Living in Rural New England Amplifies the Risk of Depression in Patients with HIV

The importance of depression as a complication of HIV infection is increasingly understood, and people living in rural areas are at increased risk for depression. However, it is not known whether living in rural areas amplifies the risk of depression in patients with HIV. We compared the prevalence of depression between rural and metropolitan HIV patients seen at the Dartmouth-Hitchcock HIV Program in a retrospective cohort study. Using the validated Rural-Urban Commuting Area Score, we categorized patients as living in small town/rural areas, micropolitan or metropolitan towns. Then, using a multivariate logistic regression model to adjust for demographic factors that differed between rural and metropolitan patients, we estimated the impact of living in rural areas on the odds of depression

Life cycle assessment of plant cell cultures

A novel food such as plant cell culture (PCC) is an important complementary asset for traditional agriculture to tackle global food insecurity. To evaluate environmental impacts of PCC, a life cycle assessment was applied to tobacco bright yellow-2 and cloudberry PCCs. Global warming potential (GWP), freshwater eutrophication potential (FEUP), marine eutrophication potential, terrestrial acidification potential (TAP), stratospheric ozone depletion, water consumption and land use were assessed. The results showed particularly high contributions (82–93%) of electricity consumption to GWP, FEUP and TAP. Sensitivity analysis indicated that using wind energy instead of the average Finnish electricity mix reduced the environmental impacts by 34–81%. Enhancement in the energy efficiency of bioreactor mixing processes and reduction in cultivation time also effectively improved the environmental performance (4–47% reduction of impacts). In comparison with other novel foods, the environmental impacts of the PCC products studied were mostly comparable to those of microalgae products but higher than those of microbial protein products produced by autotrophic hydrogen-oxidizing bacteria. Assayed fresh PCC products were similar or close to GWP of conventionally grown food products and, with technological advancements, can be highly competitive.Peer reviewe

Scandinavian perspectives on plant gene technology: applications, policies and progress

Plant research and breeding has a long and successful history in the Scandinavian countries, Denmark, Finland, Norway and Sweden. Researchers in the region have been early in adopting plant gene technologies as they developed. This review gives a background, as well as discuss the current and future progress of plant gene technology in these four countries. Country-specific details of the regulation of genetically modified plants are described, as well as similarities and differences in the approach to regulation of novel genome-editing techniques. Also, the development of a sustainable bioeconomy may encompass the application of plant gene technology and we discuss whether or not this is reflected in current associated national strategies. In addition, country-specific information about the opinion of the public and other stakeholders on plant gene technology is presented, together with a country-wise political comparison and a discussion of the potential reciprocal influence between public opinion and the political process of policy development. The Scandinavian region is unique in several aspects, such as climate and certain agriculturally related regulations, and at the same time the region is vulnerable to changes in plant breeding investments due to the relatively small market sizes. It is therefore important to discuss the role and regulation of innovative solutions in Scandinavian plant research and breeding.Peer reviewe

Uusien genominmuokkaustekniikoiden hyödyntäminen Suomessa

Tämän selvityksen tarkoitus on tuottaa tietoa uusien genominmuokkaustekniikoiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Selvityksen aineisto kerättiin kirjallisuudesta, asiantuntijahaastatteluin sekä yrityskyselyn avulla. Hankkeessa järjestettiin kaksi sidosryhmätilaisuutta. Lisäksi hyödynnettiin tilastoaineistoa ja skenaariomenetelmää. Uusilla genominmuokkaustekniikoilla on mahdollista lisätä, poistaa tai muokata organismin haluttuja ominaisuuksia hyvin tarkasti ja kohdennetusti. Niitä sovelletaan tällä hetkellä Suomessa pääasiassa kasvintutkimuksen ja eläinfysiologian perustutkimuksessa sekä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja kehityksessä tuottamalla geenieditoinnilla koe-eläin- ja solumalleja. Uusia genominmuokkaustekniikoita voitaisiin soveltaa mm.kasvien säänkestävyyden parantamiseen ilmastonmuutoksen muuttamissa kasvuolosuhteissa. Lääketieteessä lääketutkimuksen lisäksi uudet genominmuokkaustekniikat mahdollistavat geeniterapeuttisten hoitojen kehittämisen. Eläinjalostuksessa toiveet kohdistuvat eläinten terveyden hyvinvoinnin parantamiseen. Sovellusten tuottamisen kasvua estävät eurooppalainen lainsäädännön tulkinta, joka rinnastaa uudet genominmuokkaustekniikat geenimuunteluun. Tämä pitää vaaditun riskinarvioinnin kustannukset korkeina. Lisäksi kuluttajien asenne geenimuuntelua kohtaan on negatiivinen, jolloin myös genominmuokattujen tuotteiden markkinat koeteen epävarmoiksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Nyttjandet av nya genomredigeringstekniker i Finland

Syftet med utredningen är att producera information om nuläget och framtiden för nya genomredigeringstekniker. Materialet samlades in från litteraturen, genom intervjuer med experter och med en företagsundersökning. I projektet ordnades två möten för intressenter. Dessutom användes statistiskt material och scenariometoden. Med nya genomredigeringstekniker kan man göra riktade förändringar med hög precision hos en organism genom att lägga till, ta bort eller förändra specifika egenskaper hos organismen. I Finland tillämpas teknikerna främst inom växtforskning, grundforskning i djurfysiologi samt medicinsk forskning och utveckling där man producerar försöksdjurs- och cellmodeller genom geneditering. Nya genomredigeringstekniker skulle kunna användas bland annat för att anpassa växter till de nya förhållandena som klimatförändringen medför. Inom den medicinska sektorn skapar teknikerna möjligheter för läkemedelsprövning och potential att utveckla genterapeutiska behandlingar. Inom husdjursaveln är målen inställda på att förbättra djurhälsan. Produktionen av tillämpningar fördröjs av tolkningen av den europeiska lagstiftningen, som jämställer nya genomredigeringstekniker med genmodifiering. Tolkningen innebär höga kostnader för riskbedömning. Dessutom har konsumenterna en negativ inställning till genmodifiering och därför anses marknaden för genomredigerade produkter osäker.Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunk