Simulointitutkimus eräiden energiavarastojen vaikutuksista sähköverkkoon

Tuulivoimaloiden vaihteleva teho aiheuttaa sähköverkossa haitallisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi ylijännitteitä ja välkyntää. Energiavarastoilla voidaan vähentää verkkoon syötettävän tehon vaihteluita. Tämän diplomityön tavoitteena on tarkastella, miten akuilla ja superkondensaattoreilla saadaan vähennettyä tuulivoimalan aiheuttamia jännitteen heilahteluja ja kuinka sähkönlaatuasema pystyy korjaamaan jännitekuoppia sekä kompensoimaan yliaaltoja. Tavoitteena myös selvittää säätöalgoritmien vaikutuksia todelliseen sähköverkkoon. Kohteena on yhteistyönä valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa eräästä tuulivoimalasta mitattu tehotieto sekä yleisen sähköverkon rakenteen mallit. Kokeel­listen mittausten ollessa kalliita ja hankalia toteuttaa suoritettiin tutkimus simuloimalla kirjallisuuden ja yhteistyökumppanien avulla rakennettuja verkkomalleja käyttäen. Erityisenä tapauksena käsitellään VTT:n energian varastointia koskevaan projektiin Vaasan yliopistossa alihankintana toteutetun simulointiprojektin vaiheita sekä vastaa­van­laisen simulointihankeen toteutusta. Työssä havaittiin, että energiavarastoiksi lisätyillä superkondensaattoreilla voidaan tasoittaa tehon nopeita vaihteluita, mutta käytännön toteutusta rajoittaa konden­saattorille sallittu suurin virta sekä matala jännite varaustilan ollessa pieni. Akuilla voidaan tasoittaa hitaita teho­muutoksia. Sähkönlaatuasema kykeni korjaamaan sähkö­aseman viereisillä lähdöillä olevien vikojen aiheuttamia jännitekuoppia, kompensoi­maan kuorman ottamia virran yliaaltoja sekä toimimaan yhdessä energiavaraston kanssa UPS-laitteen tavoin lyhyissä sähkökatkoksissa. Ohjausparametreissa jouduttiin tekemään kompromisseja tasaisen virran tai tasaisen jännitteen välillä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Opiliones new to Finland and an updated checklist

Finnish Opiliones have been studied as a part of the research programme of deficiently known and threatened forest species (PUTTE) since 2012. During the project, several species new to Finland have been found and some errors in former checklists Heinäjoki 1944, Stol 2007) discovered. Prior to the project, 12 Opiliones species were reported from Finland, the number now being 15. Here we present additions and changes with the updated checklist (Table 1.)

Biojätevirtojen arvoketju ja sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Savon alueella

Tavoitteet Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia yrittäjämäisten liiketoimintamahdollisuuksien syntymekanismeja ja niiden esiintymistä biojätealan liiketoiminnassa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tutkielman kohdealueen eli Etelä-Savon maakunnan nykyistä biojätevirtoihin liittyvää liiketoimintaa ja sen kehitysmahdollisuuksia tutkielmassa löydettyjen liiketoimintamahdollisuuksien avulla. Tutkimusmenetelmät Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu yrittäjämäistä liiketoimintamahdollisuutta käsittelevään akateemiseen kirjallisuuteen ja pääosin viimeisen vuosikymmenen aikana julkaistuihin tieteellisiin lehtiartikkeleihin. Biojätevirtojen viitekehys on koottu jätealan kirjallisuudesta ja alan toimijoiden teemahaastatteluista. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoitiin Etelä-Savon biojätevirtojen volyymeja ja arvioitiin hyödyntämättömien biojätevirtojen esiintymistä ja käyttökelpoisuutta uuden liiketoiminnan raaka-aineena. Lisäksi arvioitiin nykyisiä biojätevirtojen arvoketjuun kuuluvia toimintoja ja menetelmiä sekä niissä esiintyviä mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan käynnistämiseksi. Tulokset Tutkimuksessa havaittiin, että Etelä-Savon alueen biojätevirtojen arvoketjusta on löydettävissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia tarjoavat pääasiassa hyödyntämätön raaka-ainepotentiaali sekä jätteiden keräyksen ja kuljetuksen kustannuksia vähentävät uudet toimintamallit. Lisäksi biojätealaan kohdistuvat ulkoiset paineet jätteiden hyötykäytön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi tukevat uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä

Strategic Resource Management within the Service Business

Recent development in the global economy from the manufacturing business to the service business has generated increasing interest in the research of services. This paper is a theoretical analysis of the service business and its requirements to the management of organizations in entrepreneurial firms. Identified requirements have direct links to the concept of strategic entrepreneurship, which offers a good theoretical framework for the management of organizations within the service business. Based on the findings in the service business and the concept of strategic entrepreneurship, this theoretical paper conceptualizes a new strategic resource management model for entrepreneurial service organizations

Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille

vokKA

Ruokohelven polttoaineketjun kehittäminen liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi

vokKA

Juuret Juniorille - Maaseudun lasten ja nuorten kotiseututietoisuuden rakentuminen

Tämä julkaisu kokoaa yhteen Juuret juniorille – Maaseudun lasten ja nuorten kotiseutukokemusten rakentuminen ja yhteys koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin -tutkimushankkeen tulokset. Hankkeessa on tarkasteltu peruskouluikäisten maaseudun lasten ja nuorten kiinnittymistä ja juurtuneisuutta kotiseutuunsa. Tutkimusosio perustuu yhdeksässä koulussa ja kymmenen eri oppilasryhmän parissa erilaisilla maaseutualueilla koottuun aineistoon. Kaikki luokka-asteet esikouluikäisistä yhdeksäsluokkalaisiin olivat edustettuina. Keskusteluaineistoa täydennettiin pehmoGIS-karttakyselyllä. Aineiston tulkinnassa apuna oli kolme asiantuntijatyöpajaa. Tutkimuksessa lasten ja nuorten kotiseutukokemuksia tarkasteltiin erilaisten ympäristöjen näkökulmasta. Luonnonympäristö on vahvasti läsnä maaseudun lasten ja nuorten elämässä, ja etenkin metsällä on heille erityinen merkitys. Tärkeimmät rakennetun ympäristön kohteet sijaitsivat pääosin oppilaiden lähiympäristössä, ja kodin piirin ohella arjen asiointi- ja harrastusympäristöt koettiin tärkeiksi. Sosiaalisessa ympäristössä tärkeiksi koettiin oma perhe, isovanhemmat, sukulaiset ja kaverit. Perhe jäsentyi oppilaiden keskusteluissa arjen taustavoimaksi, joka luo puitteet hyvinvoinnin perustarpeille. Melkeinpä synonymisesti perheen rinnalla mainittiin usein koti. Vaikka virtuaalinen ympäristö on oppilaille arkipäivää, se ei silti synnytä erillistä kotiseudun kerrosta, vaan pikemminkin täydentää sosiaalista ympäristöä. Koettu kotiseutu laajenee ja tihentyy monella tavalla. Alueellisesti kotiseutu skaalautuu ensin omasta huoneesta kotipihaan, sitten kotipihasta kylään ja muihin paikkakuntiin. Nuorilla, joille on jo varhaisessa vaiheessa kertynyt myönteisiä kotiseutukokemuksia, on lähtökohtaisesti paremmat välineet muuttuvan kotiseutusuhteensa käsittelyyn. Nämä kokemukset saattavat osoittautua ratkaiseviksi esimerkiksi valittaessa asuinpaikkaa myöhemmällä iällä. Tutkimuksen tulokset antavat suuntaviivoja kotiseutuopetuksen ja -kasvatuksen kehittämiselle. Tulosten perusteella kotiseutu on tuttu ja mielekäs käsite eri-ikäisille lapsille ja nuorille. He kykenevät tunnistamaan ilmiön ja käsittelemään sitä varsin monipuolisesti omalle ikäkaudelleen ja kehitystasolleen ominaiseen tapaan. Oppilaat eivät silti tunnista kouluissa annettua opetusta nimenomaan kotiseutukasvatukseksi kotiseudun monissa mittakaavoissa. Jokaisella on oikeus kotoisuuden kokemuksiin, ja jokaisen kotoisuuden kokemukset ovat yhtä tärkeitä. Tähän yhteiskunnan ja koulun tulee antaa välineitä. Kotiseutuopetus antaa tilaisuuden käsitellä oppilaan omaa kokemuksellista kotiseutua myönteisesti ja arvostavasti. Opetussuunnitelmatasolla tulisi taata, että kaikille tarjotaan tasa-arvoinen mahdollisuus saada kotiseutuopetusta. Myös opettajien peruskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa tulee tarjota välineitä monipuolisen ja innostavan kotiseutuopetuksen toteuttamiseksi. Koulujen kotiseutuopetus ei voi yksinään kantaa vastuuta lasten ja nuorten kotiseutusuhteen muodostumisesta ja juurtumisesta. Koulut, kunnat, yhdistykset sekä perheet voivat yhdessä tukea kotoisuuden ja juurtuneisuuden kokemuksia

Species-specific temporal variation in photosynthesis as a moderator of peatland carbon sequestration

In boreal bogs plant species are low in number, but they differ greatly in their growth forms and photosynthetic properties. We assessed how ecosystem carbon (C) sink dynamics were affected by seasonal variations in the photosynthetic rate and leaf area of different species. Photosynthetic properties (light response parameters), leaf area development and areal cover (abundance) of the species were used to quantify species-specific net and gross photosynthesis rates (P-N and P-G, respectively), which were summed to express ecosystem-level P-N and P-G. The ecosystem-level P-G was compared with a gross primary production (GPP) estimate derived from eddy covariance (EC) measurements. Species areal cover, rather than differences in photosynthetic properties, determined the species with the highest P-G of both vascular plants and Sphagna. Species-specific contributions to the ecosystem P-G varied over the growing season, which, in turn, determined the seasonal variation in ecosystem P-G. The upscaled growing season P-G estimate, 230 gCm (-2), agreed well with the GPP estimated by the EC (243 gCm (-2)). Sphagna were superior to vascular plants in ecosystemlevel P-G throughout the growing season but had a lower P-N. P-N results indicated that areal cover of the species, together with their differences in photosynthetic parameters, shape the ecosystem-level C balance. Species with low areal cover but high photosynthetic efficiency appear to be potentially important for the ecosystem C sink. Results imply that func-tional diversity, i. e., the presence of plant groups with different seasonal timing and efficiency of photosynthesis, may increase the stability of C sinks of boreal bogs.Peer reviewe