Miksi metsäsektorin ennusteet voivat mennä metsään?

Artikkeli julkaistu alunperin metla.fi sivustoll

Partnerships for Transformation towards Sustainable Pathways : Research and Innovation Collaboration between Finland and Africa, Asia, and Latin America and the Caribbean for the SDGs

As highlighted in the PATH2030 – An Evaluation of Finland’s Sustainable Development Policy, Finland has made significant progress towards achieving the SDGs nationally – though not without its own weaknesses and challenges. However, for the country to become a global leader in addressing the SDGs, greater emphasis must be placed on policy coherence, resourcing, and utilizing research data for decision-making.Non peer reviewe

The role of local biodiversity in meeting nutritional requirements for complementary foods of infants and young children, Southern Benin

The mothers/care-givers, and the communities in general, will benefit from locally adapted information and knowledge on how to improve diets making the best use of the locally available biodiversity. Better knowledge and improved complementary feeding practices will contribute to better nutritional status of children and thus healthier and more productive communities

Alakoululaisten yhteisöllinen työskentely STEAM-projektin parissa

Tiivistelmä. Tämä tutkielma tarkastelee yhteisöllistä oppimista STEAM-pedagogiikan kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten alakoulun 4.-luokkalaiset toimivat yhteisöllisesti STEAM-projektin parissa. Lisäksi tutkimus kartoittaa yhteisöllistä työskentelyä sekä lisää ymmärrystä yhteisöllisestä oppimisesta. Tutkimus on teetetty alakoulun 4.-vuosiluokalla ja tutkimusmateriaalin on kerännyt luokan oma opettaja. Tämän tutkimuksen tutkimusmateriaalina toimivat oppilaiden projektin aikana kirjoittamat ryhmäpäiväkirjat. Aineiston analyysi on pääosin fenomenografinen, jossa on kuitenkin piirteitä myös yleisestä laadullisesta sisällönanalyysistä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin, että alakoulussa STEAM-pedagogiikan kontekstissa toteutetun yhteisöllisen oppimisen projektin työskentely oli pääosin yhteisöllistä, mutta toimintatavoissa oli myös muita yhteistoiminnallisia piirteitä, sekä näiden kahden työskentelymuodon yhdistelmiä. Työskentelyn piirteet olivat pääosin yhteistyöhön perustuvia ja projektissa esiintyneet haasteet liittyvät lähinnä teknisiin ja ryhmädynaamisiin ongelmiin. Tämän tutkimuksen tulokset puoltavat useiden tutkimusten tavoin sitä, että yhteisöllisellä oppimisella on oppimisen kannalta hyödyllisiä vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa yhteisöllinen oppiminen nähdään toimintana, jossa ryhmä työskentelee yhdessä tavoitteenaan saavuttaa yhteinen tavoite. Kyse on siis yhteisestä ongelmanratkaisusta, jolloin oppiminen tapahtuu ikään kuin sivuvaikutuksena. STEAM (science, technology, engineering, art, math) on pedagoginen lähestymistapa, jonka tavoitteena on ongelmanratkaisu käyttäen apuna luovuutta, innovointia, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tämän tutkimuksen kontekstissa STEAM liitetään myös projektipohjaiseen oppimiseen, jonka tavoitteena on saada valmistettua konkreettinen tuote. Koska yhteisöllisen oppimisen tutkimus STEAM-pedagogiikan kontekstissa on todella vähäistä, voidaan tätä tutkimusta pitää varsin kaivattuna osan yhteisöllisen oppimisen tutkimusta. Tämän tutkimuksen tulokset perustuvat pieneen tutkimusaineistoon, eikä tämän tutkimuksen tuloksia voida yleistää tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavia, ja onkin toivottua, että aiheesta tehtäisiin lisää tutkimusta. Uusien tutkimusten avulla yhteisöllisen oppimisen ja STEAM-pedagogiikkaa yhdistävien projektien hyödyllisyys saataisiin laajempaan tietoon ja ohjaavat tahot, kuten opettajat, voisivat hyödyntää näitä tuloksia käytännön tasolla.Primary schoolers collaborative working in the context of the STEAM project. Abstract. This thesis focuses on collaborative learning in the context of STEAM education. The aim of the study is to research how primary school 4th graders worked together in a STEAM project. In addition, the research surveys the collaborative problem-solving process and increases understanding of collaborative learning. The research material for this study consists of group diaries written by 4th graders during the project and is collected by their teacher. The analysis of the material is mainly phenomenographic, but it also has features of a general qualitative content analysis. Findings of this study suggest that groupwork was mainly collaborative but it also had cooperative features, as well as combinations of these two work forms. The features of the work forms were mainly collaborative and the challenges in the project were mainly related to technical and group dynamic problems. Like several other studies, this study argues that collaborative learning has beneficial effects on learning. In this study, collaborative learning is seen as an activity where a group works together trying to achieve a common goal. Hence, common problem-solving causes learning as a side effect. STEAM (science, technology, engineering, the arts, and math) is an educational approach that is based on a mindset that aims to solve problems by using creativity, innovation, interaction and collaboration. In the context of this study STEAM is also associated with project-based learning that aims to produce a concrete product. As research on collaborative learning is limited in the context of STEAM education, this study can be considered as a needed part of research of collaborative learning. As with a small research material size, the results of this study cannot be generalized outside of this study but can be considered as indicative. Hence, it would be useful to carry out more research on this subject. Additional studies would increase the awareness of the benefits of projects combining collaborative learning and STEAM, and enable practitioners such as teachers, to benefit from these results on a practical level

Opettajan auktoriteetin vaikutus opettaja-oppilassuhteeseen

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää miten opettajan auktoriteetti vaikuttaa opettajaoppilassuhteeseen. Käsittelen tutkielmassa varsin laajasti myös auktoriteettia käsitteenä,opettajan auktoriteettia eri näkökulmista, ja perehdyn siihen, mitkä tekijät vaikuttavat ihanteellisen opettajan auktoriteetin syntyyn. Opettajan auktoriteetti muodostuu sekä virallisesta, että epävirallisesta auktoriteetista. Virallisen auktoriteetin opettaja saa ammattinsa puolesta, mutta epävirallinen auktoriteetti hänen täytyy muodostaa itse. Epävirallinen auktoriteetti ansaitaan oppilailta kunnioituksen kautta. Se muodostuu opettajan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan ja oppilaiden täytyy aidosti pitää opettajasta, jotta epävirallinen auktoriteetti on pysyvä. Jos opettajalla ei ole auktoriteettia, ottaa vallan luokassa usein joku oppilaista tai useampi oppilas. Vaikka kaikilla opettajilla on virkansa puolesta auktoriteettiasema, ei kaikilla opettajilla silti ole auktoriteettia. Opettaja voi myös menettää auktoriteettiasemansa. Opettajan auktoriteetti jättää oppilaisiin jäljen niin hyvässä kuin pahassa. Oppilaat tarvitsevat opettajan, joka on aito, huumorintajuinen ja ymmärtää sitä maailmaa, jossa oppilaat elävät. Hänen tulee olla luotettava ja osattava kuunnella oppilaita. Opettaja ei saa johtaa pelolla, vaan auktoriteetilta kaivataan lämmintä, mutta jämäkkää johtamista. Auktoriteetilla on suuri vaikutus myös oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Jos opettaja johtaa luokkaa myönteisellä otteella, luokan ilmapiiri on todennäköisemmin positiivinen

Hintasuhde paljastaa kantohintojen ja metsäteollisuustuotteiden vientihintojen kehityserot

Artikkeli julkaistu alunperin metla.fi sivustoll

Oppilaiden kokemuksia tiimioppimisesta yhteisöllisen oppimisen kontekstissa

Tiivistelmä. Tutkimuksemme käsittelee oppilaiden kokemuksia tiimioppimisesta yhteisöllisen oppimisen kontekstissa. Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppijoiden yhteisöllistä tiedonrakentelua, jossa vuorovaikutuksen avulla pyritään rakentamaan yhteistä käsitystä käsillä olevasta ongelmasta. Tiimioppimista voidaan pitää yhtenä yhteisöllisen oppimisen muotona. Tiimioppimisessa oppiminen tapahtuu eri kokoisissa tiimeissä, jossa oppijat pyrkivät saavuttamaan yhteisen päämäärän toisiaan tukien ja jo olemassa olevaa tietoa hyödyntäen. Tutkimukseemme osallistui 26 kuudennen luokan oppilasta, jotka olivat harjoitelleet tiimioppimista koko alakoulun ajan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla ja analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista sosiaalista käyttäytymistä ja oppimiskäyttäytymistä on pitkään tiimityötä tehneillä oppilailla ja minkälainen suhde näillä käyttäytymisillä oli toisiinsa. Lisäksi halusimme selvittää oppimiskäyttäytymisen yhteyttä yhteisesti jaetun kognition syntymiseen ja tiimin tehokkuuteen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet yksilöiden oppivan paremmin ollessaan vuorovaikutuksessa vertaistensa kanssa. Yhteistyön tekeminen ja yhteistyötaitojen harjoitteleminen ovatkin nykyisessä työelämässä sekä koulumaailmassa yhä merkittävimpiä taitoja. Yhteisöllisessä oppimisessa onkin yhteen kietoutuneena kaksi ulottuvuutta; oppiminen yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteistyötaitojen oppiminen. Koko alakoulun ajan tiimityötä harjoitelleet oppilaat vastasivat sekä tiimin oppimiskäyttäytymisen että sosiaalisen käyttäytymisen olevan suhteellisen hyvää ja tulokset tukivat näin ollen aiempia tutkimustuloksia. Tutkimuksemme mukaan oppimiskäyttäytyminen oli merkittävässä positiivisessa yhteydessä sosiaalisen käyttäytymisen kanssa. Tiimin oppimiskäyttäytyminen oli myös merkittävässä yhteydessä sekä jaettuun kognitioon että tiimin tehokkuuteen ja nämä tulokset olivat myös linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tämän ja aiempien tutkimusten valossa voidaan todeta hyvien yhteistyötaitojen sekä tiimin jäsenten välisen vuorovaikutuksen laadun olevan avain onnistuneeseen yhteisölliseen oppimiseen. Aiempi yhteistyökokemus kehittää yhteistyötaitoja, jolloin oppilaiden ei tarvitse käyttää kognitiivista kapasiteettiaan ryhmän tarkkailuun, vaan se vapautuu tiimin tuottavaan toimintaan

A comparative cohort study of Duhamel and Endorectal Pullthrough for Hirschsprung's Disease

Background: There are limited data available to compare outcomes between surgical approaches for Hirschsprung’s disease. Duhamel and endorectal pull-through (ERPT) are two of the most common procedures performed worldwide. // Methods: Objective outcomes were compared between contemporary cohorts (aged 4–32 years) after Duhamel or ERPT using case–control methodology. Data were collected using prospectively administered standardized questionnaires on bowel and bladder function and quality of life (Pediatric Quality of Life Inventory, Short form 36 and Gastrointestinal Quality of Life Index). Patients were compared in two age groups (18 years and younger and older than 18 years) and reference made to normative control data. Multivariable analysis explored factors associated with poor outcomes. // Results: Cohorts were well matched by demographics, disease characteristics and incidence of postoperative complications (120 patients who underwent Duhamel versus 57 patients who had ERPT). Bowel function scores were similar between groups. Patients who underwent Duhamel demonstrated worse constipation and inferior faecal awareness scores (P < 0.01 for both age groups). Recurrent postoperative enterocolitis was significantly more common after ERPT (34 versus 6 per cent; odds ratio 15.56 (95 per cent c.i. 6.19 to 39.24; P < 0.0001)). On multivariable analysis, poor bowel outcome was the only factor significantly associated with poor urinary outcome (adjusted odds ratio 6.66 (95 per cent c.i. 1.74 to 25.50; P = 0.006)) and was significantly associated with markedly reduced quality of life (QoL) in all instruments used (P < 0.001 for all). There were no associations between QoL measures and pull-through technique. // Conclusion: Outcomes from Duhamel and ERPT are good in the majority of cases, with comparable bowel function scores. Constipation and impaired faecal awareness were more prevalent after Duhamel, with differences sustained in adulthood. Recurrent enterocolitis was significantly more prevalent after ERPT. Clustering of poor QoL and poor functional outcomes were observed in both cohorts, with seemingly little effect by choice of surgical procedure in terms of QoL

Methods for Studying the Steering Effects of Supply Regulation

publishedVersionPeer reviewe

Substrate specificities of inteins investigated by QuickDrop-cassette mutagenesis

Inteins catalyze self-excision from host precursor proteins while concomitantly ligating the flanking substrates (exteins) with a peptide bond. Noncatalytic extein residues near the splice junctions, such as the residues at the -1 and +2 positions, often strongly influence the protein-splicing efficiency. The substrate specificities of inteins have not been studied for many inteins. We developed a convenient mutagenesis platform termed "QuickDrop"-cassette mutagenesis for investigating the influences of 20 amino acid types at the -1 and +2 positions of different inteins. We elucidated 17 different profiles of the 20 amino acid dependencies across different inteins. The substrate specificities will accelerate our understanding of the structure-function relationship at the splicing junctions for broader applications of inteins in biotechnology and molecular biosciences.Peer reviewe