Ilmanvaihtoa vai ilman vaihtoa?

Kaasumaiset epäpuhtaudet eivät ole navettailmassa vähentyneet samoin kuin pölyt. Tutkittujen pihattojen ilmassa oli ammoniakkia ja hiilidioksidia saman verran kuin aiemmin parsi- ja pihattonavetoissa. Tuotantorakennusten kaasupitoisuuksia voidaan hallita parhaiten ilmanvaihdolla, mutta siihen kiinnitettään liian vähän huomiota.vo

Pölyille ja ammoniakille altistuminen turvepohjasikaloissa

ei saatavill

Työntekijän altistuminen pölyille ja kaasuille suuressa pihattonavetassa

ei saatavill

Työterveyspalvelujen ostajan opas maatalousyrittäjälle

Oppaassa kerrotaan, mitä työterveyshuolto voi tarjota ja mitä siltä voi odottaa. Siinä kerrotaan yrittäjän ja työnantajan vastuista, työterveyshuollon ostamisesta, sisällöstä sekä kustannusten muodostumisesta ja korvauksista

Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta

Maatalouskoneiden käsittelyssä tapahtuvat tapaturmat ovat hyvin yleisiä. Keskimäärin joka neljäs maatalouden tapaturma Suomessa on ollut koneiden aiheuttama. Koneet aiheuttavat yli puolet maa-talouden kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja kolmanneksen maatalousyrittäjille tapahtuneista yli 30 päivän työkyvyttömyysjaksoista. Vaikka maatalouden tapaturmat kokonaisuutena ovat vähentyneet tilojen vähentyessä, niin konetapaturmien määrä on säilynyt lähes ennallaan. Konetapaturmien osuus kaikista maatalouden tapaturmista on siten kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Hankkeessa kartoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tapaturmatilastoista eri maatalous-koneryhmien tapaturmia ja niiden kustannuksia. Maatalouskoneiden käyttäjille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla selvitettiin koneiden käytön turvallisuusriskejä ja torjuntakeinoja, joita koneiden käyttäjät voivat soveltaa maataloustyössä. Tämä opas palvelee myös konevalmistajia, jotka tarvitsevat tietoa koneiden turvallisuusriskeistä ja käytettävyydestä. On tärkeää, että koneiden käytettävyys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tässä oppaassa esitetään menetelmiä koneturvallisuuden kehittämiseksi maatiloilla. Tapaturmien ja vaaratilanteiden analysointi tehtiin Melan tilastoaineistosta (10528 konetapaturmaa) koneryhmittäin. Lukumääräisesti eniten maatalouskoneisiin liittyviä tapaturmia sattuu peltotöissä, ja siksi tässä oppaassa keskitytään peltotyökoneisiin. Traktorin käytössä sattuu edelleen eniten tapaturmia (n. 200–250 tapaturmaa vuodessa), mutta traktorilla on myös eniten käyttötunteja verrattuna muihin koneisiin. Moottoriajoneuvojen ja autojen aiheuttamat maataloustyöhön liittyvät tapaturmat olivat kustannuksiltaan korkeimpia. Peltotyökoneista suurimmat tapaturmakustannukset aiheutui perunan- ja juurikkaannostokoneiden, kuormainten ja lietelanta-, lannoitus- ja kylvökoneiden käytössä. Työvaiheista eniten konetapaturmia tapahtui koneiden huoltotöissä (32 prosenttia). Viljelijöiden koneturvallisuuskyselyyn vastasi 204 maatalouskoneiden käyttäjää. Käyttäjien mu-kaan koneturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa maataloudessa koneen ostajalle tehtävällä käyt-töönotto-opastuksella, ja siksi sitä tulisi kehittää. Koneturvallisuutta parantaa myös koneiden huollon helpottaminen ja maatiloilla koneiden käyttöopastuksen antaminen kaikille koneiden käyttäjille. Turvallisuusvalistusta pidettiin myös tärkeänä. Maatalouskoneissa on yhä enemmän automaatiolla toimivia järjestelmiä. Kyselyn automaatioon liittyvistä vaaratilanteista (22 % kaikista vaaratilanteista) neljännes oli johtanut käyttäjän loukkaantumiseen. Automaatio nähdään usein turvallisuutta parantavana tekijänä, mutta automaatiojärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta tulisi edelleen kehittää. Lisäksi oppaaseen työstettiin koneiden vaaranpaikkojen tarkistuslistoja riskienhallintaa varten.201

Maatilan turvallisuuskulttuurin kehittämisen näkökulmia, ohjelmia ja välineitä

Maatalouden työturvallisuuskulttuuritutkimuksessa sovellettiin ja arvioitiin maatalousalan työturvallisuuskulttuuria Suomessa tarkoituksena vähentää maatalouden työtapaturmia. Hankkeessa koottiin ja muokattiin olemassa olevaa tietoa työturvallisuuskulttuurin kehittämisestä maatalousalaa koskevista ja maatalouteen sovellettavista turvallisuuskulttuuritutkimuksista. Turvallisuuskulttuurin kehittämisestä maatiloilla levitettiin tietoa maatalousyrittäjille viljelijämessuilla, seminaareissa ja lehtikirjoituksissa. Melan tilastoista tarkasteltiin maatalouden eri ikäryhmissä tapahtuvien työtapaturmien yleisempiä aiheuttajia ja ammattitautiriskejä. Hyvän työturvallisuuskulttuurin luominen on ollut tärkeä tavoite muilla toimialoilla kuten rakennusalalla, jossa työturvallisuus on merkittävästi parantunut. Tämä hankeraportti yhdistää kolmen työturvallisuuskulttuuria koskevan hankkeen, Turvaviesti-, Muuta- ja Sacurima- hankkeiden tuloksia, joiden avulla voitiin edistää maatalousyrittäjien työturvallisuuskulttuuria ja valmiuksia vähentää työturvallisuusriskejä systemaattisesti jatkuvan kehittämistoiminnan kautta. Maatalouden työtapaturmia sattuu edelleen erityisesti eläintenhoitotöissä. Konetyötapaturmien osuus on selvästi kasvanut viime vuosina. Tutkimuksissa on tunnistettu useita työtapaturmien riskitekijöitä, ja usein vahinkotilanteiden taustalla on kiire, huolimattomuus tai väsymys. Koneiden käytössä merkittäviä tekijöitä ovat myös käyttäjien osaaminen ja kokemus. Oletuksena on, että moniin maatilan riskitekijöihin voidaan vaikuttaa maatalousyrittäjän määrätietoisen hyvän työturvallisuuskulttuurin rakentamisen avulla. Koulutuksen ja tiedottamisen kautta annetaan nuorille maatalousyrittäjille eväitä hyvään työturvallisuuskulttuurin hallintaan. Samalla vanhempien maatalousyrittäjien tulisi muistaa oma vastuunsa näyttää nuoremmille esimerkkiä, mitä hyvä työturvallisuuskulttuuri maatilalla on. Työpaikan työturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan toimintatapoja, jotka liittyvät työn turvalliseen tekemiseen. Siihen liittyvät työntekijöiden uskomukset, käsitykset ja asenteet siitä, miten työ tehdään turvallisesti ja minkälainen on turvallinen työympäristö. Hyvässä työturvallisuuskulttuurissa ylläpidetään turvallisia työtapoja ja ymmärretään niiden tärkeys. Työturvallisuuskulttuuri voi myös olla keskeinen tekijä työturvallisuuden ylläpitämisessä ja maatilan kehittämistyössä. Hankkeen kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin maatalouden työturvallisuuskulttuurin kehittämisohjelmia meiltä ja maailmalta. Hankkeessa tehtiin maatilan työturvallisuuskulttuuria ja riskejä koskeva nykytila-analyysi vahinkotilastojen, kirjallisuuskatsauksen ja Sacuriman asiantuntijaverkoston antaman informaation perusteella. Hankkeessa järjestettiin kaksi tietoiskupäivää luonnonvara-alan yrittäjille luonnonvara-alan oppilaitoksissa (Ahlman ja Savonia) ja listattiin muissa Euroopan maissa tehtyjä työturvallisuuskulttuuria edistäviä ohjelmia. Lisäksi kehitettiin nuorille viljelijöille suunnattua maatilan riskienhallinnan ja työturvallisuuskulttuurin kehittämispolkua ja testattiin uutta työturvallisuuskulttuurikyselyä Okra-messuilla. Hankkeen tuloksia on esitelty lehdistötiedotteissa ja Okra-maatalousmessuilla. Tuloksista julkaistiin verkkotiedote Luken uutiskirjeessä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä pohjoismaisen tutkijaverkoston ja Eurooppalaisen COST – verkoston kanssa

Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

vo

Työterveys ja maatalous Suomessa 2014

Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksessa kerättiin seurantatietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnista: työstä, työoloista ja terveydestä. Tutkimus edustaa hyvin suomalaisia maatalousyrittäjiä, heitä haastateltiin yhteensä 3117. Pääosa aineistosta kerättiin puhelinhaastattelun avulla. Haastattelun teema-alueita olivat maatalousyrittäjyys, työolot ja työmenetelmät, henkinen hyvinvointi, johtaminen, tapaturmat, työn fyysinen kuormittavuus, koettu työkyky, terveys, elintavat ja työssä jatkaminen sekä työterveyshuolto. Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksen perusteella maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti yrittäjäosaamiseen, riskinhallintaan, työympäristön ja työmenetelmien kehittämiseen, henkilönsuojaimiin sekä työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden hallintaan

MRSA CC398 ihmisillä : tulisiko zoonottisen mikrobilääkeresistenssin leviäminen estää?

MRSA-tartunnat ovat Suomessa lisääntyneet etenkin henkilöillä, jotka ovat kosketuksissa sikoihin. Eläinten parissa työskentelevien työssä suojautumista on parannettava, ja asiaan on kiinnitettävä -huomioita ammattikoulutuksessa. Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien leviämisen ehkäisyyn on panostettava myös maataloudessa.</p