Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret lastensuojelun sijaishuollossa: sijoitusten määrän, perusteen ja sijoituspaikan tarkastelu vuosina 1991-2015

Immigrant children and youth in out-of-home care. Examining the representation, grounds and forms of out-of-home care in 1991-2015. This article focuses on the representation, grounds and forms of immigrant children among entries in out-of-home care in Finland in 1991-2015 in comparison to the Finnish born children and youth by using the register data. The compared groups are children with a refugee backround, other immigrant background and Finnish background. Children with an immigrant background were divided into foreign-born and Finnish-born generation. We used descriptive cross-tabulation and group means as methods. Children and youth with a foreign background have had more out-of-home care placements in comparison to the children with a Finnish background. Urgent out-of-home placements and residental care were overrepresented in all foreign-background groups in comparison to the Finnish-backround group. Child protection measures vary according to the ethnic and immigrant background of the child. The results indicate that the early support and the non-institutional child welfare services do not sufficiently meet the needs of the families with an immigrant backround. Keywords: child protection, out-of-home care, immigration, family, children, young people, register data  Artikkeli käsittelee ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria lastensuojelun sijaishuollon asiakkaina analysoimalla rekisteritietoja sijoitettujen määrästä, sijoitusten perusteista ja sijoituspaikoista Suomessa vuosina 1991-2015 ja vertailemalla tietoja suomalaistaustaista väestöä koskevaan rekisteriaineistoon. Aineisto on luokiteltu pakolaistaustaisiin, muihin ulkomaalaistaustaisiin ja valtaväestöön. Ulkomaalaistaustaiset jaotellaan lisäksi ulkomailla syntyneeseen ja Suomessa syntyneeseen sukupolveen. Tutkimusmenetelminä ovat kuvailevat ristiintaulukoinnit ja ryhmäkeskiarvot. Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on ollut suhteellisesti enemmän kodin ulkopuolisia sijoituksia kuin valtaväestöllä tutkimusajankohtana. Kiireelliset sijoitukset ja laitossijoitukset korostuvat kaikissa ulkomaalaistaustaisten ryhmissä verrattuna valtaväestöön. Lastensuojelun asiakkuus vaihtelee lapsen ja nuoren etnisen ja maahanmuuttotaustan mukaan. Tulokset indikoivat, että varhaisen tuen ja lastensuojelun avohuollon palvelut eivät riittävästi vastaa ulkomaalaistaustaisten lapsiperheiden tuen tarpeisiin

Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta

Ulkomaalaistaustaisten lasten koulunkäyntiin ja oppimiseen Suomessa liittyy useita erityiskysymyksiä, kuten perheen kotoutuminen, vanhempien koulutustausta, monikielisyys ja opetuskielen oppiminen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan 1971–1999 syntyneiden koulutuspolkuja 1990–2015 välisenä aikana rekisteritiedon avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat ensimmäisen ja toisen sukupolven pakolaistaustaisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten toisen asteen koulutuksen suorittaminen 25 ikävuoteen mennessä ja ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintojen suorittaminen 30 ikävuoteen mennessä. Ulkomaalaistaustaiset suorittivat toisen asteen tutkintoja harvemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret riippumatta maahanmuuttotaustasta tai sukupolvesta. Ensimmäisen sukupolven pakolaistaustaiset nuoret keskeyttivät muita useammin toisen asteen opintonsa. 30 ikävuoteen mennessä ulkomailla syntyneet, muut kuin pakolaistaustaiset, olivat suorittaneet yhtä usein toisen asteen tutkintoa kuin kantaväestö. Nuoret naiset kaikissa ryhmissä suorittivat miehiä useammin sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja. Tuloksemme vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia: vielä Suomessa syntyneidenkin maahanmuuttajataustaisten koulupolulla etenemiseen liittyy paljon epävarmuuksia pääosin muunkielisyyden ja perheen alemman sosioekonomisen aseman vuoksi. Tutkimuksen perusteella koulutusjärjestelmä ei kykene tasoittamaan ulkomaalaistaustasta aiheutuvaa koulutuseroa kahdessa sukupolvessa. </p

Does Primary Care Mental Health Resourcing Affect the Use and Costs of Secondary Psychiatric Services?

Peer reviewe

Size Matters - Determinants of Modern, Community-Oriented Mental Health Services

Peer reviewe