Puhekieli sanomalehtitekstissä - kahden ikäryhmän käsityksiä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kahden ikäryhmän, nuorten aikuisten (18–30-vuotiaat) ja keski-ikäisten (45–60-vuotiaat), mielipiteitä sanomalehtitekstissä esiintyvistä puhekielisistä ilmauksista. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka hyvin vastaajat erottavat puhekielen normitetusta kirjoitetusta kielestä, ja miten he suhtautuvat puhekielisten ilmausten käyttämiseen sanomalehtikontekstissa. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena, jossa vastaajille ei kerrota etukäteen mikä itse asiassa on tutkimuksen kohteena. Tarkastelen esiintyykö tutkimuksen kohteena olevien ikäryhmien mielipiteissä eroavaisuuksia. Tutkimuksen kohteena ovat myös tietyt puhekielen käyttötavat ja -yhteydet sanomalehtikontekstissa. Selvitän, onko olemassa tilanteita, jolloin normista voi tutkimusryhmien mielestä poiketa ja millä tavoin. Tutkimukseni vastaajat vaikuttaisivat olevan odotusteni mukaisesti hyvin perillä siitä, mitä ovat puhekieli ja kirjakieli, ja millaisissa tilanteissa ja yhteyksissä niitä perinteisesti käytetään. Vastaajat suhtautuvat suhteellisen myönteisesti siihen, että on tiettyjä tilanteita ja yhteyksiä, jolloin näistä totutuista säännöistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti puhekieltä ei tulisi vastaajien mielestä käyttää sanomalehtitekstissä. Kuitenkin sitä voi heidän mielestään käyttää tietyissa juttutyypeissä, kuten mielipidekirjoituksissa ja haastatteluissa. Erityisen sallittua ja suotavaa puhekielen käyttö on heidän mielestään suorissa lainauksissa. Esimerkkilauseita tarkasteltaessa vastaajista juuri kukaan ei hyväksy puhekielistä muotoa, edes suoriin sitaattilauseisiin. Mitä tulee puhekieliseen sanastoon, uudet erikoislainat ovat edelleen vastaajilleni vieraita, eikä niitä kovin helposti hyväksytä sanomalehtikieleen. Asiasanat:kansanlingvistiikka, kirjoitettu puhekieli, puhekieli, sanomalehtikiel

Vesistösäännöstelyjen kehittämisen nykyvaihe ja kokemukset kehittämishankkeista - yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista

Vesistösäännöstelyjen haittojen vähentämiseen ja hyötyjen lisäämiseen tähtäävä kehitystyö on viime vuosina ollut intensiivistä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on kartoittanut säännöstelyjen kehittämistoiminnan laajuutta ja siitä saatuja kokemuksia kyselyllä alueellisille ympäristökeskuk­sille ja toiminnanharjoittajille. Säännöstelyn kehittämishankkeita on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettu tai käynnissä noin 80. Suurin osa säännöstelyn kehittämishankkeista on tapahtunut yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten, eri viranomaistahojen, paikallisten toimijoiden ja vesistön käyttäjien sekä voimayhtiöiden edustajien kanssa. Kehittämishankkeiden perusteella on esitetty suosituksia säännöstelyn haittojen vähentämiseksi ja hyötyjen lisäämiseksi. Eniten suosituksia on esitetty säännöstelykäytäntöön ja vesistön kunnostustoimenpiteisiin. Kunnostustoimenpiteet ovat liittyneet vesikasvillisuuden vähentämiseen, rantojen eroosiosuojauksiin ja veden alle jääneiden kantojen poistoon. Säännöstelylupaa on tarkistettu 30 tapauksessa ja kokonaan uusi lupa on haettu yhdeksässä tapauksessa. Hankkeilla on parannettu olosuhteita virkistyskäytölle ja vähennetty säännöstelyn kielteisiä vaikutuksia vesiluontoon. Ongelmia on kuitenkin esiintynyt mm. suositusten täytäntöönpanossa. Vedenpinnan nostohankkeita on toteutettu vain vähän mm. tilakohtaisten vaikutusten arvioinnin korkeiden kustannusten vuoksi. Ongelmalliseksi on joissakin tapauksissa koettu vesilain tulkinnanvaraisuus vanhojen säännöstelylupien tarkistamista koskevien pykälien osalta

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot

Selvityksen tarkoituksena oli määritellä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) mukaan ympäristölupahakemuksissa tulee esittää arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. BAT:n käsite on kuitenkin jätevedenpuhdistuksen osalta ollut epäselvä ja tämä on hankaloittanut ympäristölupahakemuksien laatimista ja käsittelyä. Jätevedenpuhdistamoiden prosessien ja toiminnan kartoittamiseksi tehtiin kysely valituille eri puolilla Suomea sijaitseville puhdistamolle. Kyselyyn osallistui 57 puhdistamoa ja ne jaettiin virtaaman mukaan kolmeen kokoluokkaan seuraavasti: 20 kpl suuria (Q > 10 000 m3/d), 24 kpl keskisuuria (1 000 < Q < 10 000 m3/d) ja 13 kpl pieniä (Q < 1 000 m3/d) puhdistamoja. Puhdistamoiden tehokkuudesta ja kuormituksesta saatuja tietoja käytettiin arvioitaessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa asiantuntijatyöryhmässä. Raportti on kansallinen BAT-selvitys, mutta sen sisältö mukailee virallisten BAT-dokumenttien sisältöä. Aluksi luvussa 2 esitellään yleistä tietoa jätevesien ympäristövaikutuksia ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Luvussa 3 tarkastellaan jätevedenpuhdistamoille tulevia kuormitusjakeita. Neljännessä luvussa tarkastellaan nykyisiä kulutus- ja päästötasoja jätevedenpuhdistamoille tehdyn kyselyn pohjalta. Luvussa 5 esitellään BAT:n määrittämisessä huomioon otettavia, nykyisin yleisesti käytössä olevia tekniikoita, joiden avulla saavutettavia kulutus- ja päästötasoja esitellään luvussa 6. Näiden tietojen ja työryhmän kokemuksien pohjalta on muodostettu luvussa 7 esiteltävät BAT-päätelmät. 8. luvussa esitellään lupaavia tekniikoita, joista on vain jonkin verran kokemuksia, mutta joiden arvellaan vakiintuvan käyttöön tulevaisuudessa. BAT-raportin on tarkoitus toimia ympäristöluvan hakijoiden ja lupakäsittelijöiden käsikirjana

Myyntiprosessin tehostaminen : case Yritys X

Pankkien välinen kilpailu asiakkaista on tänä päivänä yhä kovempaa. Jokainen pyrkii saamaan asiakkaat valitsemaan juuri heidän pankkinsa. Asiakashankinnan kautta pyritään saamaan myyntiä. Myynnin kautta taas pyritään saamaan tuottoa ja kannattavuutta yritykselle. Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää, miten yritys X:n myyntiprosessia voitaisiin tukea ja tehostaa. Myyntiprosessin eri vaiheiden toteutumista kyseisessä yrityksessä haluttiin tarkastella lähemmin. Tarkastelulla haluttiin selvittää, onko prosessissa mahdollista jättää jotakin pois tai mahdollisesti siirtää hoidettavaksi toiseen yksikön hoidettavaksi. Opinnäytetyön teoriaosuus jakaantuu myyntiosaamisen teoriaan sekä myyntiprosessin teoriaan. Teoriaosuuden ensimmäisessä osassa käsitellään myyntityötä yleisesti sekä myyjän ominaisuuksia myyntityössä. Ensimmäisessä osassa tuodaan esille myös asiantuntijuus myyntityössä. Teorian toisessa osassa selvitetään myyntiprosessin eri vaiheita. Myyntiprosessin vaiheet kuvataan asiakkaan hankinnasta itse saadun asiakassuhteen jälkihoitoon. Empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä toteutettiin teemahaastatteluin. Haastatteluiden tarkoitus oli selvittää miten pankkitoimihenkilöt kokevat myyntiprosessin eri vaiheet päivittäisessä työskentelyssään. Haastatteluilla haluttiin saada selville tehokasta myyntiprosessia mahdollisesti hidastavat tai estävät tekijät. Haastatteluiden kohteena oli kymmenen pankkitoimihenkilöä. Viisi heistä työskenteli sijoitusvirkailijoina ja viisi työskenteli lainavirkailijoina. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella verkkotapaamisen jälkihoito nousi esiin suurimpana tehostamista vaativana myyntiprosessin vaiheena. Verkkotapaamiseen ja itse jälkihoitoihin kuluu yrityksessä tällä hetkellä keskimäärin yhtä paljon aikaa. Verkkotapaaminen on asiointikanava, jonne asiakkaat pyritään yrityksessä ohjaamaan yhä enenevässä määrin. Näin ollen verkkotapaamisen myyntiprosessi tulee olla kunnossa. Tutkimustulosten perusteella myös lainavirkailijoiden osaamista kokonaisuuden myynnissä tulisi tarkastella.Banks today compete fiercely on customers. Every bank tries to make customers choose them. New customers are the way to increase sales, and through sales the company hopes to gain profits and cost-efectiveness. This thesis sets out to find ways on how to support and accelerate the sales process of company X. In the company in question, the realization of the different stages of the sales process was taken under more specific scrutiny. The aim of this closer study was to find out whether it is possible to transfer parts of the process for another unit to manage or to leave something out completely. The theoretical part of the thesis is divided into two parts, the theory of sales competence and of sales process. The first part concerns sales work in general and the properties of a sales person, and the expertise in sales work is also discussed. In the second part the focus is on the different stages of the sales process, which are described as reaching from the acquisition of the customer to the aftercare of the acquired customer relationship. In the empirical part of the thesis a qualitative method is applied, and it was carried out as theme interviews. The aim of the interviews was to find out how bank clerks see the stages of the sales process as part of their daily work. Another aim was to find out the possible factors slowing or hindering the effectiveness of the sales process. Ten bank clerks were chosen as the subjects of the interviews, five of which were working as investment clerks and five as loan clerks. As the result of this study, the aftercare of internet meetings is the stage of the sales process that needs greatest attention in enhancing the effectiveness of the sales process. In the company in question, the time consumed into the internet meeting and the aftercare of the meeting is at the moment the same in average. The internet meeting is the preferred channel of communication between the bank and the customers, and the customers are encouraged to use it. The sales process of the internet meeting should therefore be in good condition. According to the results of this study, the know-how of the loan clerks in selling the coherent whole to the customer is also something that should be examined more closely

Ruokapiirin perustamisen prosessikuvauksen laatiminen

Lähi- ja luomuruoka ovat kasvattaneet suosiotaan viimeisten vuosien aikana huimasti. Kuluttajat haluavat ruokansa tulevan läheltä ja sen halutaan olevan puhdasta. Lisäksi halutaan tukea pieniä paikallisia tuottajia, jotta tiedetään tarkkaan ruoan alkuperä. Luomu- ja lähiruoan saatavuus ei vielä vastaa kysyntää. Tämän seurauksena ruokapiirien kysyntä on kasvanut huomattavasti. Ruokapiireissä joukko talouksia tilaa lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajilta ilman välikäsiä. Ruokapiirejä on monenlaisia ja erikokoisia. Niiden toimintatavat voivat myös vaihdella suuresti. Niiden perusidea on kuitenkin erittäin yksinkertainen. Ruokapiirin perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen tarvitaan kuitenkin paljon ponnisteluja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata ruokapiirin perustamisprosessi. Suurimpana tavoitteena oli kehitellä malli ruokapiirin perustamisesta. Perustamista kuvaava malli ohjeistaisi tulevaisuudessa ruokapiirin perustamista sekä helpottaisi vetäjän roolia. Keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössä ovat ruokapiirin lisäksi luomu- ja lähiruoka, sillä suurin osa ruokapiirin välityksellä tilatuista tuotteista on luomu- ja lähiruokaa. Tämän takia oli tärkeää tutustua lähdemateriaaliin lähi- ja luomuruoasta. Itse ruokapiirin perustamisesta löytyi kuitenkin niukasti lähdemateriaalia, joten haastattelut toimivat tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä. Tärkeänä osana työtä on ollut tutustua kuluttamiseen ja ruokapiiriin osana vastuullista kuluttamista. Tiedonkeruu-menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valittiin kolme ruokapiirin perustajaa ja selvitettiin heidän kokemuksensa ruokapiirin perustamisesta. Perustajien kokemukset ruokapiirin perustamisesta antoivat luotettavimman pohjan mallin kehittämiseen. Opinnäytetyössä esitellään toteuttamisprosessi vaihe vaiheelta. Työn tuotoksena syntyi prosessimalli ruokapiirin perustamisesta. Prosessimallia voidaan pitää melko luotettavana koska sen tulokset ovat peräisin oikeasta elämästä teoriaan liitettynä. Luotettavuutta olisi kuitenkin lisännyt vieläkin useamman perustajan haastattelu. Mallia voidaan pitää kuitenkin monipuolisena ja onnistuneena, sillä loppujen lopuksi jokaisella ruokapiirillä on oma tapansa toimia.Establishing a Process Description of Launching a Food Community During recent years local and organic food have tremendously grown their popularity. Consumers want their food to be produced near and they want it to be fresh. In addition, consumers want to support local producers to get to know where the food exactly comes from. The availability of organic and local food is not yet in line with demand. As a result, the demand for food communities has dramatically increased. In food communities a number of households order their local and organic food directly from producers without intermediaries. Different kinds and sized food communities exist. Their practices can also vary greatly. Their basic idea is therefore very simple. To set-up and operate a food community, however, requires a lot of effort. The purpose of this study was to determine and describe the set-up process of a food community. The main objective was to develop a model for the establishment of a food community. This model instructs the future establishment of a food community and facilitates the role of a team leader. The key concepts of this study besides food community were local and organic food, because most of the products, which are ordered through the food community, are organic and local food. For this reason, it was important to explore the source material of local and organic food. The source material on how to set-up a food community was not easy to find, so the interviews worked as the most important tool for data collection. An important part of the work has been to explore consumption and food community as parts of responsible consumption. Theme interview was used as the data collection method. Three food community founders were chosen to be interviewed to find out their experiences about setting- up a food community. The experiences of the founders gave the most reliable base for the model development. This study presents the implementation process step by step. The work provided a process model for how to set-up a food community. The process model can be considered quite reliable because its results are derived from real life combined with theory. The reliability would have increased even if more founders had been interviewed. The model, however, can be considered as versatile and successful, because after all every food community has its own way of action

Mähkän tilan pihapiirin suunnittelu

Tämä opinnäytetyö on suunnitelma Mähkän tilan pihapiirin käytöstä. Mähkän tila sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa Sastamalan Keikyässä Äetsän-mäen kylässä. Tässä suunnitelmassa esitetään oleelliset asiat kohteen korjaustyön kannalta. Suunnitelmaa varten selvitettiin alueen historia. Historiallinen selvitys pohjautuu aiemmin tehtyihin selvityksiin. Pihapiiri ja pihan rakennusten nykytilanne inventoitiin ja laadittiin käyttöönottosuunnitelma. Nykytilanteesta laadittiin kolmiulotteinen malli Archi-CAD 18 -ohjelmalla. Asiakkaan toiveena oli kunnostaa pihapiiri entistäen ja säilyttäen. Suunnitelmat tehtiin ottaen huomioon ympäristön ja tontin historia sekä alueella sijaitsevat muinaismuistoalueet. Pihapiirin havainnekuvat tehtiin Twinmotion 2018 -versiolla. Lisäksi suunnitelmaa tukemaan tehtiin selvitykset maisemansuojelusta sekä maisemanhoidosta.This thesis is a plan for the use of the Mähkä courtyard. The farm of Mähkä is located in a nationally remarkable cultural landscape in the village of Äetsänmäki, Keikyä, Sastamala. This plan sets out the essential points for the repair work. The history of the area was researched for the plan. The historical study was based on previous studies. The current situation of the yard and its buildings was inventoried and a deployment plan was drawn up. A three-dimensional model of the current situation was made with the ArchiCAD 18 software. The customer's wish was to renovate the yard and preserve it. The plans were made considering the history of the environment and the ancient sites of the area. The visualization of the yard was made with Twinmotion 2018. In addition, surveys of landscape planning and landscape management were made to support the plan

Huoltajien näkemyksiä osa-aikaisen varhaiskasvatuspalvelun sisällöstä

Opinnäytetyössämme tutkimme huoltajien näkemyksiä osa-aikaisen varhaiskasvatuspalvelun sisällöstä. Aihe on ajankohtainen uuden varhaiskasvatuslain astuessa voimaan 1.8.2016. Uusi varhaiskasvatuslaki mahdollistaa kunnille varhaiskasvatuksen rajaamisen 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Uusi varhaiskasvatuslaki määrittelee myös ensi kertaa varhaiskasvatuksen tavoitteet. Opinnäytetyössä tarkastellaan uutta varhaiskasvatuslakia, subjektiivista päivähoito-oikeutta ja sen rajaamista, Vantaan kaupungin varhaiskasvatuspalveluita sekä varhaiskasvatuspalvelun muotoilua ja kehittämistä asiakaskyselyn avulla. Opinnäytetyössä tutkittiin huoltajien vastauksia Vantaan varhaiskasvatuspalvelujen Lapset ja palveluverkko -työryhmän tekemästä kyselytutkimuksesta. Opinnäytetyössä tarkastellaan huoltajien näkemyksiä 20 tunnin varhaiskasvatuspalvelun sisällöstä. Opinnäytetyön toimeksianto syntyi Vantaan kaupungin varhaiskasvatuspalveluilta, tavoitteena tuottaa tietoa varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseksi palvelumuotoilun avulla. Tutkimme kyselyn vastauksia sisällönanalyysilla. Huoltajien vastauksista luokiteltiin sisällönanalyysin tuloksena viisi ryhmää, joissa nousivat esiin vastaajien tärkeimmiksi kokemat aiheet osa-aikaista varhaiskasvatuspalvelun sisältöä koskien. Ryhmiksi syntyivät pedagoginen näkemys, toiminnallinen näkemys, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkemys, sosiaalinen ja yhteisöllinen näkemys, sekä lapsen fyysiset tarpeet ja perushoito. Varhaiskasvasympäristöllä ja ammattilaisten pedagogisella osaamisella koettiin olevan tärkeä rooli lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Varhaiskasvatus nähtiin toiminnallisena ja sosiaalisena ympäristönä, jossa lapsi oppii tärkeitä yhteisöllisiä taitoja leikin varjolla ammattilaisen ohjaamana.Our thesis examines custodian's views within the part-time early childhood education service. The subject is a new issue when the Early Childhood Education Act enters into force on 1 August 2016. The new Early Childhood Education Act allows municipalities to limit early childhood education to 20 hours a week if child custodians do not work or study full time. The new Early Childhood Education Act also defines the objectives of the education for the first time. The theoretical reference framework of the Bachelor's Thesis consists of The new law on early childhood education, the ability of municipalities to cut the rights of Early Childhood education, the early childhood education services of Vantaa City and the design and development through a customer survey. The thesis was carried out as a content analysis of the results of the survey carried out by Vantaa's Early Childhood Services and Children's Services Network. The thesis examines the concerns of the carers about the contents of the 20-hour early childhood education service and compares the views of the carers with the new early childhood education setting from the goals of early childhood education. The need for a thesis was born in Vantaa's early childhood education services, whose goal is to generate information by means of service development through service design. Responses formed from the content analysis as five groups, highlighting the main themes of carers about the part-time content of early childhood education. Pedagogical views, functional views, equality and parity, social and community view, and the physical needs and basic care of the child. Early onset and professional pedagogical skills were considered to play an important role in child growth and development. Early childhood education is seen as a functional and social environment where a child learns important social skills under the guise of play with professionals

Tuotantokannustin Suomessa : Kannustinjärjestelmän vaikutukset kansainvälisiin yhteistuotantoihin elokuva-alalla

Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin otettiin Suomessa käyttöön tammikuussa 2017. Opinnäytetyö käsittelee tuotantokannustinta ja sen vaikutuksia elokuva-alan kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Työssä tutkitaan miten kansainvälisten yhteistuotantojen suomalaiset pää- tai osatuottajat hyötyvät uudesta rahoitusmallista ja minkälaisia mahdollisuuksia se voi tuottajille tarjota. Opinnäytetyö kysyy, miten tuotantokannustin vaikuttaa suomalaisten tuotantoyhtiöiden taloudelliseen houkuttelevuuteen yhteistuottajina ja Suomen kilpailukykyyn kansainvälisillä elokuva-alan markkinoilla. Työ tarkastelee kannustinjärjestelmää taloudellisesta näkökulmasta ja peilaa järjestelmää muiden maiden kannustinjärjestelmiin. Työ on toteutettu teemahaastatteluilla. Työ esittelee Tekesin edustajan sekä suomalaisen tuotantoyhtiön edustajan kokemuksia ja kehitysehdotuksia kannustinjärjestelmään liittyen. Näiden kahden haastattelun ohella työssä on käytetty kirjallisia lähteitä tekijöiden oman analyysin ja johtopäätösten tueksi. Opinnäytetyötä varten kerätyn tiedon pohjalta työ esittelee kannustinjärjestelmän haasteita ja kokoaa yhteen kehitysehdotuksia. Haastattelumateriaalien myötä on selvää, että kannustinjärjestelmälle on ollut suuri tarve ja se on hyödyksi alan toimijoille. Kannustin on tärkeä Suomen elokuva-alan kilpailukyvyn nostamiseksi ja paikallisen elokuva-alan toiminnan edistämiseksi. Haasteita löytyy käytäntöjen yhteensovittamisessa, sillä elokuva-alan toimintatavat ja käytännöt poikkeavat muiden alojen toimintatavoista, joihin maksuhyvitystä jakava Tekes on aikaisemmin tottunut. Lisäksi kannustin on uusi järjestelmä Suomessa ja se vaatii tuottajilta sopeutumista uuteen rahoitusmuotoon.Finland launched its production incentive system in January 2017. This thesis covers the new production incentive and the effects it has on international co-productions. The thesis examines how the Finnish producers and co-producers can benefit from the new financing model and what opportunities it can provide, focusing on international co-produc- tions. The thesis also asks what the effects are regarding the production incentive on the economic and international competitiveness of the Finnish production companies, as co- production partners for foreign production companies and in the international film market. The work examines the incentive scheme from an economic perspective, and mirrors the incentive schemes and their effects on other European countries. The study has been carried out with theme interviews. The thesis introduces the representa- tive of Tekes - the Finnish Funding Agency for Innovation, and a representative for a Finnish production company, sharing their experiences and suggestions for developing the Finnish production incentive system. In addition to these two interviews, the authors have used writ- ten sources for their own analysis and to support the conclusions of the study. Based on the information and sources collected for this study, the thesis presents the chal- lenges of the incentive scheme and brings together development suggestions for the sys- tem. Based on the interviews, it is clear that there’s been a need for an incentive system and it is highly beneficial for the industry. The new production incentive increases the competive- ness and promotion of the Finnish film industry, and develops the local film scene. The chal- lenges of the new incentive system can be found in coordinating and bringing together the different practices of the industries, as the practices of the film industry differ from those industries Tekes is familiar with. In addition, as the incentive is a brand new system in Fin- land, it requires producers to adapt to a new type of financing

Muistisairaan potilaan omaisen kohtaaminen perusterveydenhuollossa

Opinnäytetyön aiheena oli muistisairaan potilaan omaisen kohtaaminen perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea ja ohjausta omaiset olivat saaneet ja minkälaista tukea ja ohjausta omaiset olisivat tarvinneet, kun läheisen muistisairaus on ollut diagnoosivaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoutta Ylöjärven terveyskeskukselle siitä, minkälaista tukea ja ohjausta omaiset kaipaavat läheisen sairastuessa muistisairauteen. Lisäksi työn tavoitteena oli antaa valmiuksia kohdata omainen ammattimaisesti hoidettavan muistisairaan rinnalla, sekä pystyä tukemaan ja ohjaamaan omaista mahdollisimman hyvin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmä oli kyselytutkimus. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön tutkimusjoukkona olivat ylöjärveläiset muistisairaiden omaishoitajat. Tulokset osoittavat, että osa omaisista oli tyytyväisiä perusterveydenhuollosta saatuun tukeen ja ohjaukseen. Ohjausta oli saatu useimmiten sekä sanallisesti että kirjallisesti. Osa omaisista koki sitä vastoin jääneensä ilman tukea ja ohjausta. Omaisten tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta nousi erityisesti esiin se, että omaiset olisivat tarvinneet enemmän konkreettista tietoa muistisairaudesta sekä siitä, kuinka läheisen etenevä muistisairaus voi vaikuttaa arkeen ja kuinka omainen pystyisi tukemaan muistisairasta läheistään mahdollisimman hyvin. Omaiset olisivat tarvinneet tukea ja ohjausta myös omaan jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyön tuloksien perusteella muistisairaiden potilaiden omaisten saamaa tukea ja ohjausta olisi tärkeää kehittää. Tuen ja ohjauksen antamista voisi pyrkiä kehittämään yksilöllisemmäksi, koska tulosten perusteella omaisten tiedon ja tuen tarve oli vastaajasta riippuen erilaista. Usean vastauksen perusteella omaisen oma jaksaminen oli vaakalaudalla, joten myös omaisen hyvinvointiin olisi hyvä kiinnittää riittävästi huomiota hoidettavan muistisairaan rinnalla. Jatkotutkimusehdotuksia muodostui useampia; missä palveluketjun vaiheessa omaisen tiedon ja tuen tarpeet jäävät vähälle huomiolle ja miten tätä voisi ehkäistä? Kuinka paljon muistisairaiden omaishoitajina on muistisairaiden lapsia, ja olisivatko he kiinnostuneempia osallistumaan vertaistukiryhmiin, jos ne olisi suunnattu muistisairaiden ihmisten lapsille?The topic of this study is encountering a relative of a patient with a memory disorder in primary health care. The purpose of this study was to collect information on what kind of support and guidance the relatives have received and what kind of support and counseling the relatives would have needed at the time of the diagnosis. The aim of this study was to increase the knowledge of Ylöjärvi Health Care Centre’s employees on the kind of support and advice that relatives need when a family member suffers from a memory disorder. This study was conducted in 2017 and 2018 in co-operation with Ylöjärvi Health Centre. The data were collected from Ylöjärvi family caregivers whose close family members suffer from a memory disorder. The study employed the qualitative research method. The data were collected using a questionnaire, and it was analysed by means of a qualitative content analysis. By January 2018, a total of 37 responses were received. The response rate was 29 %. The results suggest that the support and guidance had been felt very differently in primary health care. Most of the respondents considered the support they received was inadequate, but there was also a lot of good experiences. Caregivers would have needed more concrete information about memory disorders, for example how a memory disorder can affect everyday life and the family member’s behaviour in the future. Caregivers would have needed more support and guidance for their own well-being. Support and counseling were provided both in writing and verbally in primary health care. Based on the results of the study, it would be important to develop support and guidance provided by primary health care. The results showed that the need for support is very unique to everyone. Some caregivers were very happy with the guidance they received, others were very disappointed