Puolangan kirkonkylän asemakaava-alueen katujen kuntokartoitus

Työn tavoitteena oli tehdä Puolangan kunnalle kuntokartoitus, jonka pohjalta katujen korjaustoimenpiteet ja niihin varatut määrärahat voidaan kohdistaa niitä eniten tarvitseviin kohteisiin. Lisäksi oli ajatuksena, että tehdyn työn perusteella voidaan tulevaisuudessa suunnitella ja budjetoida toimenpiteitä paremmin ennakkoon. Opinnäytetyön yhteydessä saatiin kokonaiskuva katujen kunnosta sekä niiden korjaamiseksi tarvittavista euromääristä. Opinnäytetyö oli menetelmältään kuntokartoitus, joka suoritettiin tievideoinnin pohjalta. Videointi suoritettiin ajamalla kadut läpi autolla, johon oli kiinnitettynä kaksi kameraa, jotka kuvasivat tietä sekä ympäristöä. Samassa yhteydessä tehtiin muistiinpanoja, joita käytettiin videoiden lisäksi apuna kunnon arviointiin. Yhteenvetona opinnäytetyöstä voitiin päätellä Puolangan kirkonkylän asemakaava-alueen katujen kunnon olevan tyydyttävän ja hyvän välillä. Kaikkien vauri-oiden korjausten kustannusarvioksi tuli noin 500 000 €.The aim of the thesis was to make a condition assessment of streets for a municipality of Puolanka. Based on this survey, a repair work of the streets and its budgeting could be better planned in advance. The objective was to gain an overview of the condition of the streets and of the budget needed for repairing them. The condition assessment was made based on videos of the streets. The videos were taken with a car that had two cameras attached in it. A camera filmed a street and an environment. At the same time notes were taken. They were used to help making the condition assessment. As a result of the thesis it can be concluded that the condition of the streets is between satisfactory and good. The budget for repairing all the damages is about 500 000 €

Welding Processes and Applications in Modern Airplanes

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hitsauksen käyttöä liitosmenetelmänä nykyaikaisissa lentokoneissa sekä arvioida hitsausteknologian tulevaisuutta lentokoneteollisuudessa. Työssä tutkittiin lentokoneiden valmistuksessa yleisimmin käytettyjä hitsausmenetelmiä sekä niiden käyttökohteita eri ilmailualoilla, luotiin katsaus hitsauksen käyttöön kunnossapidossa sekä tarkasteltiin hitsausteknologian uusimpia trendejä lentokonevalmistuksessa. Tulevaisuuden lentokoneissa uudet hitsausmenetelmät kuten laser- ja kitkahitsaus pyörivällä työkalulla tulevat syrjäyttämään niittien käytön metalliliitoksissa. Hitsauksen nopeus ja automatisoitavuus tekevät lisäksi metallirunkorakenteista varteenotettavan kilpailijan komposiittirakenteiden käytölle lentokoneiden valmistusmateriaalina tulevaisuudessa

Yksityinen eläkesäästäminen: Tieto, luottamus vai muut tekijät?

Tutkielmassa selvitetään yksityisen eläkesäästämisen taustalla olevia tekijöitä. Erityisesti tutkielma vastaa kahteen kysymykseen, miten eläkejärjestelmän tunteminen tai luottamus vaikuttavaa yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen. Eläkejärjestelmän tuntemista mitataan vastaajan oman käsityksen perusteella (subjektiivisesti) ja todellisen tuntemisen perusteella (objektiivisesti). Eläkejärjestelmät mahdollistavat yksilöille yksityistä säästämistä paremmat mahdollisuudet suojautua epävarmuustekijöiltä, kuten elinikäriskiltä ja pienentää sijoitustoimintaa liittyviä riskejä. Erilaisia eläkejärjestelmiä on kuitenkin yhtä monia kuin on maitakin. Eläkejärjestelmille yhteistä on niiden tavoite mahdollistaa ihmisten eläkeaikainen toimeentulo, ja usein valtiot osallistuvat maan eläketurvan järjestämiseen. Julkisen vallan osallistumiselle voidaan nähdä erilaisia syitä, esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten suojeleminen ja itsekontrolliongelmien negatiivisten vaikutusten lieventäminen. Suomen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja sitä täydentävät takuu- ja kansaneläkkeet. Suurin osa suomalaisista on työeläkejärjestelmän piirissä, vuonna 2019 lähes 95 prosenttia eläkkeensaajista sai työeläkettä. Yksityinen eläkesäästäminen tulee Suomessa tarpeelliseksi ihmisille, jotka haluavat ylläpitää työuran elintasonsa täysin. Eläkejärjestelmän ollessa etuusperusteinen, jokainen tietää eläkkeensä suuruuden eikä yleinen tai työnantajan taloudellinen tilanne vaikuta eläkkeen suuruuteen. Monista muista maista poiketen Suomessa kaikki työuran ansiot kasvattavat eläkkeen suuruutta, eikä myöskään eläke-etuudella ole ylärajaa. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että parempi talouslukutaito ja eläkejärjestelmän tunteminen tekevät eläkeaikaan varautumisesta yleisempää. Suomessa tai Ruotsissa ei ole vastaavanlaisia yhteyksiä eläkesuunnittelun tai eläkesäästämisen osalta kyetty todistamaan. Eläkejärjestelmän parempi tunteminen Ruotsissa on kuitenkin lisännyt eläkesuunnittelun yleisyyttä. Luottamuksen osalta aikaisemmat havainnot Suomesta viittaavat, että yksityinen eläkesäästäminen on yleisempää epäileväisesti eläkejärjestelmään suhtautuvien keskuudessa. Tutkielmassa hyödynnetään Eläketurvakeskuksen vuonna 2019 keräämää kyselyaineistoa, mikä mahdollistaa ensimmäistä kertaa Suomessa todellisen objektiivisen eläkejärjestelmän tuntemisen vaikutuksen tutkimisen. Eläkejärjestelmän subjektiivisen tuntemisen havaitaan olevan positiivisesti yhteydessä yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen, mutta objektiivisesti mitattu tiedontaso ei viiden prosentin merkitsevyystasolla vaikuta yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen. Huomioiden subjektiivisen ja objektiivisen tuntemisen vähäinen korrelaatio, voidaan todeta, ettei eläkejärjestelmän tunteminen Suomessa lisää eläkesäästämistä. Epäluottamus eläkejärjestelmään ja erityisesti epäluottamus eläkejärjestelmän maksukykyä kohtaan lisäävät yksityisen eläkesäästämisen yleisyyttä

Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints

201

Delays and Factors Related to Cessation of Generalized Convulsive Status Epilepticus

Peer reviewe

Predictors of mortality at one year after generalized convulsive status epilepticus

Background: Status epilepticus (SE) is a life-threatening neurologic emergency, which requires prompt medical treatment. Little is known of the long-term survival of SE. The aim of this study was to investigate which factors influence 90 days and 1-year mortality after SE. Materials and methods: This retrospective study includes all consecutive adult (>16 years) patients (N = 70) diagnosed with generalized convulsive SE (GCSE) in Helsinki University Central Hospital (HUCH) emergency department (ED) over 2 years. We defined specific factors including patient demographics, GCSE characteristics, treatment, complications, delays in treatment, and outcome at hospital discharge and determined their relation to 90 days and 1-year mortality after GCSE by using logistic regression models. Survival analyses at 1 year after GCSE were performed with Cox proportional hazards regression analysis. Results: In-hospital mortality was 7.1%. Mortality rate was 14.3% at 90 days and 24.3% at 1 year after GCSE. In the univariate logistic regression analysis, Status Epilepticus Severity Score > 4 (STESS) (ODDS = 7.30, p = 0.012), worse-than-baseline condition at hospital discharge (ODDS = 3.5, p = 0.006), long delays in attaining seizure freedom (ODDS = 2.2, p = 0.041), and consciousness (ODDS = 3.4, p = 0.014) were risk factors for mortality at 90 days whereas epilepsy (ODDS = 0.2, p = 0.014) and Glasgow Outcome Scale (GOS) > 3 at hospital discharge (ODDS = 0.05, p = 0.006) were protective factors. Risk factors for mortality at 1 year were STESS >4 (ODDS = 5.1, p = 0.028), use of vasopressors (ODDS = 8.2, p = 0.049), and worse-than-baseline condition at discharge (ODDS = 7.8, p = 0.010) while GOS >3 (ODDS = 0.2, p = 0.005) was protective. The univariate survival analysis at 1 year confirmed the significant findings regarding parameters STESS >4 (Hazard ratio (HR) = 4.1, p = 0.009), worse-than-baseline condition (HR = 6.2, p = 0.015), GOS >3 (HR = 0.2, p = 0.004) at hospital discharge and epilepsy (HR = 0.4, p = 0.044). Additionally, diagnostic delay over 6 h (HR = 3.8, p = 0.022) and Complication Burden Index (CBI) as an ordinal variable (0-2, 3-6, >6) (HR = 2.7, p = 0.027) were predictive for mortality. In the multivariate survival analysis, STESS > 4 ( HR = 5.1, p = 0.007), CBI (HR = 3.2, p = 0.025, ordinal variable), diagnostic delay over 6 h (HR = 7.2, p = 0.003), and worse-than-baseline condition at hospital discharge (HR = 5.8, p = 0.027) were all independent risk factors for mortality at 1 year. Conclusions: Severe form of SE, delayed recognition of GCSE, high number of complications during treatment period, and poor condition at hospital discharge are all independent predictors of long-term mortality. Most of these factors are also associated with mortality at 90 days, though at that point, delays in treatment seem to have a greater impact on prognosis than at 1 year. This article is part of the Special Issue "Proceedings of the 7th London-Innsbruck Colloquium on Status Epilepticus and Acute Seizures (c) 2019 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Perhevapaakorvauksen käyttöönotto : Tuloksia selvityshankkeesta

Hankkeessa tarkasteltiin vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista maksettavan korvauksen (perhevapaakorvaus) maksamista työnantajille vuosina 2017–2020. Perhevapaakorvaus on 2 500 euron suuruinen kertakorvaus, joka maksetaan työnantajalle, mikäli tämä on maksanut äitiysvapaan tai adoptioäidin vanhempainvapaan ajalta palkkaa työntekijälle vähintään yhden kuukauden ajalta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijän työsuhteen tulee olla joko toistaiseksi voimassa oleva, tai vähintään yhden vuoden kestävä määräaikainen työsuhde. Vuonna 2020 Kela maksoi perhevapaakorvausta 4 132 työnantajalle yhteensä 48,6 miljoonaa euroa. Korvausta maksettiin yhteensä 19 391 työntekijän perhevapaan perusteella. Selvityksen perusteella perhevapaakorvausta on maksettu noin 40 prosentista kaikista alkaneista äitiysvapaista. Osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuosina 2017–2020. Rajattaessa tarkastelu koskemaan vain palkansaajina toimineita naisia havaittiin, että perhevapaakorvauksia oli maksettu noin 54 prosentista alkaneista äitiysvapaista. Perhevapaakorvauksia on maksettu muita useammin korkeasti koulutettujen naisten sekä iältään 30–34-vuotiaiden naisten työnantajille. Sosioekonomisen aseman perusteella suurin osa korvauksista on maksettu toimihenkilöammateissa toimivien naisten työnantajille. Henkilöstömäärältään suurille kotimaisille yksityisille yrityksille ja kuntatyönantajille on maksettu eniten perhevapaakorvausta. Vuonna 2019 perhevapaakorvausta maksettiin noin 45 miljoonaa euroa, mutta euromääräisesti korvaus on keskittynyt pienelle joukolle työnantajia. Vuonna 2019 kymmenelle eniten korvauksia saaneelle työnantajalle maksettiin perhevapaakorvauksia noin 7 miljoonaa euroa, ja 50:lle eniten korvauksia saaneelle noin 15 miljoonaa euroa. 59 prosenttia perhevapaakorvauksia saaneista työnantajista oli kuitenkin sellaisia, joille korvausta oli kalenterivuoden aikana maksettu vain yhden työntekijän perhevapaan perusteella. Suomessa ammattialat ja toimialat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan, mikä näkyy perhevapaakorvausten keskittymisenä naisvaltaisille toimialoille ja työpaikoille. Lukumääräisesti eniten perhevapaakorvauksia on maksettu terveys- ja sosiaalialalla tai tukku- ja vähittäiskaupan alalla toimiville työnantajille, mutta euromääräisesti selvästi eniten terveys- ja sosiaalialan työnantajille. Euromääräisesti korvausta on maksettu eniten kuntatyönantajille (42 % kokonaissummasta). Perhevapaakorvauksen mahdollista alikäyttöä arvioitiin vuosilomakustannuskorvauksen ja työnantajalle maksettujen vanhempainpäivärahojen avulla. Perhevapaakorvauksia oli maksettu työnantajille lähes yhtä runsaasti kuin vuosilomakorvauksia, mutta selvästi harvemmin kuin vanhempainpäivärahoja. Erot olivat muita suurempia yksityisten ja henkilöstömäärältään pienten työnantajien kohdalla.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Lasten yksityisen hoidon tuen kaksi vuosikymmentä

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksityisen hoidon tuen kehitystä tukimuodon käyttöön-otosta vuonna 1997 vuoteen 2017. Tutkimusaineiston muodostavat 1–5-vuotiaiden lasten perheet, joiden kaikki lapset ovat siirtyneet kodin ulkopuoliseen hoitoon, joko kunnalliseen tai yksityiseen varhaiskasvatukseen. Tutkimuksessa selvitetään millaiset perheet käyttävät yksityisen hoidon tukea sekä yksityisen hoidon tuella hankittujen yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden hintaa perheille. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan yksityisen hoidon tuelle hallituksen esityksessä HE 208/1996 asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yksityisen hoidon tuki otettiin käyttöön vuonna 1997. Yksityisen hoidon tuella perheet voivat ostaa varhaiskasvatuspalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunta voi halutessaan maksaa perheille kuntalisää yksityisen hoidon tuen lakisääteisten osien, hoitorahan ja hoitolisän, li-säksi. 2000-luvun aikana kuntalisää tarjoavien kuntien lukumäärä kasvoi, mikä osittain no-peutti yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden yleistymistä. Vuodesta 2009 lähtien kunnat ovat voineet tarjota perheille palveluseteliä yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden ostamiseen. Pienituloisille perheille suunnatun yksityisen hoidon tuen hoitolisän merkitys on vähentynyt, kun taas kuntalisän merkitys on kasvanut. Vuosina 1997–1998 noin 30 prosenttia tukea saavista perheistä sai hoitolisää, vuonna 2000 hoitolisää sai 24 prosenttia perheistä ja vuodesta 2010 eteenpäin enää alle 10 prosenttia perheistä. Toisaalta 2000-luvun alussa kuntalisää sai noin 60 prosenttia yksityisen hoidon tukea saavista perheistä. Vuonna 2017 kuntalisää sai 88 prosenttia perheistä. Tulosten perusteella yksityisen hoidon tuki on ollut koko 2000-luvun suurituloisille perheille keskittynyt tukimuoto, mutta toisaalta sosioekonomiset erot yksityisen hoidon tuen käytössä eivät ole kasvaneet. Koko 2000-luvun ajan noin 40 prosenttia yksityisen hoidon tukea käyttäneistä perheistä kuului ylimpään tuloviidennekseen ja 10 prosenttia alimpaan tuloviidennekseen. Yksityisen hoidon tuella ostettiin keskimäärin kalliimpia varhaiskasvatuspalveluita 2010-lu-vulla kuin 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 yhden lapsen hoidon keskihinta oli 642 euroa kuu-kaudessa vuoden 2017 hinnoissa, mutta vuonna 2017 keskihinta oli 860 euroa kuukaudessa lapselta. Suurituloiset perheet ostivat keskimäärin kalliimpia palveluita kuin pienituloiset perheet.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? : Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten eläkeasioiden tuntemista sekä oman kokemuksen että yksityiskohtaisen eläkejärjestelmän ominaisuuksien tietämisen näkökulmista. Lisäksi selvitetään vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuntemista ja käsityksiä varhennusvähennyksen ja lykkäyskorotuksen kannustavuudesta. In this research we consider results from a survey on pension knowledge in Finland both from the point of view of individuals’ experiences and their familiarity with the details of the pension system and the 2017 pension reform. The report is in Finnish, but the executive summary and the slides present the main results in English

Luottamus eläketurvaan vuonna 2019 : Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä

Tutkimuksessa tarkastellaan 25‒67-vuotiaiden suomalaisten luottamusta eläketurvaan moniulotteisesti. Tarkastelun kohteena ovat yleinen luottamus Suomen eläkejärjestelmään, yksityiskohtaiset mielipiteet eläkejärjestelmän, huolestuneisuus eläketurvaan liittyvistä aiheista ja toimeentulovertailut eri väestöryhmiin. Saatavana vain verkkojulkaisuna