaisiin yliopistoihin on viime vuosina vaivihkaa ujutettu lähinnä Yhdysvalloista omaksuttu akateemisella uralla etenemisen kolmiportainen tenure track -järjestelmä. Urapolun suomalaisversiota olisi syytä parantaa ja selkeyttää, ja samalla päivittää se kansainväliseen malliin.Non peer reviewe

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) -selvityksen keskeinen tavoite oli arvioida, mikä on Suomelle sopiva kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2050 ja mitkä ovat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Arvioiden lähtökohdaksi asetettiin biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmän linjausten mukaisesti, että Suomi vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 85–90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Maankäyttösektorille (ns. LULUCF) ei sen sijaan asetettu erillistä tavoitetta, vaan päästöistä ja nieluista (poistumista) koostuva kokonaispäästökehitys arvioitiin laskelmien tuloksena. Tulosten mukaan Suomi voi saavuttaa 85–90 %:n päästövähennystavoitteen vuonna 2050 erilaisia polkuja pitkin. Kriittisiä tekijöitä ovat energian käytön tehostuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävä lisäys, energiajärjestelmän sähköistyminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) käytettävyys bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä. Kaikissa poluissa BKT:llä mitatun taloudellisen hyvinvoinnin arvioitiin kasvavan, ja teknologisen kehityksen vaikutus oli kasvun tärkein ajuri. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden tarkastellusta polusta ja metsänielun epävarmuuksista riippuen joko ennen vuotta 2040 tai vasta sen jälkeen. Päästöjen vähentämisen lisäksi metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Maakuntien rooli ja vaikuttavat ilmastotoimet hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi

Julkaisun sivua 69 on päivitetty 14.4.2022.Tähän raporttiin on koottu yhteen vaikuttavia päästövähennystoimia tutkimuksista sekä seitsemän maakunnan ilmastotiekartoista. Näitä maakuntia ovat Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Raportin mallitiekartoissa korostuu maakunnallisten toimijoiden, kuten maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja kehitysorganisaatioiden rooli hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Resurssit maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön ovat rajalliset, joten on tärkeää keskittää resurssit kaikkein vaikuttavimpiin toimiin. Kriittisiä toimia fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi ovat energiankäytön pienentäminen ja tehostaminen, vähäpäästöisen energian osuuden merkittävä kasvattaminen sekä lämmityksen, liikenteen ja teollisuusprosessien puhdas sähköistäminen. Maankäyttösektorilla kriittisiä päästövähennystoimia ovat etenkin turvemaapeltojen ja -metsien päästöjen hallinta sekä metsäkadon estäminen. Puhtaan energiantuotannon osalta maakunnallisten toimijoiden tehtäviä ovat muun muassa kaavoitus, lupaprosessien kehittäminen sekä keskeisten toimijoiden yhteistyön, osaamisen ja rahoituksen edistäminen. Liikenteessä kaavoituksella, kestävän liikkumisen ohjelmilla ja pilottihankkeilla vaikutetaan liikenteen päästöihin. Rakennusten päästöjen vähentämiseksi maakuntatason toimijat voivat kannustaa alueen kiinteistönomistajia energiaremontteihin. Maakunnallinen ilmastotyö on jatkuva prosessi, sillä uusia päästöihin vaikuttavia toimintasuunnitelmia ja toimia tehdään jatkuvasti. Ilmastotyön tuloksellisuutta ajatellen on keskeistä, että tiekarttojen päästövähennystoimet etenevät luotettavasti ja nopeasti käytännön toteutukseen. Kriittistä on, että toteuttajaorganisaatioissa on riittävät resurssit tiekarttojen toimeenpanoa varten. Konkreettisilla investoinneilla on alue- ja kuntataloutta vahvistava vaikutus. Maakuntien ilmastotiekartoissa korostuu ilmastonmuutoksen hillintä. Raportissa kiinnitetään huomiota ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien synergioihin. Ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä ihmisille, elinkeinoille ja luonnolle. Nämä riskit voivat haitata kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista laajemmin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat välttämättömiä maakuntien aluetalouden sekä ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta. Mallitiekartat kuvaavat ilmastotyön laajuutta ja monialaisia kysymyksiä, joiden parissa hiilineutraalisuustyötä tehdään. Ilmasto-ohjelmien toimeenpanovaiheessa on tärkeää jatkaa osallistavaa työskentelytapaa, jossa maakunnat toteuttavat ilmastotoimia yhteistyössä valtakunnallisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Raportin mallitiekartoissa on mukana ilmastotyön käytännön seurannan tueksi sopivia mittareita ja asiantuntija-arvioita yksittäisten toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuudesta. Mallitiekartat luovat pohjaa tulokselliselle ilmastotyölle

The role of regions and impactful climate actions in achieving a carbon-neutral Finland

The role of regions and impactful climate actions in achieving a carbon-neutral Finland This report is a collection of effective emission reduction measures from research and the climate roadmaps of seven regions. These regions are South Karelia, Pirkanmaa, North Ostrobothnia, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa and Southwest Finland. The model roadmaps in this report emphasise the role of regional actors such as regional councils, Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) and development organisations in achieving carbon neutrality objectives. Resources available for climate work in regions and municipalities are limited, so it is important to focus them on the most effective measures. Critical measures for reducing emissions from fossil fuels include reducing energy consumption and improving energy efficiency, significantly increasing the share of low-emission energy and the clean electrification of heating, transport and industrial processes. In the land use sector, critical emission reduction measures include the management of emissions from peatland fields and forests and the prevention of deforestation, in particular. As for clean energy production, regional actors’ tasks include zoning, developing permit processes and promoting the cooperation, competence and funding of key actors. In transport, emissions are impacted by zoning, sustainable transport programmes and pilot projects. In order to reduce emissions from buildings, regional actors can encourage local property owners to undertake energy renovations. Regional climate work is a continuous process, as new action plans and measures that affect emissions are implemented out constantly. To ensure the effectiveness of climate work, it is essential that the planned emission reduction measures of the roadmaps progress reliably and quickly towards practical implementation. It is crucial that relevant organisations have sufficient resources for implementing the roadmaps. Concrete investments have a positive impact on regional and municipal finances. The regions’ climate roadmaps focus on climate change mitigation. This report draws attention to synergies between climate change mitigation and adaptation measures. The progress of climate change poses significant risks to people, industries, and nature. These risks can hamper the wider achievement of sustainable development goals. Climate change mitigation and adaptation are essential for both re-gional economy as well as human health and safety. The model roadmaps describe the range of climate work and the multidisciplinary issues of carbon neutrality work. In the implementation phase of the climate programmes, it is important to maintain a participatory working method where regions implement climate action in cooperation with national and local stakeholders. The model roadmaps in this report include suitable indicators to support the practical monitoring of climate work and expert assessments of the impacts/effectiveness of individual measures. The model roadmaps lay the foundations for successful climate work

Review of \u3ci\u3eWhere the Sky Began: Land of the Tallgrass Prairie\u3c/i\u3e By John Madson

Appendices include a useful list of prairie nurseries and seed sources and a directory of representative tallgrass prairies. Although the directory is by no means intended to be comprehensive, one can still complain about the omission of sites such as the Rockefeller Experimental Tract near Lawrence, Kansas. Where the Sky Began, possibly supplemented by a localized and biologically more detailed study (e.g., O. J. Reichman\u27s Konza Prairie: A Tallgrass Natural History), will give the general reader a highly enjoyable introduction to the history and biota of the tallgrass prairie

Introduction

Peer reviewe