Solar PV system sizing for block area– system profitability and business case

Diplomityössä mitoitettiin akullinen aurinkosähköjärjestelmä kerrostaloja ja vapaa-aikakeskuksen sisältävälle korttelialueelle. Tavoitteena oli nostaa korttelin energiaomavaraisuutta, luoda turvaa nousevalle sähkön hinnalle, muuttuville tehotariffeille sekä kiristyville energiatehokkuusmääräyksille ja samalla mitoittaa järjestelmä taloudellisesti kannattavaksi. Työ aloitettiin arvioimalla tuntikohtainen sähköenergiankulutus ja simuloitiin eri kokoisia järjestelmiä, joille tehtiin tulosten perusteella kannattavuuslaskelmat. Lisäksi pyrittiin etsimään järjestelmäkoon ja energiankulutuksen välille yhtäläisyyksiä, jotka voisivat jatkossa tehdä järjestelmän mitoittaminen helpommaksi. Havaittiin, että akuttomilla aurinkosähköjärjestelmillä paras kannattavuus on silloin, kun kaikki tuotettu sähköenergia voidaan hyödyntää kiinteistössä. Akullisilla järjestelmillä kannattavuus taasen parani, kun ylijäämää tuotettiin hieman, koska akkua pystyttiin hyödyntämään tehokkaammin. Järjestelmille miellettiin pitoajaksi 30 vuotta säännöllisillä komponenttien uusimisella (invertterit, akut) sekä ylläpidolla, akuttomille järjestelmille saatiin tuotto-odotukseksi pitoajalla noin 8,7%, akullisella 1,6%. Akuton järjestelmä nosti korttelin energiaomavaraisuuden (pelkkä sähkö) 23%:iin, akullinen 33%:iin. Työssä tutkittiin myös sähköautojen latauksen vaikutusta järjestelmään. Havaittiin, että korttelissa sijaitseva suuri pysäköintihalli tarvitsee sähköautojen lataukseen kuormanohjauksen, muuten sähköautojen lataus nostaa kiinteistön huipputehon huomattavasti korkeammaksi. Simuloinnit tehtiin olettamalla, että autokannasta noin 10% on ladattavia autoja

Quantum Computing and the Future of ICT : I SEE teaching-learning module

This module aims to develop upper secondary school students’ future-thinking skills, imagination and agency with regard to societal issues in the context of quantum computing and the future of ICT. The duration of the full module is ca. 20 teaching hours, but it consists of distinct activities, which can also be applied individually to teach separately about computers, quantum mechanics, systems thinking, and scenario building. Students learn about the historical development of computing, its connection to societal development, and the complexity of predicting the technological future. By studying different numeral systems, logical operations, algorithms and hardware components, students prepare themselves to make the fundamental shift in computing paradigm and to replace bits with qubits. Learning quantum properties using the “spin first” approach paves the way for understanding quantum algorithms and thereby the superior computing power and future opportunities offered by quantum computers. Throughout the module, students work on their “future projects” on a complex topic of their choice. To facilitate students’ problem-solving, they carry out activities in creative thinking, defining and mapping the problem, systems thinking, and scenario building. They employ three different ways of futures thinking to develop a variety of scenarios. At the end of the module, students present their projects – i.e. their ICT-based solution to a societal issue – using the empowering “backcasting” method

Multiobjective Mixed Integer Nonlinear Model to Plan the Schedule for the Final Disposal of the Spent Nuclear Fuel in Finland

The safe disposal of the spent nuclear fuel is the important part of the nuclear power production. In this paper, we model the geological disposal in Finland covering objectives related to the interim storage, the encapsulation facility, the disposal facility, and the costs. A notable fact is that all the fuel types used in Finland are taken into account. The resulting optimization model is of a multiobjective nonlinear mixed integer type having eight objectives. The model is solved with the interactive method utilizing the special type of the achievement scalarizing functions. From this, we obtain a disposal schedule giving amounts of canisters to encapsulate in each time period. The results obtained are analyzed from the practical point of view

Kvanttitietokoneet ja tietotekniikan tulevaisuus : I SEE -opetusmoduuli

Tämän moduulin tavoitteena on kehittää toisen asteen opiskelijoiden tulevaisuusajattelun taitoja, mielikuvitusta ja yhteiskunnallista toimijuutta kvanttilaskennan ja tietotekniikan tulevaisuuden konteksteissa. Koko moduulin kesto on noin 20 opetustuntia, mutta se sisältää yksittäisiä aktiviteetteja, joita voidaan käyttää yksittäin tietokoneisiin, kvanttimekaniikkaan, systeemiajatteluun ja skenaarioiden kehittämiseen liittyvän opetuksen järjestämisessä. Opiskelijat oppivat tietotekniikan historiallisesta kehityksestä, sen yhteydestä yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä teknologisen tulevaisuuden ennustamisen kompleksisuudesta. Opiskelemalla eri kantalukujärjestelmiä, loogisia operaatioita, algoritmeja ja tietokoneen komponentteja opiskelijat valmistautuvat siirtymään laskentaparadigmasta toiseen ja korvaamaan bitit kubiteilla, eli kvanttibiteillä. Kvanttiominaisuuksiin tutustuminen "spin first" -lähestymistapaa käyttäen tasoittaa tietä kvanttialgoritmien ymmärtämiselle ja kvanttitietokoneiden ylivoimaiseen laskentatehoon sekä niiden tarjoamiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin perehtymiselle. Moduulin aikana opiskelijat työstävät valitsemastaan kompleksisesta ongelmasta omia "tulevaisuusprojektejaan". Ongelmanratkaisun tukena he pääsevät tekemään luovaan ajatteluun, ongelman määrittelemiseen ja kartoittamiseen, systeemiajatteluun ja skenaarioiden laatimiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi he käyttävät kolmea erilaista tulevaisuusajattelun tapaa skenaarioiden kehittämiseen. Moduulin lopuksi opiskelijat esittelevät projektinsa – eli tietotekniikkaan pohjautuvan ratkaisunsa johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan – käyttämällä tehokasta "backcasting"-menetelmää

Vallan ja vastuun uusjako ; Maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin ja aluekehittämisjärjestelmään

Meneillään oleva maakuntauudistus yhtäältä hajauttaa ja toisaalta keskittää tehtäviä 18 maakuntaan. Nykyisten keskitettyjen tehtävien näkökulmasta uudistus on haaste ottaen huomioon tehtävien henkilöresursoinnin ja vaadittavan osaamisen. Lisäksi kokonaisnäkemys saattaa kaventua koko maan edun tavoittelusta maakuntakohtaiseen, osaoptimoivaan ajattelutapaan. Ylialueelliset ratkaisut maakuntien välillä ja kannustimet niiden synnyttämiseksi tulisi ottaa mukaan jatkovalmisteluun. Kasvupalvelujen kohdalla tavoitteena on synnyttää maahan kilpailulliset markkinat. Aidosti toimivien kilpailullisten markkinoiden rakentamiseen saattaa mennä vuosia, ja maakuntien välillä kehitys saattaa poiketa huomattavastikin toisistaan. Valmistelussa onkin varmistettava, että maakuntien väliset kehityserot eivät kasva uudistuksen seurauksena. Työllisyys-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa kansallisen kokonaisnäkemyksen tulisi ajaa maakuntakohtaisen edun ohi. Valmistelussa ei ole kiinnitetty huomiota perustettavien maakuntien ja kuntien keskinäisiin suhteisiin ja toiminnan rajapintoihin. Kunnilla on jatkossakin merkittävä rooli elinvoiman vahvistamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä, joilla on selkeä yhtymäkohta maakuntien kautta järjestettäviin kasvupalveluihin. Näin ollen kuntien rooli uudessa asetelmassa tulisi olla jatkovalmistelussa nykyistä selvemmin mukana. Aluekehittäminen (ml. kasvupalvelut) on tulevassa maakunnassa yksi kokonaisuus, joka jää soten rinnalla marginaaliasemaan. Maakuntien rajallisen itsehallinnon johdosta on pyrittävä varmistamaan aluekehittämisen asema, ettei se jää sote- ja muun palvelutuotannon vaatiman huomion jalkoihin

Uudelleenkäyttö ja sen edistäminen - Selvitys uudelleenkäyttömääristä ja uudelleenkäyttöön liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista Suomessa

Uudelleenkäytön edistäminen on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti vasta alkutaipaleellaan. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset tekevät tällä sektorilla hyvää työtä, mutta niiden toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat usein rajallisia muun muassa vähäisistä resursseista johtuen. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida valittujen tuotteiden osalta niiden uudelleenkäyttöön ohjautuvia määriä Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella ja valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena oli havaita potentiaalisia uudelleenkäytön kehittämiskohteita ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa mahdollisia seudullisia eroavaisuuksia analysoimalla. Tuoteryhmiksi päätettiin valita neljä sellaista tuoteryhmää, joita menee uudelleenkäyttöön suuria määriä tai jotka ovat mahdollisesti arvoltaan merkittäviä. Tarkasteluun valittiin seuraavat tuoteryhmät: vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet (mm. luistimet, sukset, polkupyörät). Selvityksessä havaittiin, että kuutoskaupungeissa uudelleenkäytön määrät ja toimijoiden mahdollisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi valtakunnallisten kirpputoritoimijoiden osuus uudelleenkäytettävien tuotteiden painosta on pääkaupunkiseudulla noin neljännes, kun se muissa kaupungeissa on suuruusluokkaa 4–7 prosenttia. Palvelutarjonnan osalta voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja on tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulla on aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita. Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa. Tarkastelun perusteella pääkaupunkiseudulla ostetaan ja myydään muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Painolla mitattuna suurin volyymi on huonekaluissa, kappalemäärillä mitaten vaatteissa ja kengissä. Arvion mukaan Suomessa netti- ja kirpputorien volyymi tarkastelluissa neljässä tuoteryhmässä on runsaat 56 000 tonnia. Tätä voi verrata esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrään, josta 56 000 tonnia on noin 2 prosenttia. Uudelleenkäyttömäärien lisäksi selvityksessä tarkasteltiin uudelleenkäytettävien tuotteiden arvoa ja sen säilymistä. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski vähimmillään noin neljäsosan, mutta enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Vähäisintä arvonlasku vaikuttaa olevan korkean brändin tuotteilla, mutta toisaalta hinta vaihteli suuresti yksittäisten myyntitapahtumien välillä. Syitä tavallista suurempaan hinnanlaskuun ovat esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu. Uudelleenkäytön lisääminen kohtaa nykyisessä toimintaympäristössä sekä haasteita että mahdollisuuksia. Haasteena ovat etenkin käytettyihin tavaroihin liittyvät asenteet, logistiikka, toiminnan kannattavuus ja korkeat työvoimakustannukset. Toisaalta uudet liiketoimintamallit voivat tehdä käytettyjen tuotteiden ostamisesta entistä helpompaa, edullisempaa tai muodikkaampaa. Lisäksi ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota. Uudelleenkäyttötietojen kokoaminen edellyttää jatkossakin monien toimijoiden yhteistyötä. Tämä selvitys pyrkii muodostamaan yhden lähtökohdan uudelleenkäytön kattavammalle ja luotettavammalle arvioinnille sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tarkasteluille ja kehittämiselle

Ikäihmisten alkoholinkäyttö kotihoidon hoitajien näkökulmasta

Ikäihmisten alkoholinkäyttö on Suomessa lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti naiset käyttävät alkoholia enemmän kuin aikaisemmin. Tämä johtuu yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista: asenne alkoholinkäyttöön on tullut sallivammaksi. Myös alkoholin saatavuus on parantunut. Ikääntyneet ovat tottuneet käyttämään alkoholia enemmän, kuin aiemmat sukupolvet. Alkoholi vaikuttaa ikääntyvään kehoon voimakkaammin kuin nuorempiin. Lisäksi ikäihmisillä on sairauksia ja niihin lääkityksiä, jotka eivät sovi yhteen alkoholin kanssa. Suomessa on jo vuosia pyritty siihen, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Jotta näin voisi tapahtua, on erilaisia tukipalveluja kehitetty. Kotihoidon henkilökunta on avainasemassa, kotiin annettavassa avussa. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy kotihoidon työntekijöiden työssä. Lisäksi työssä tarkasteltiin, miltä hoitajista tuntuu kohdata päihtynyt asiakas. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka toteutettiin avoimena kyselynä sekä teemahaastatteluna kotihoidon työntekijöille. Opinnäytetyön tulosten mukaan ikäihmisten alkoholinkäyttö ei ole vielä ole kovin runsasta vaikka se lisääntyy koko ajan. Päihtyneen asiakkaan kohtaamiset aiheuttavat kuitenkin monenlaisia ongelmia hoidon toteuttamisessa, esimerkiksi lääkehoidossa. Asiakkaiden kaatumiset ja muut alkoholista johtuvat onnettomuudet hidastavat ja vaikeuttavat hoitajien työtä. Ylimääräinen työ turhauttaa hoitajia. Päihtyneet ja arvaamattomasti käyttäytyvät asiakkaat aiheuttavat jopa pelkoa hoitajissa. Tulevaisuudessa hoitajien koulutuksessa täytyy huomioida, miten ikäihmisten ongelmalliseen alkoholinkäyttöön voidaan puuttua. Jatkossa on tarpeen tutkia, kuinka hyvin hoitajat tuntevat asiakkaille tarjottavia päihdepalveluita kunnassaan. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla iäkkäiden ihmisten lääkityksen ja alkoholin liikakäytön aiheuttamia ongelmia. Opinnäytetyötä voisi hyödyntää hoitajien koulutuksessa päihtyneiden asiakkaiden kohtaamisessa, samoin työnohjauksessa

Suoratoistomusiikkipalveluiden vaikutus piratismiin

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kuinka suoratoistomusiikkipalvelut ovat vaikuttaneet ihmisten piratismikäyttäytymiseen. Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet musiikkimaailman suuntaa mahdollistamalla musiikinkuuntelun tietokoneella, puhelimella tai tablettitietokoneella internetin välityksellä. Suoratoistopalvelut ovat yleistyneet viimeisen muutaman vuoden aikana suurissa määrin ja Suomessakin erilaisia palveluita on saatavilla kuten Spotify tai Rdio. Opinnäytetyöni teoriaosassa tutkin, minkälaisia erilaisia musiikkipalveluita on Suomessa saatavilla, suoratoistotekniikkaa ja piratismiin liittyviä erilaisia asioita kuten tekijänoikeutta tai vertaisverkkoja. Teoriaosassa käytiin läpi myös Everett M. Rogersin innovaation diffuusio -teoria ja siitä löytyvä erilaisten innovaatioiden omaksujien malli. Opinnäytetyöni tutkimusosa toteutettiin keväällä 2012 ja siinä haastateltiin 6 eri ihmistä, jotka omaavat erilaiset lataamis- ja suoratoistopalvelukuuntelun taustat. Tutkimuksen perusteella selvisi, että suoratoistopalvelut ovat vaikuttaneet tutkimuksessa haastateltujen elämään hyvinkin paljon. Heidän asenteensa piratismia kohtaan ovat muuttuneet ja haastateltavat olivat valmiita maksamaan kuuntelemastaan musiikista. Suoratoistopalveluiden helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus ovat saaneet haastateltavat siirtymään pois Internet-piratismista.The purpose of this thesis is to examine how streaming music services have affected piracy behavior of people. Streaming has changed the direction of music industry by allowing people to listen to music on the computer. (smart)phone or tablet computer. Streaming services have become more popular in the past several years. There are, for instance, a variety of service available in Finland such as Spotify and RDIO. The theoretical part of the thesis examines the different types of music services available in Finland. Moreover, this part discusses streaming services and piracy from various perspectives such as copyright issues and peer-to-peer networks. Finally, the theoretical part also presents Everett M. Rogers’ diffusion of innovations theory and its model on innovation adopters. The empirical part of the thesis was conducted in the spring of 2012. This section is based on the interviews of six different people whose backgrounds differ in terms piracy and how the use streaming services. Based on the results of this study, streaming services have had a significant impact on the interviewees. Their attitudes towards piracy have changed, and the interviewees are willing to pay for the music they listen to. Because of the ease of use and simplicity of streaming services, the interviewees do not rely Internet piracy anymore