Malin, Maili

Finnish

Journal.fi

288Maahanmuuttajat ja Eurooppa vuonna 2010Matkakertomus Third Conference of migrant and ethnic minority health In Europe Pecs Unkari 27.5.–29.5.2010M a t k a k e r t o m u sSoSiaalilääketieteellinen aikakauSlehti 2010: 47 288–290terveydenhoitoon pääsy ja hoidon laadun ongelmat, romaniväestön terveyden erityiskysymykset sekä haastattelututkimuksen kirjoon (et-nisesti samankaltaistetut haastatte-lijat, tulkin käyttö haastattelussa, havainnointi). Unkarilaisille tutki-joille oli myös järjestetty oma osion-sa. Moni unkarilainen puhuu toise-na kielenä saksaa historiallisista syistä. Maahanmuuttajien määrä on merkittävästi lisääntynyt viime vuo-sikymmeninä globaalin eriarvoisuu-den lisääntyessä ja elintasokuilujen syventyessä etelän ja pohjoisen ja idän ja lännen välisillä eri raja-alueil la. Maahanmuutto on myös modernisoitunut, sillä muuttajista on yhtä paljon naisia ja miehiä. Maahanmuuton muodot ovat myös kapitalisoituneet: uutta on ihmis-kauppa (seksibisnes, josta 50 pro-senttia lapsia), ilman vaadittavia papereita maahan tulevat (harmaa talous, koti-ja huolenpitotyö), sekä tilapäinen työsiirtolaisuus. Ihmis-kaupan uhreja on noin 2,4 miljoo-naa, joista 270 000 EU:ssa vuonna 2009. Vuosittain ihmiskaupan uh-reja on noin 800 000–900 000. Eni-ten ihmisiä kaupataan Albaniasta, Valko-Venäjältä, Bulgariasta, Kii-nasta, Liettuasta, Nigeriasta, Mol-dovasta, Ukrainasta, Romaniasta, Venäjältä ja Thaimaasta. Eniten heitä ostetaan Belgiaan, Saksaan, Kreikkaan, Israeliin, Italiaan, Japa-niin, Hollantiin, Turkkiin ja Poh-jois-Amerikkaan (UNODC.) Suomi on ihmiskaupan läpikulku- ja koh-demaa ja meiltä häviää alaikäisiä turvapaikanhakijoita vastaanotto-keskuksista vuosittain, mihin voi liittyä ihmiskaupan uhriksi joutu-mista. Ilman vaadittavia lupia Eu-roopassa asuu noin 1–4 prosenttia koko väestöstä.UNDOCUMENTED MIgRANTSTähän globaaliin kontekstiin liittyy myös kolmas maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen terveyttä käsittelevä eurooppalainen konfe-renssi. Ilman vaadittavia lupia maassa olevien (UDM undocu-mented migrants) terveydestä ja terveyspalveluiden saamisesta oli lukuisia esitelmiä. Hollannissa lait-tomasti maassa olevilla on oikeus saada ilmaista hoitoa (suurin osa on alle 40-vuotiaita miehiä). Hollanti-laistutkimuksen mukaan yleislääkä-reistä kolmanneksella oli ollut pa-perittomia asiakkaita. Yli puolella näistä asiakkaista oli ollut psyykki-siä ongelmia ja monisairastavuutta. Yleisesti nämä potilaat työllistivät paljon yleislääkäreitä. Tutkimuksen kätilöistä puolella oli ollut paperit-tomia maahanmuuttajanaisia asiak-kaana, ja heidän terveyspulmansa liittyivät useimmiten raskauteen ja synnytyksen hoitoon. Kaiken kaik-kiaan paperittomien maahanmuut-tajien hoitoon pääsy on parantunut Hollannissa vuoden 2006 lakimuu-toksen jälkeen (heillä on siis oikeus terveyspalveluihin). Sairaanhoidolla on sopimus satojen apteekkien kanssa, jotka antavat tarvittavat lääkkeet näille kaikkein haavoittu-vaisimmassa asemassa oleville. Toi-sen hollantilaistutkimuksen mukaan yleislääkärien potilasasiakirjoista paljastuu ei-toivottujen raskauksien yleisyys paperittomien maahan-muuttajanaisten keskuudessa ja hammasongelmat. EUGATE eu-rooppalaisen vertailututkimuksen mukaan 16 maassa kansallinen sai-rausvakuutus kattaa myös paperit-tomat maahanmuuttajat. Hoitoon ei pääse Suomessa, Italiassa eikä Ruotsissa. Suomessa paperittomilla maahanmuuttajilla on vain oikeus saada hoitoa henkeä uhkaavassa Vuoden kulttuurikaupungissa Un-karin Pecsissä järjestettiin kolman-net maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen terveyttä käsittelevä konferenssi (I Rotterdamissa 2003, II Malmössä 2008, IV Milanossa 2012). Pecs sijaitsee Etelä-Unkarissa lähellä Kroatian rajaa. Sen histo-riaan liittyvät niin roomalaiset, mongoli- kuin ottomaanivalloitta-jat, mistä syystä sitä kutsutaankin rajattomaksi kaupungiksi sekä vii-den kirkon kaupungiksi. Ottomaa-nien moskeijoista on tehty katolisia kirkkoja 1500-luvun jälkeen. Lisäk-si Pecsissä on yksi Euroopan van-himmista yliopistoista, joka perus-tettiin 1360-luvulla. Alkuperäisestä yliopistosta ei ole jäljellä enää mi-tään, kuten esim. Bolognan 1300-luvulla perustusta yliopistosta. Pec-sin merkittävä työllistäjä tänä päi-vänä on suomalainen Elcotech. Konferenssiin osallistui noin 250 osanottajaa 17 eri maasta. Jär-jestelyt olivat mainiot, tunnelma sydämellinen sekä sää aurinkoinen ja helteinen. Suullisia ja posteriesi-tyksiä oli kaiken kaikkiaan noin 120. Suomalaisia paikalla oli vain kolme: allekirjoittaneen lisäksi Mii-ra Korjonen ja Yousef Shirvandehi. Esitykset jakautuivat maahanmuut-tajia ja terveydenhuoltojärjestel-mää, sosiaalista eriarvoisuutta, me-todologiaa, terveysoikeuksia ja ter-veystarpeita käsitteleviin osioihin sekä temaattisiin työryhmiin: perus-289tilanteessa. Tässä ei tehdä poikkeus-ta lasten eikä naisten suhteen, ellei hoidon antaja myönny yksin tai tii-minsä kanssa antamaan hoitoa sitä tarvitsevalle. Ruotsissa lastenlääkä-rit antavat kolmessa kaupungissa ilmaista hoitoa paperittomille lap-sille. Milloin meillä tunnistetaan ja huomioidaan näiden ihmisten oi-keudet? Kansainvälisellä HUMA kansalaisjärjestöllä on 19 euroop-palaisessa maassa hanke, jonka ta-voitteena on edistää paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten hoitoon pääsyä. EU-tasolla paperit-tomia nais- ja lapsisiirtolaisia ei huomioida millään tasolla. Samoin eurooppalainen Nowhereland han-ke kartoittaa, mitä oikeuksia pape-rittomilla maahanmuuttajilla on eri Euroopan maissa (www.nowhere-land.com). LISääNTyMISTERVEySTerveyteen ja hyvinvointiin vaikut-tavat lähtö- ja tulomaissa tavan-omaisten sosioekonomisen aseman, iän, sukupuolen, sosiaalisen tuen ja elämäntapojen mukaan myös maa-hanmuuton syy (laillinen asema tulomaassa), muuttajan ikä maa-hanmuuton hetkellä, syrjinnän ko-keminen sekä maahanmuuttoa edel-tävät ja sen jälkeiset kielteiset elä-mäntapahtumat stressin kautta. Terveyden voimavaroja hankitaan lapsesta lähtien. Yllätyksellisesti noin viides- tai jopa kolmasosa esi-telmistä käsitteli lisääntymisterveyt-tä, kun taas lasten ja nuorten ter-veydestä ei ollut juuri yhtään esitel-mää. Vastaavasti ikääntyneistä maahanmuuttajista tai etnisiin vä-hemmistöihin kuuluvista oli vain muutama esitelmä (esim. hormoni-korvaushoidon hyväksyttävyys ja käyttö). Mikähän tätä trendiä selit-tää? Yksi selitys voi olla se, että väestön syntymiä tilastoidaan tar-kasti rekistereihin, koska väestöra-kennetieto, uusiutumisluvut ja en-nustukset ovat tärkeitä. Tästä syytä näitä rekistereitä on suhteellisen helppo saada ja käyttää tutkimus-tarkoituksiin. Foucaultilaisittain voisi kysyä, liittyykö tähän tutki-musbuumiin myös huoli siitä että maahanmuuttajat lisääntyvät enem-män kuin kantaväestö? Vastaavan-alaista huolen sävyttämää keskuste-lua käytiin nimittäin 1900-luvun alussa länsimaissa työläisten suuren sikiämisen ja yläluokan vähäisen sikiämisen takia. Toisaalta tutkijoi-ta inspiroi humaani tavoite, sillä elämän alun etnisesti jakautunut heikompi terveys voi indikoida myös heikompaa terveyttä myö-hemmällä iällä, ja siinä mielessä tämä tieto on tärkeää. Perinataali-ajankin etniset terveyserot ovat hei-jastumaa sosiaalisesta epäoikeuden-mukaisuudesta. ETNISTEN VäHEMMISTöJEN TUTKIMUKSEN PERIAATTEET  JA HyVäT KäyTäNNöTBriteissä Mir Ghazala ja Michael Swaffield ovat tutkineet Delphi-tekniikalla asiantuntijoiden yksi-mielisyyttä etnisiä vähemmistöjä koskevien tutkimusten periaatteista ja arvoista. Lähes kaikki 37 asian-tuntijasta oli sitä mieltä, että 1) et-nisyys määrittää voimakkaasti ih-misen sosioekonomista asemaa, sekä sitä että hän kokee terveytensä heikommaksi kuin valkoiseen etni-seen ryhmään kuuluva (vastaavasti n. 10 prosenttia oli sitä mieltä että etnisyys ei ole tärkeä elämän deter-minantti). 2) Enemmistö asiantun-tijoista tähdensi, että etnisten ter-veyserojen ja sosiaalisen eriarvoi-suuden tutkiminen on hyvin tär-keää. 3) Etnisten tutkijoiden muka-na olo tutkimuksen kaikissa vai-heissa on ensiarvoisen tärkeää tut-kimuksen legitimiteetin ja valtatasa-painon vuoksi. 4) 81 prosenttia piti etnisyystutkimusta moraalisesti tär-keänä ja ammatillisena velvollisuu-tenaan, ja yhtä moni kaipasi kult-tuurisesti valideja mittaristoja. Ny-kyään harva kysymyspatteristo terveystutkimuksissakaan on erilai-sissa kulttuuripiireissä validioitu. Maahanmuuttajien tutkiminen on hyvin haasteellista monesta syystä, eikä vähiten sen vuoksi, että jos tut-kimuskysymykset ovat merkityksel-tään hyvin kaukana etnisen vähem-mistön elämänpiiristä ja merkitys-maailmasta, he eivät koe mielek-kääksi vastata heidän kannaltaan järjettömiin, ei-mieltä oleviin kysy-myksiin. Jos kerran tällaiseen kan-taväestön tutkimuspatteristoon suostuu osallistumaan, voi olla ky-seenalaista osallistuuko enää toista kertaa. Mestarikyselyt (master questionnaires) tulee aina muokata mielekkäiksi vastaajajoukon mu-kaan, vähintään sillä tavoin, että lisää tutkittaville merkityksellisiä kysymyksiä ja kulttuurisesti mielek-käitä lisäselityksiä kantaväestön tutkimuskysymyksiin. Saksalaisen Brozoskan esitys selvitti sairauskä-sitysten (IPQ-R) validiteettia ja reli-abilititeettiä turkkilaisilla. Hänen tutkimuksensa osoitti, että validi-teetti oli alhaisempi kuin kantaväes-töllä. Heillä oli vaikeuksia ymmär-tää osaa kysymyksistä, patteriston ulottuvuudet korreloivat keske-nään, ja vastaajien oli vaikea valita vaihtoehdoista. 5) Yhtä moni eli 84 prosenttia asiantuntijoista kaipasikin kvalita-tiivisia tutkimuksia, jotta kanta-väestön tutkijat paremmin ymmär-täisivät mitä etnisiin vähemmistöi-hin kuuluvat vastaajat ovat vas-tauksillaan mahtaneet tarkoittaa. (Suomessa pääosa tutkimuksista onkin kvalitatiivisia.) 6) Tärkeää on myös huomioida entisten ryhmien sisäinen moninaisuus tutkimuksis-sa. Ja lopuksi 7) tutkijan on tärkeää kaiken aikaa huomioida tutkittavan elämänpiiri, sosiaalinen konteksti jossa hän elää. 8) Lähes kaikki pai-nottivat sitä, että on tärkeää lisätä kaikin tavoin etnisten yhteisöjen omaa toimintaa ja voimavaltaista-mista. 9) Yllättävin tämän asian-tuntijaraadin näkemysten tulos oli se, että vain 55 prosenttia heistä piti 290rasistisen teon uhriksi joutumista tärkeänä terveyden kannalta. Hen-kisen ja fyysisen rasismin kokemi-nen sekä sen uhka vaikuttaa tervey-teen suoraan sekä stressin kautta.Eurooppalaisen keskeinen et-nisten vähemmistöjen terveystutkija professori Walter Deville (Hollanti, Nivel) esitteli Delphi-prosessiin pe-rustuen parhaita käytäntöjä etnises-ti hyvässä terveydenhuollossa, joita ovat: tasa-arvoinen hoitoon pääsy, henkilöstön kulttuurinen kompe-tenssi, tiedotus terveydenhuoltojär-jestelmästä, hoidon antajien empa-tian kyky, hoidon antajien motivaa-tio antaa hyvää hoitoa, yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaali-huollon kanssa, hoidon kulttuuri-tulkit, hyvä sisäinen yhteistyö pe-rusterveydenhuollossa, ajan anta-minen asiakkaille, jatkuva hoito-suhde sekä tietoa asiakkaiden elä-mänpiiristä.Epidemiologian professori Raj Bhopal piti erinomaisen esimerkki-luennon siitä, miten asiat voivat olla hyvin etnisten vähemmistön kannalta terveydenhuollossa. Hän on nimittäin laajassa yhteistyössä toimeenpannut lukuisia laajoja toi-mia Skotlannissa syrjinnän kitkemi-seksi julkisista palveluista (Fair for all policy), etnisen tilastoinnin ke-hittämiseksi ja toteuttamiseksi, et-nisten vähemmistöjen terveyden tutkimusstrategian luomiseksi ja terveystarpeiden kartoittamiseksi. Työ vaikuttaa suunnitelmalliselta, pitkäjännitteiseltä ja tuloksellisel-ta.SOTALääKETIEDEKiinnostava, yllättävä, mutta myös ymmärrettävää oli, että yksi oma esitelmäosionsa oli varattu sotalää-ketieteelle, jossa esiintyivät Unkarin armeijan ja Naton kenraaleja ja so-tilashenkilöstöä. Yksi heistä piti pääesitelmän viimeisenä päivänä, joka kirvoitti kiivaan keskustelun yleisön ja kenraalien välillä, vaikka yleensä pääesitelmien yhteydessä ei sallittu keskustelua yleisön kanssa. Suomalainen iranialaissyntyinen Yousef Shirvandehi esitti kiperiä kysymyksiä siitä, ketkä siviilit pe-lastetaan missäkin järjestyksessä erilaisissa katastrofitilanteissa. Siir-tolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittynee erilaisia valtioiden sisäisiä ja yhteisiä turvallisuusnäkökohtia aikana, jolloin monet islamilaiset maat eivät ole kyenneet taloudelli-sesti kehittymään ja luomaan nuo-relle väestölleen työmahdollisuuk-sia. Ihmisoikeuskysymykset monis-sa nykypäivän islamistissa maissa eivät nekään taitane olla hyvällä mallilla. Noin 1000-luvulla islami-laiset maat olivat kulttuurisesti ja sosiaalisesti kukoistavia kun Euroo-passa taas elettiin takapajuista ai-kaa.(Kiinnostavaa olisikin analysoi-da, miten Suomen sisäisessä turval-lisuusohjelmassa puhutaan maa-hanmuuttajista. Kuuluuko syrjäyty-misen ja syrjäyttämisen ehkäisemi-nen sisäisen turvallisuuden ohjel-maan?)JOTAIN MyöNTEISTäEtnisen ryhmän jäsenyys suojaa myös terveyttä. Psykologian resi-lienssin käsitettä käyttäen näitä suojaavia tekijöitä voivat olla yl-peys omasta etnisestä identiteetistä, optimistinen elämänasenne, hengel-lisyys, hyvä itsetunto sekä perheen koheesio. Kun etniseen vähemmis-töön kuuluvalla ihmisellä on tilan-teeseen nähden tarkoituksenmukai-sia resilienssitekijöitä riittävästi, ei hän oirehdi stressitilanteissa ulkoi-sella käyttäytymisellään eikä sisäis-tämällä oireita itsetuohoisesti. Pohjois-Amerikkalaisissa tutkimuk-sissa on havaittu, että osa afroame-rikkalaisista sisäistää lapsuudestaan lähtien valkoisen väestön rasistiset asenteet osaksi minäkuvaansa, ja pitää itseään huonompiarvoisena. Rasistiseen syrjintään (usein kumu-loituvaan) ihminen voi reagoida: a) konfrontoimalla asiaa heti kun se ilmenee, b) reagoimalla voimak-kaasti rasistiseksi tulkitsemaansa tapahtumaan tai käyttäytymiseen (vigilance bias) tai sitten niin, että c) ei reagoi mitenkään, koska on niin tottunut tällaisiin tapahtumiin. Täl-löin hänen sietokykynsä on park-kiintunut niin, ettei hän enää tun-nista eikä välitä rasistisista louk-kauksista (minimizing bias). Jälkim-mäistä reagointitapaa voi nimittää myös torjunnaksi tai asian kieltämi-seksi. Nämä reagointitavat vaikut-tavat siihen miten tutkittava rapor-toi rasistisista kokemuksistaan tut-kimuksissa. Pohjoisamerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että osa afroamerikkalaisista sisäistää lap-suudestaan lähtien valkoisen väes-tön rasistiset asenteet osaksi minä-kuvaansa ja pitää itseään huonom-piarvoisena. Mikä mahtaa olla ter-veyden ja hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen tapa reagoida? Entäpä silloin kuin rasistisen teon kohteena on lapsi tai nuori?Romanien terveydestä oli myös paljon esityksiä, sillä heidän ter-veysoikeuksiensa toteutumattomuus ja surkeat elinolot ovat yleisiä eri puolilla Eurooppaa. Ironisesti vä-hemmistötutkijan matka päättyi niin, että tulin todennäköisesti (po-liisin mukaan) Unkarin etniseen vähemmistöön kuuluvan taksikus-kin ryöstämäksi matkalla Keletin rautatieasemalta Budapestissa len-tokentälle. Tällaista tämä elämä on eriarvoisessa Euroopassa.Maili MalinVTT, erikoistutkija Väestöliitto, väestötutkimuslaitos 

Maahanmuuttajat ja Eurooppa vuonna 2010. Matkakertomus Third conference of migrant and ethnic minority health in Europe Pecs Unkari 27.5.-29.5.2010

https://journal.fi/sla/article/download/3922/4186

Maahanmuuttajat ja Eurooppa vuonna 2010. Matkakertomus Third conference of migrant and ethnic minority health in Europe Pecs Unkari 27.5.-29.5.2010

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi