Mies seksuaalisen väkivallan kohteena

Miesten kokemaa seksuaalista väkivaltaa on tutkittu vähän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vähäinen tutkimustieto ja ilmiöstä vaikeneminen näkyvät siten, että miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta puhutaan vähän julkisesti. Yleiset käsitykset miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ovat myyttien värittämiä, mikä näkyy ihmisten suhtautumisessa ilmiöön. Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena kuvata miehiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa ilmiönä. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, mitä on seksuaalinen väkivalta, mitä tiedetään miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja siihen liittyvistä myyteistä sekä mitä tiedetään seksuaalista väkivaltaa kokeneiden miesten avun hakemisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa ja saada aikaan keskustelua miesten kohtaamasta seksuaalisesta väkivallasta. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksesta saadun tiedon avulla seksuaaliväkivaltatyön parissa työskentelevät voivat pyrkiä kehittämään erityisesti miehille suunnattuja palveluja. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen kanssa. Seksuaalinen väkivalta voi olla seksuaalissävytteistä koskettelua, painostamista tai pakottamista seksuaalisiin toimintoihin. Seksuaalista väkivaltaa ovat myös raiskaus ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon seksuaalista väkivaltaa kokeneita miehiä kaiken kaikkiaan on - tutkimusten arviot vaihtelevat 1,2–18 %:n välillä. Miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta suurin osa on tapahtunut lapsuudessa, mutta on myös miehiä, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa ensimmäisen kerran vasta aikuisena. Mies joutuu lähes yhtä usein miehen kuin naisen tekemän seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Seksuaalisen väkivallan kohteeksi voi joutua seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Seksuaalisen väkivallan uskotaan virheellisesti olevan täysin seksuaalinen teko, vaikka tutkimusten mukaan tekijän motiivina on useimmiten toisen ihmisen alistaminen tai nöyryyttäminen. Seksuaalista väkivaltaa koskevat myytit saattavat vaikuttaa sekä uhrin että avuntarjoajien toimintaan. Uhrin kokema häpeä ja pelko voivat olla esteenä sekä avun hakemiselle että rikosilmoituksen tekemiselle. Koska Suomessa ei ole juurikaan tehty miesten seksuaalista väkivaltaa koskevaa tutkimusta, olisi tärkeää saada aiheesta kattavaa tutkimustietoa ja hyödyntää asiantuntijoiden tietämystä aiheesta. Tutkimuksissa tulisi selvittää myös seksuaalista väkivaltaa kokeneiden miesten kokemuksia ja sitä, millaisia palveluita miehet kokevat tarvitsevansa ja miten niitä voisi kehittää.Research on sexual violence against men is limited. Sexual violence against men is not a subject which people discuss in public and there are many myths concerning this phenomenon which reflects to people’s attitudes towards it. The research method used in this thesis was literature review. The purpose of this study was to describe sexual violence against men as a phenomenon. The main research questions were: what is sexual violence, what is known about sexual violence against men, what is known about myths concerning sexual violence against men and what is known about sexually victimized men seeking help. The objectives of this thesis were to gather information and arouse discussion about this phenomenon. With this information about sexual violence against men, people who are working with this phenomenon can try to develop the services offered for men. The thesis was made in co-operation with VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke –project. Sexual violence can be sexually orientated touching, pressurizing or forcing into sexual activities. Also rape and sexual abuse are sexual violence. It is not known how many men have experienced sexual violence – the estimates vary from 1,2 % to 18 %. Most of the sexual violence against men has happened in childhood, but there are also men whose first experience of sexual violence has happened in adulthood. Sexual violence is committed against men regardless of one’s sexual orientation. The results suggest that myths concerning sexual violence against men can affect the behavior of the victims and those who offer help. The victim’s feelings of shame and fear can inhibit help-seeking and reporting to police. Because there is not much research done about sexual violence against men in Finland, it would be necessary to obtain proper research about it. Especially the experiences of the sexually victimized men and their need for services should be looked into. Furthermore, it would be useful to research how services should be developed

What is the best treatment for pertussis?

A short-term course of erythromycin, azithromycin, or clarithromycin is as effective as a long-term (2-week) erythromycin therapy in eradicating Bordetella pertussis from the nasopharynx (strength of recommendation [SOR]: A; based on one meta-analysis of randomized controlled trials [RCTs]). Evidence is insufficient to determine the benefit of antibiotic prophylaxis for pertussis contacts. However, due to high mortality and morbidity, prophylaxis is recommended for families who have an infant less than 6 months old (SOR: C; based on expert opinion)

Ensiapuopetusta Vuokkoharjun koulun kuudesluokkalaisille

Lotta Kouvolainen, Mari Lehtonen & Heli Niemi. Ensiapuopetusta Vuokkoharjun koulun kuudesluokkalaisille. Lahti, syksy 2009, 44 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK). (Lotta Kouvolainen) Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK) + diakonian virkakelpoisuus (diakonissa). (Mari Lehtonen, Heli Niemi) Hankkeena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää ensiapuopetusta järveläläisen Vuokkoharjun koulun kuudesluokkalaisille oppilaille. Tavoitteena oli kehittää Vuokkoharjun koulun kuudesluokkalaisten ensiaputaitoja ja lisätä heidän kiinnostustaan ensiapua kohtaan. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ensiapuopetusmateriaali Vuokkoharjun koulun opettajien käyttöön. Esiselvityksellä kartoitettiin oppilaiden aikaisemmat ensiaputaidot. Selvityksen tarkoituksena oli myös rajata aiheet tulevia ensiapupäiviä varten. Ensiapupäiviä järjestettiin kaksi, oma molemmille kuudensille luokille. Päivät sisälsivät teoriaopetusta ensiavusta sekä toiminnallisen osuuden, jossa oppilaat harjoittelivat taitojaan case-ryhmissä. Ensiapupäivien päätteeksi oppilaiden oppimista testattiin samalla kyselyllä, jolla esiselvitys tehtiin. Vuokkoharjun koulun kuudesluokkalaisten oppilaiden ensiaputaidot kehittyivät. Myönteisen ilmapiirin ja yhteistoiminnallisuuden johdosta oppilaiden halu osallistua ensiaputoimintaan myöhemmin saattoi lisääntyä. Vuokkoharjun koulun opettajat saivat ensiapuopetusmateriaalin, jolla he voivat jatkaa ensiavun opettamista. Asiasanat: ensiapu, opetus, peruskoulu, turvallisuuskasvatus, opetusaineisto, yhteistoiminnallinen oppiminenLotta Kouvolainen, Mari Lehtonen & Heli Niemi. First aid training for sixth-graders of Vuokkoharju elementary school. Lahti, fall 2009. 44 pages, 3 appen-dices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specializa-tion in Nursing, Nurse. (Lotta Kouvolainen) Specialization in Diaconal Nursing, Nurse (Mari Lehtonen, Heli Niemi) The purpose of this project-based bachelor’s thesis was to offer training in first aid to sixth-graders of Vuokkoharju elementary school in Järvelä. This first-aid training was organized with the intention of improving sixth-graders’ first-aid skills and increasing their interest in first aid. The results this bachelor’s thesis also include first-aid training material that can be used in Vuokkoharju elementary school for other training sessions in the future. A pre-questionnaire was made to study the already existing first-aid skills of the sixth-graders in question. The purpose of the pre-questionnaire was also to identify specific topics for the first-aid training. The training was organized as two theme days, one for both sixth-grade classes. Theme days included teach-ing first aid theory and a functional part, where pupils had a chance to practice their skills in three case groups. After both theme days pupils answered the same questionnaire used before training. The purpose of this was to evaluate learning. According to both questionnaires, the first-aid skills of sixth-graders of Vuokko-harju elementary school improved. The positive and co-operative atmosphere may have played a part in pupils’ increased interest in first aid. Key words: first aid, co-operative learning, elementary schoo

Dry cow therapy and early lactation udder health problems - Associations and risk factors

Mastitis remains the most expensive disease of dairy cows, and antibiotic dry cow therapy (DCT) at dry-off is an important part of mastitis control. Regardless of the infection status, blanket DCT is administered to all quarters of all cows, which is controversial due to the worldwide problem of antimicrobial resistance. Even though selective DCT of only infected cows is a more sustainable approach, choosing animals for treatment is not always straightforward. Our aim was to evaluate whether the herd-level DCT approach is associated with early lactation udder health problems, taking into account the cow characteristics. The information source was 2015?2017 Dairy Herd Improvement data with 7461 multiparous cows from 241 Finnish dairy herds. Information on the herd-level DCT approach was obtained from farmers? questionnaire responses in 2017, and the three different approaches were selective DCT, blanket DCT, and no DCT. The statistical tool for the data analysis was a generalized linear mixed model with a random herd effect for binary outcomes and a linear mixed model with a random herd effect for a continuous outcome. The two binary outcomes were the odds of having high milk somatic cell count (SCC ? 200 000 cells/mL) on the first test-day within 5?45 days in milk (DIM) and the odds of mastitis treatment in early lactation up to 45 DIM. The third outcome was the mean milk lnSCC (? 1000 cells/ mL) within 120 DIM. Selective DCT was the prevailing treatment practice in our data. Blanket DCT was associated with lower SCC after calving. Cows more likely to have high SCC after calving were older cows, cows with high average SCC during the previous lactation, and cows with high milk yield near dry-off. A mastitis treatment in the early lactation was more likely if, during the previous lactation, the cow had high average SCC, high peak milk production, or high milk yield near dry-off. Our findings indicate that DCT is still effective in mastitis control. Cows with high milk yield, especially near dry-off, and cows with persistently high SCC require attention when considering next lactation udder health.Mastitis remains the most expensive disease of dairy cows, and antibiotic dry cow therapy (DCT) at dry-off is an important part of mastitis control. Regardless of the infection status, blanket DCT is administered to all quarters of all cows, which is controversial due to the worldwide problem of antimicrobial resistance. Even though selective DCT of only infected cows is a more sustainable approach, choosing animals for treatment is not always straightforward. Our aim was to evaluate whether the herd-level DCT approach is associated with early lactation udder health problems, taking into account the cow characteristics. The information source was 2015?2017 Dairy Herd Improvement data with 7461 multiparous cows from 241 Finnish dairy herds. Information on the herd-level DCT approach was obtained from farmers? questionnaire responses in 2017, and the three different approaches were selective DCT, blanket DCT, and no DCT. The statistical tool for the data analysis was a generalized linear mixed model with a random herd effect for binary outcomes and a linear mixed model with a random herd effect for a continuous outcome. The two binary outcomes were the odds of having high milk somatic cell count (SCC ? 200 000 cells/mL) on the first test-day within 5?45 days in milk (DIM) and the odds of mastitis treatment in early lactation up to 45 DIM. The third outcome was the mean milk lnSCC (? 1000 cells/ mL) within 120 DIM. Selective DCT was the prevailing treatment practice in our data. Blanket DCT was associated with lower SCC after calving. Cows more likely to have high SCC after calving were older cows, cows with high average SCC during the previous lactation, and cows with high milk yield near dry-off. A mastitis treatment in the early lactation was more likely if, during the previous lactation, the cow had high average SCC, high peak milk production, or high milk yield near dry-off. Our findings indicate that DCT is still effective in mastitis control. Cows with high milk yield, especially near dry-off, and cows with persistently high SCC require attention when considering next lactation udder health.Peer reviewe

Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen ja Suomen maatalous

Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) ja siihen rahoituskaudeksi 2021–2027 tehtävät uudistukset vaikuttavat merkittävästi Suomen maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytyksiin. Ratkaisua vuoden 2020 jälkeiseksi maatalouspolitiikaksi on haettu EU:ssa jo yli kaksi vuotta. Komissio julkaisi lainsäädäntöehdotuksensa EU:n uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi kesäkuussa 2018. Uudistuksen lopullisesta sisällöstä ja yksityiskohdista päättäminen on kuitenkin viivästynyt, koska poliittinen yhteisymmärrys unionin vuosien 2021–2027 budjetista onnistuttiin saavuttamaan vasta heinäkuussa 2020. Tämän seurauksena uusi maatalouspolitiikka ei tule voimaan EU:ssa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2021 alusta, vaan maatalouspolitiikkaan on tulossa näillä näkymin kaksivuotinen siirtymäaika. Tämä tarkoittaa, että maatalouspolitiikan uudistusta ryhdytään toteuttamaan EU:ssa aikaisintaan vuonna 2023. Vuosina 2021–2022 toimitaan siten uuden rahoituskauden 2021–2027 budjetilla, mutta harjoitetaan edelleen kuluvan kauden 2014–2020 maatalouspolitiikkaa. EU:n budjettineuvotteluissa maatalousrahoituksen turvaaminen oli Suomelle yksi poliittisista prioriteeteista. Menestymisellä maatalousrahoituksessa on suora yhteys Suomen nettomaksuasemaan, koska Suomen EU:lta saamista jäsenmaksun vastineista maatalous muodostaa yli 60 %. Lisäksi tuen merkitys maatalouden tulonmuodostuksessa on selvästi suurempi kuin EU-maissa keskimäärin, sillä tuotantokustannukset ovat Suomessa luonnonolosuhteiden vuoksi markkinahintoja korkeammat. Viljelijätukien kokonaismäärä on Suomessa vuositasolla noin 1,8 miljardia euroa, mikä vastaa lähes kolmannesta maatalouden kokonaistuotosta. EU:n kokonaan tai osittain rahoittamat tuet muodostavat Suomessa maataloustuen perustan. Niiden osuus on ollut viime vuosina noin 80 % maatalouden saamasta kokonaistuesta. EU:n budjetista suoraan maksetun tuen osuus viljelijätuista oli vuonna 2019 lähes 44 % eli yhteensä 767 milj. euroa. Heinäkuussa 2020 saavutetun budjettisopimuksen mukaan Suomen maatalouden rahoitus kasvaa kaudella 2021–2027 nimellisin hinnoin laskettuna 2,5 % kuluvaan kauteen 2014–2020 verrattuna. Mikäli rahoituskausien välisessä vertailussa otetaan huomioon Next generation EU–väline, Suomen maatalouden rahoitus kasvaa yhteensä 6,0 %. Rahoituksen muutokset kohdistuvat erisuuruisina maatalouspolitiikan pilareiden I ja II välillä. Pilarin I suorat tuet laskevat 0,8 %, mutta pilarin II maaseudun kehittämisvarat nousevat rahoituskehyksen osalta 7,6 %. Yhteisen maatalouspolitiikan perusrakenteeseen ei ole tulossa kaudella 2021–2027 muutoksia. Komission kesäkuussa 2018 julkistama lainsäädäntöehdotus nostaa kuitenkin kunnianhimoa ympäristö- ja ilmastoasioissa. Aiempaa kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristötavoitteita on korostettu entisestään komission taholta joulukuussa 2019 julkaistulla Green dealilla ja toukokuussa 2020 julkaistulla Pellolta pöytään -strategialla. Keinoksi komissio tarjoaa CAPin ns. uutta ”vihreää arkkitehtuuria”, jossa jäsenvaltioilla on sekä pakollisista että vapaaehtoisista ympäristötoimista koostuvat osiot. Lisäksi komission ehdotus uudesta toimeenpanomallista antaa jäsenmaille enemmän valtaa ja vastuuta päättää CAPin käytännön toteutuksesta, mutta edellyttää niiltä samalla kansallisten strategiasuunnitelmien laatimista politiikan toteuttamiseen. Komission esitys ympäristö- ja ilmastonäkökulman ottamisesta nykyistä vahvemmin huomioon yhteisessä maatalouspolitiikassa lisää tukien ehdollisuutta. Pilarin I suorien tukien pakolliseen ehdollisuuteen ollaan sisällyttämässä kaikki nykyisen täydentävien ehtojen järjestelmän elementit sekä osa nykyisen ohjelmakauden viherryttämiselementeistä. Komissio haluaa myös erikseen tukea niitä viljelijöitä, jotka ovat valmiita sitoutumaan pakollista ehdollisuutta pidemmälle meneviin ympäristö- ja ilmastotoimiin. Nämä viljelijöille vapaaehtoiset osiot sisältävät pilarin I tukien ekojärjestelmän sekä pilarin II maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän. Näiden järjestelmien toteuttaminen on maatalousyrittäjille täysin vapaaehtoista, mutta jokaisen jäsenvaltion on tarjottava nämä mahdollisuudet viljelijöille. Uudistuksen sisältyvillä ympäristövaatimusten muutoksilla on todennäköisesti suurempi vaikutus maataloussektoriin muualla Euroopassa kuin Suomessa. Suomessa suurin osa viljelijöistä osallistuu jo nyt esim. ympäristökorvausjärjestelmään, kun taas joissakin jäsenmaissa vain muutama prosentti viljelijöistä on mukana kyseisessä järjestelmässä. Koska vihreän arkkitehtuurin reunaehdoista ei ole vielä yksityiskohtaisesti sovittu, on kuitenkin vaikea sanoa, millaisia vaikutuksia uudella CAPilla tulee käytännössä olemaan tilatasolla. Ehdotettu uusi toimeenpanomalli tarjoaa mahdollisuuden ottaa nykyistä paremmin huomioon jäsenmaakohtaiset olosuhteet yhteisessä maatalouspolitiikassa ja näin ollen myös ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamisessa. Tämä on piirre, jota jäsenmaat ovat toivoneet CAPilta. Kansallisten strategiasuunnitelmien odotetaan puolestaan edistävän komission esittämien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamista kussakin jäsenmaassa. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, millaisia ilmasto- ja ympäristötoimia strategiasuunnitelmien pitää sisältää. Odotukset ovat suuret, mutta tähän mennessä esitetyillä toimilla kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa epärealistisilta. Lisäksi Green deal ja Pellolta pöytään -strategian sisällyttäminen CAP-uudistukseen on lyhyellä aikataululla varsin haasteellista. Strategiasuunnitelmiin liittyy myös riski siitä, että jäsenvaltiot eivät aseta tarpeeksi selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle tai luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. Komissiolla on siten erittäin merkittävä rooli strategiasuunnitelmien arvioijana, jotta strategiasuunnitelmissa päästään tavoitellulle ilmasto- ja ympäristökunnianhimon tasolle. Koska EU:n maksamien suorien tukien ja tuotantoon sidottujen tukien tasossa ei tapahdu uudistuksen myötä suuria muutoksia, maataloustuotannon taso säilyy Suomessa alustavien arvioiden mukaan lähellä nykyistä tasoa rahoituskaudella 2021–2027. Tässä vaiheessa ei tosin tiedetä vielä tarkasti, mitä esimerkiksi ehdollisuus, ekojärjestelmä ja muut mahdolliset vihreän arkkitehtuurin muutokset tulevat vaikuttamaan tuen saamisen ehtoihin tilatasolla. Kiristyvät ehdollisuusvaatimukset, jotka edellyttävät sitoutumista lisäkustannuksia aiheuttaviin ympäristö- ja ilmastokuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin tukien saamiseksi, vaikuttavat mahdollisesti heikentävästi tilojen talouteen. Maataloustuotannon ja maatalouden tulokehitys kaudella 2020–2027 riippuu kuitenkin tukimuutoksia ja ehdollisuusvaatimuksia enemmän markkinoista, eli maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintakehityksestä. Maatalousmarkkinoiden hintasuhteisiin ei odoteta lähivuosina mitään dramaattisia muutoksia. OECD:n ja FAO:n vuonna 2020 julkaiseman markkinakatsauksen mukaan maataloustuotteiden tarjonnan kasvu on seuraavan kymmenen vuoden ajan kysynnän kasvua nopeampaa. Tämä tarkoittaa hienoista laskupainetta maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoihin.202

Antibiotic dry cow therapy, somatic cell count, and milk production : Retrospective analysis of the associations in dairy herd recording data using multilevel growth models

Antibiotic dry cow therapy (DCT) is an important part of most mastitis control programs. Updating DCT recommendations is an ongoing topic due to the global problem of antimicrobial resistance. Finland, along with other Nordic countries, has implemented selective DCT for decades. Our study analyzed Dairy Herd Improvement (DHI) information from 241 Finnish farmers who participated in a survey about their drying-off practices. The aim was to evaluate herd-level associations between milk somatic cell count (SCC), milk production, and various antimicrobial DCT approaches both cross-sectionally in 2016 and longitudinally in 2012 - 2016. The three DCT approaches in the study were selective, blanket, and no DCT use. An additional aim was to evaluate whether dynamic changes occurred in herd-average SCC and annual milk production over five years, and whether these potential changes differed between different DCT approaches. The method for the longitudinal analyses was growth modeling with random coefficient models. Differences in SCC and milk production between farms with different DCT approaches were minor. Regardless of the farm's DCT approach, annual milk production increased over the years, while average SCC was reasonably constant. The variability in SCC and milk production across all DCT groups was low between years, and most of the variability was between farms. Compared to other milking systems, farms with automatic milking system (AMS) had higher SCC, and in 2016 higher milk production. The results of this study suggest that it is possible to maintain low herd-average SCC and good milk production when using selective DCT and following the guidelines for prudent antimicrobial use. Average SCC and milk production varied across the herds, suggesting that advice on DCT practices should be herd-specific. The methodology of growth modeling using random coefficient models was applicable in analyzing longitudinal data, in which the time frame was relatively short and the number of herds was limited.Peer reviewe

Comparative Hepatic and Intestinal Metabolism and Pharmacodynamics of Statins

The study aimed to comprehensively investigate the in vitro metabolism of statins. The metabolism of clinically relevant concentrations of atorvastatin, fluvastatin, pitavastatin, pravastatin, rosuvastatin, simvastatin, and their metabolites were investigated using human liver microsomes (HLMs), human intestine microsomes (HIMs), liver cytosol, and recombinant cytochrome P450 enzymes. We also determined the inhibitory effects of statin acids on their pharmacological target, 3-hydroxy-3-methylglutaryl-coenzyme A (HMG-CoA) reductase. In HLMs, statin lactones were metabolized to a much higher extent than their acid forms. Atorvastatin lactone and simvastatin (lactone) showed extensive metabolism [intrinsic clearance (CLint) values of 3700 and 7400 mu l/min per milligram], whereas the metabolism of the lactones of 2-hydroxyatorvastatin, 4-hydroxyatorvastatin, and pitavastatin was slower (CLint 20-840 mu l/min per milligram). The acids had CLint values in the range SIGNIFICANCE STATEMENT The present comparison of the in vitro metabolic and pharmacodynamic properties of atorvastatin, fluvastatin, pitavastatin, pravastatin, rosuvastatin, and simvastatin and their metabolites using unified methodology provides a strong basis for further application. Together with in vitro drug transporter and clinical data, the present findings are applicable for use in comparative systems pharmacology modeling to predict the pharmacokinetics and pharmacological effects of statins at different dosages.Peer reviewe

Massadatasta liiketoimintaa ja tehokkaita julkisia palveluja

Tässä raportissa selvitetään massadatan käyttöä ja arvioidaan sen liiketoimintapotentiaalia eri toimialoilla sekä kartoitetaan massa- ja omadatan sovelluspotentiaalia julkisen sektorin palveluissa sekä näihin palveluihin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Tutkimushankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseen tähtäävän hallituksen kärkihankkeen toimissa. Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä massadatan hyödyntämistä ja käynnistää omadata-kokeiluja. Lisäksi tutkimushanke tukee EU:n henkilötietoasetuksen pohjalta uudistumassa olevan tietosuojalainsäädännön kansallista valmistelua tunnistamalla tiedon käyttöön liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Raportti valottaa ensinnäkin kyselytutkimuksella kerätyn aineiston avulla sitä, kuinka paljon ja millä tavoin suomalaisissa yrityksissä ja eri toimialoilla hyödynnetään massadataa ja mikä on massadatan hyödyntämisen liiketoimintapotentiaali. Toiseksi, raportissa esitetään kirjallisuuskatsauksen, haastatteluiden ja työpajojen perusteella yksityisten ja julkisten massadataa hyödyntävien palveluiden kehittämiseen liittyviä ongelmakohtia ja pullonkauloja Suomessa. Raportissa tarkastellaan keinoja niiden ratkaisemiseksi ja massadataekosysteemin kehittämiseksi. Kolmanneksi, raportti esittelee kansainvälisiä, potentiaalisesti Suomeen soveltuvia innovatiivisia ratkaisuja, joilla massatietoihin perustuvien palveluiden kehittämistä voidaan edistää niin, että samalla turvataan riittävä tietosuoja

Placental transporter-mediated drug interactions and offspring congenital anomalies

AimsP‐glycoprotein (P‐gp) and breast cancer resistance protein (BCRP) are efflux transporters expressed in the placenta, limiting their substrates from reaching the foetus. Our aim was to investigate if concomitant prenatal exposure to several substrates or inhibitors of these transporters increases the risk of congenital anomalies.MethodsThe national Drugs and Pregnancy database, years 1996–2014, was utilized in this population‐based birth cohort study. In the database, the Medical Birth Register, the Register on Induced Abortions, the Malformation register and the Register on Reimbursed Drug Purchases have been linked. The University of Washington Metabolism and Transport Drug Interaction Database was used to identify substrates and inhibitors of P‐gp and BCRP. We included singleton pregnancies ending in birth or elective termination of pregnancy due to foetal anomaly. Known teratogens were excluded. We identified women exposed 1 month before pregnancy or during the first trimester to P‐gp/BCRP polytherapy (n = 21 186); P‐gp/breast cancer resistance protein monotherapy (n = 97 906); non‐P‐gp/BCRP polytherapy (n = 78 636); and unexposed (n = 728 870). We investigated the association between the exposure groups and major congenital anomalies using logistic regression adjusting for several confounders.ResultsThe prevalence of congenital anomalies was higher in the P‐gp/BCRP polytherapy group (5.5%) compared to the P‐gp/BCRP monotherapy (4.7%, OR 1.13; 95% CI 1.05–1.21), the non‐P‐gp/BCRP polytherapy (4.9%, OR 1.14; 95% CI 1.06–1.22), and to the unexposed groups (4.2%, OR 1.23; 95% CI 1.15–1.31).ConclusionThe results suggest a role of placental transporter‐mediated drug interactions in teratogenesis.</p