Quality characteristics of edible linseed oil

In this review the quality properties of linseed oil for food uses are discussed as well as factors affecting this quality. Linseed oil has a favourable fatty acid composition with a high linolenic acid content. Linseed oil contains nearly 60% á-linolenic acid, compared with 25% for plant oils generally. The content of linolenic acid and omega-3 fatty acids is reported to be high in linseed grown in northern latitudes. The composition of fatty acids, especially unsaturated fatty acids, reported in different studies varies considerably for linseed oil. This variation depends mainly on differences in the examined varieties and industrial processing treatments. The fatty acid composition leads also to some problems, rancidity probably being the most challenging. Some information has been published concerning oxidation and taste, whereas only a few studies have focused on colour or microbiological quality. Rancidity negatively affects the taste and odour of the oil. There are available a few studies on effects of storage on composition of linseed oil. In general, storage and heat promote auto-oxidation of fats, as well as decrease the amounts of tocopherols and vitamin E in linseed oil. Several methods are available to promote the quality of the oil, including agronomic methods and methods of breeding as well as chemical, biotechnological and microbiological methods. Time of harvesting and weather conditions affect the quality and yield of the oil

Projektikurssilta työelämätaitoja maataloustieteiden opiskelijoille

Yliopisto-opetuksessakin korostetaan nykyään työelämärelevanssia. Substanssiosaamisen lisäksi kartutetaan mm.tiimityö-, verkostoitumis-, projektityö- ja digitaalisuusosaamista. Helsingin yliopiston maataloustieteidenkandi- ja maisteriohjelmien 5 op laajuisella projektikurssilla toteutetaan projektitöitä ulkopuolisille asiakkaille. Ensimmäisellä, vuoden 2016 kurssilla, oli 8 opiskelijaa 2 ja 3 ohjaajaa eli yliopisto-opettajaa; toisella, vuoden2017 kurssilla, oli 15 opiskelijaa 4 tiimissä ja 6 ohjaajaa. Kunkin tiimin asiakasorganisaatiota edusti yksi tai usea henkilö. Kurssia tutkittiin ja kehitettiin suunnitteluperustaisella tutkimusmenetelmällä. Kirjallisella kyselyllä kerättiin opettajien ja opiskelijoiden arvioita kurssin onnistumisesta ja opiskelijoiden oppimista taidoista (tietokäytäntökysely), haastatteluilla opettajien ja asiakkaiden näkemyksiä kurssin toteutuksesta ja kehittämisestä. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin.Tietokäytäntökyselyn mukaan opiskelijat kokivat oppineensa hyvin tietotyötaitoja, erityisesti jaetun kohteen kehittämistä, yksilöllisen ja yhteisöllisen työskentelyn yhdistämistä sekä tuotosten pitkäjänteistä kehittämistä (keskiarvot molemmilla kurssikerroilla >4, väittämä “Opin kurssin aikana…”, asteikko 1 “en ollenkaan” − 5 “hyvin paljon”). Avointen vastausten perusteella opiskelijat arvostivat erityisesti tiimityöskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, projektityö- ja työelämätaitojen kehittymistä, mielenkiintoisia projektiaiheita sekä kanssakäymistä työelämän edustajien kanssa. Haastaviksi koettiin avoin tehtävänanto ja siihen liittyen epätietoisuus toimintatavoista, ryhmätyöskentelyn koordinointi sekä puutteet omassa osaamisessa esimerkiksi kyselytutkimuksen tekemisessä. Vuonna 2016 tiukka 11 viikon aikataulu koettiin ongelmaksi, joten v. 2017 kurssin kesto pidennettiin 16 viikkoon. Kaikki asiakkaat kokivat osallistumisen kurssille myönteisenä. He arvostivat sitä, että voivat auttaa opiskelijoita harjoittelemaan työelämäkäytäntöjä ja yliopistoa kehittämään opetusta. Yhteistyö nähtiin hyvänä tapana luoda kontakteja opiskelijoihin tulevia työpaikkoja ajatellen. Projektityö toi uutta tietoa organisaatioiden toiminnan kehittämiseksi tai täydensi ja vahvisti aiempaa tietoa. Kehittämiskohteina asiakkaat näkivät sopivan toimeksiannon määrittelyn sekä vuorovaikutuskäytäntöjen tehostamisen, kuten etäkokousten järjestämisen. Tiimien ohjaajille positiivista oli opiskelijoiden motivoitunut työskentely ja töiden valmistuminen aikataulussa. Haasteita oli mm. asiakkaiden toimeksiannon määrittelyssä, kurssin vaatimuksissa suhteessa opiskelijoiden osaamiseen ja ajankäyttöön sekä omassa ajankäytössä liittyen ohjaamiseen ja ohjausyhteistyöhön.Työelämälähtöiset kurssit todettiin tarpeellisiksi ja palkitseviksi kaikille osapuolille. Opetusta tulee kehittää myös tutkimusperustaisesti, mikä muun muassa auttaa ottamaan huomioon niin opiskelijoiden, asiakkaiden kuin opettajienkin näkökulmia

Research-based evaluation of customer project courses in agricultural sciences

Work life relevance is emphasized these days in higher education. In addition to domain-specific knowledge and skills, students should learn general work life competencies, such as team work, networking, project work and digital skills. At the University of Helsinki, agricultural science students’ work life skills are promoted in a project course. The 5 ETCS course has been held for B.Sc. and M.Sc. students in 2016 and 2017. The course in 2016 had eight students and three supervisors in two project teams; the course in 2017 had 15 students in four teams, and six supervisors (university teachers). Each team had its own external client from businesses and national government departments. The course implementation was examined from a design-based research approach. The aim of the study was to evaluate the summative evaluations made by all groups participating in the course, receive research-based knowledge about improving the course design further, and to try out instruments and methods that can be used in educational practice to assess participant satisfaction and competence development during courses about work life. An online questionnaire was used to examine the evaluations of the supervisors and students about the success of the course and the competencies gained by the students (Collaborative Knowledge Practices Questionnaire, CKP). Interviews were used to examine the views of the clients concerning the realization and development of the course. The data were analysed using quantitative and qualitative methods. The project process was mostly graded the same by the evaluators (students, supervisors and clients), but most student groups gave the report a higher grade than the other evaluators did. Students’ evaluations were that they had acquired knowledge work competencies well, particularly the development of shared objects, the integration of individual and collaborative working and persistent development of knowledge objects. The students particularly appreciated team work for achieving common goals, development of project work and work life skills, interesting project topics and interaction with the customers. Challenges were the open assignments and related uncertainty of working methods, coordination of group work and students’ inadequate skills in relation to project work requirements. The tight schedule of 11 weeks in 2016 led to the course being extended to 16 weeks in 2017. All clients evaluated their participation in the course as being positive. They appreciated being able to help students to practice work life skills and the university to develop teaching. Collaboration was seen as a good way to create contacts with students from the viewpoint of future workplaces. Project work outcomes provided new information for the development of the client organizations or supplemented and strengthened earlier views. As targets for improvement, the clients mentioned better definition of appropriate assignments for student teams and the development of interaction practices, e.g. by organizing virtual meetings. For the supervisors, the motivated working of the students and finishing of the projects in time were positive aspects. It was challenging to define appropriate topics for the client assignments, requirements of the course in relation to the skills of the students and timing of the course as well as their own time management. All parties experienced work life-oriented project courses as necessary and rewarding for all parties. Research-based evaluation provided useful information for developing the course design further.Non peer reviewe