Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010-2015

Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelmassa on tarkasteltu muun muassa vesien nykytilaa, vesistöjä muuttavia ja kuormittavia tekijöitä, vesien tilatavoitteita sekä tällä hetkellä käytössä olevia vesiensuojelukeinoja. Vesien tilan arviointi perustuu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä kehitettyyn uuteen, vesien luontaiset ominaispiirteet ja vesieliöstön elinolosuhteet huomioivaan ekologiseen tilanarviointiin. Vesienhoidon toimenpideohjelmalla pyritään EU:n asettamaan tavoitteeseen pinta- ja pohjavesien hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmassa on esitetty pintavesien tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja niiden kustannuksia vuosille 2010-2015. Toimenpiteistä ja niiden kustannuksista on esitetty yhteenveto valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymissä Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmissa. Toimenpideohjelma on laadittu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa vuorovaikutuksessa vesienhoidon suunnittelun yhteistyöryhmän ja alatyöryhmien kanssa vuosina 2007-2009. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää kannanottojaan useissa kuulemisvaiheissa ja palaute on otettu huomioon toimenpideohjelmaa valmisteltaessa. Vesiensuojelun tehostaminen lisätoimenpiteitä toteuttamalla on keskeistä vesistöissä, joissa ihmistoiminta on muuttanut niitä muun muassa haja- ja pistekuormituksen aiheuttaman rehevöitymisen sekä vesistörakentamisen seurauksena. Vaikka maakunnan järvet ja joet ovat paremmassa tilassa kuin Suomessa keskimäärin, myös erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevissa pintavesissä tarvitaan toimenpiteitä, jottei niiden tila vaarantuisi tulevaisuudessa. Toimenpideohjelmassa esitettävien nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden rahoitustarve on vuosina 2010–2015 noin 42 miljoonaa ja lisätoimenpiteiden noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätoimenpiteiden kustannuksista suurimman osan muodostavat vesistökunnostukset. Lisätoimenpiteitä on esitetty myös muun muassa maatalouden, metsätalouden ja yhdyskuntien vesiensuojelun tehostamiseen

Voimanosto ja osteopatia : Yleisimmät urheiluvammat ja niiden hoito sekä ennalta-ehkäisy

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää voimanostajien yleisimmät urheiluvammat ja osteopatian mahdollisuudet voimanostajien yleisimpien urheiluvammojen hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä. Työn tavoitteena oli lisätä osteopaattien ymmärrystä voima-nostosta lajina ja voimanostajien yleisimpien urheiluvammojen hoidosta sekä ennalta-ehkäisystä. Parempi ymmärrys helpottaa osteopaatin ja urheilijan välistä yhteistyötä, joka hyödyttää välittömästi lajin harrastajia ja urheilijoita. Lisääntynyt ymmärrys myös mahdollistaa osteopaatin työkentän laajentumisen voimanoston ja muiden voimalajien toimintaympäristöön. Työelämäkumppanina työssä toimi helsinkiläinen voimanosto-seura. Opinnäytetyö toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen, ja teemahaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui kolme voimanostajaa, yksi voimanostovalmentaja ja yksi osteopaatti. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti, mahdollisimman tarkan ja asiantuntevan tiedonsaamisen varmistamiseksi. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kuvaa urheiluvammojen luonnetta ja jakaantumista voimanoston nostomuotojen mukaan. Kaikissa nostomuodoissa erityisesti pehmyt-kudosvammat ja epäspesifit kiputilat nousivat esiin. Haastatteluaineiston perusteella osteopaatilla vaikuttaisi olevan lukuisia mahdollisuuksia osallistua voimanostourheili-jan urheiluvammojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Esiin nousivat erityisesti osteopaa-tin mahdollisuudet kivunlievitykseen sekä fysiologisten paranemisprosessien edistä-miseen ja osteopaatin asiantuntemuksen sekä sujuvan moniammatillisen yhteistyön välilliset vaikutukset loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn. Opinnäytetyön tuotoksena on infograafi, joka tiivistää keskeisimmät tulokset visuaaliseen muotoon. Opinnäytetyön tulosten yleistettävyyttä kyseenalaistaa se, että haastattelussa haasta-teltiin vain yhtä osteopaattia. Erityisesti haastattelun aineistosta nousi esiin laajoja teemoja, joita olisi mielenkiintoista syventää esimerkiksi toisen opinnäytetyön avulla

Suomen jokien tyypittelyn kehittäminen ja pohjaeläimiin perustuva ekologinen luokittelu

Suomen joet kuuluvat pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa tyypittelyssä joet voidaan valuma-alueen kokonsa lisäksi varsin mielekkäästi jakaa luontaiselta geologialtaan turve- ja kangasmaiden jokiin, savimaiden jokien rajoittuessa lounais- ja etelärannikon alueelle. Tyypittelytekijöistä korkeussuhteilla on varsin vähän merkitystä Suomessa, koska korkeita vuoristoja on vähän. Tyypittelyssä lisähaasteita aiheuttavat mm. tyypin rajaamiseen liittyvät ongelmat ja järvialtaiden esiintyminen. Samoin peltomaiden tulkinta tietokannoista aiemman luontaisen tyypin mukaan voi olla vaikeaa. Pohjaeläimiä on myös Suomessa viime vuosikymmeninä käytetty jokien ekologisen tilan kuvaajana, vaikka yhtenäistä koko maata kattavaa aineistoa ei ole saatavilla. Tässä tutkimuksessa, pääosin Länsi-Suomen jokien aineistoihin perustuen, joet jakautuivat ns. vertailuoloissa hyvin alueensa tyyppeihin koskipohjaeläimistönsä perusteella. Vastaavasti ekologista luokittelua ajatellen pohjaeläimet kuvasivat hyvin ihmisen erilaisia paineita (mm. hajakuormitus, rakenteelliset muutokset) jokityypeissä. Varsin monipuolisessa vaihtoehtotarkastelussa, vesipuitedirektiivin liitteen V suosittamista luokittelumuuttujista vertailuolojen lajisto ja sen runsaussuhteet näyttivät toimivan luotettavimmin ja tehokkaimmin, kun paineiden vaikutuksia haluttiin tunnistaa ja luokitella jokivesissä. Tämä työ on osa vesipuitedirektiivin ekologista luokittelua kehittäviä hankkeita. Tähän jokien pohjaeläimistöä käsittäneeseen hankkeeseen ovat osallistuneet erityisesti Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Jyväskylän Yliopisto ja sen rahoituksesta ovat vastanneet ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Eräässä toisessa hankkeessa jokivesistöjen ekologisesta luokittelusta kalojen osalta on vastannut Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos

Halukkuus osallistua pintavesien tilan parantamiseen Vuoksen vesienhoitoalueella

Tämä tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa Suomessa järvi- ja jokivesien ekologisen tilan parantamisen hyötyjä yhdellä vesienhoitoalueella siten, että myös vesistöjen käyttöön liittymättömät, eli aineettomat hyödyt otettiin arviossa mukaan. Tutkimuksen tuottamia tuloksia hyödynnettiin laadittaessa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2016–2021. Tutkimuksella selvitettiin Vuoksen vesienhoitoalueella asuvien ja vapaa-aikaansa viettävien mielipiteitä pintavesiensä tilasta, vesienhoidosta ja suunnitelluista toimenpiteistä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin taloudellisessa arvottamisessa eniten käytettyä ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 512 asukkaalle ja 1 000 ulkokuntalaiselle mökinomistajalle Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 31

Vaikuta vesiin : Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Vuoksen vesienhoitoalueella 2022-2027

Vesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Kolmannen suunnittelukierroksen aikana päivitetään vuonna 2015 hyväksytyt, vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toiminnot otetaan suunnittelussa huomioon. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja suunnittelun alueellinen organisointi vaihtelevat eri vesienhoitoalueilla. Tässä asiakirjassa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Vuoksen vesienhoitoalueen järvien, jokien ja pohjavesien tilan parantamiseen

Vesien tila hyväksi yhdessä : Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan vuosiksi 2016–2021 on koottu tiedot vesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Vuoksen vesienhoitoalueella. Vesienhoitoalueen suuret järvet, kuten Saimaan osa-altaat, Pielinen ja Kalla-vesi, ovat erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Erinomaisessa tilassa on 46 % ja hyvässä 44 % järvipinta-alasta. Tyydyttävässä tai tätä heikommassa tilassa ovat etupäässä pienemmät järvet ja ne muodostavat noin kymmenesosan järvipinta-alasta. Jokien kokonaispituudesta erinomaisessa ekologisessa tilassa on 5 % ja hyvässä tilassa 64 %. Tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa on 30 % jokipituudesta. Pintavesien ekologista tilaa heikentää hajakuormitus, joka on valtaosin peräisin maataloudesta, metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta, mutta jossain määrin myös pistekuormituslähteistä kuten yhdyskuntien jätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta. Muita paineita ovat hydrologis-morfologiset muutokset kuten kalojen vaellusesteet ja uomien fyysiset muutokset. Hyvässä kemiallisessa tilassa on 70 % järvipinta-alasta ja neljännes jokipituudesta. Hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen esteenä on pääosin elohopea, joka on laajalti peräisin ilman kautta tulevasta laskeumasta. Vesienhoitoalueella on yhteensä 45 pohjavesialuetta, joilla on merkittävästi pohjaveden laadulle mahdollisesti riskiä aiheuttavaa ihmistoimintaa. Huonossa kemiallisessa tilassa on yhdeksän pohjavesialuetta ja yksi huonossa määrällisessä tilassa oleva pohjavesialue. Pohjavesien tilaa uhkaavat erityisesti asutus ja maankäyttö, pilaantuneet maa-alueet, liikenne ja tienpito, maa- ja metsätalous, maa-ainesten otto sekä kuljetukset maa- ja rautateillä. Rehevyyteen liittyviä parantamistarpeita on koko vesienhoitoalueella painottuen kuitenkin maatalousvaltaisimmille alueille. Hajakuormituksen vähentämiseksi vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty monipuolisia maa- ja metsätaloutta sekä haja- ja loma-asutusta koskevia vesiensuojelutoimia, joilla pyritään erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Järvikunnostusten toteutusta esitetään eri puolille vesienhoitoaluetta rehevöityneisiin kohteisiin. Useissa vesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä luomalla vaellusyhteyksiä ja tekemällä virtavesikunnostuksia. Pohjavesien tilan parantamiseksi vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty muun muassa maa-ainestenottoalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusta sekä liikennealueiden pohja-vesisuojausten rakentamista ja tiesuolauksen vähentämistä. Pohjavesiä koskevia haittavaikutuksia voidaan parhaiten ennalta ehkäistä maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. Tarkemmat, vesistökohtaiset tiedot toimenpiteistä ja niiden kohdentumisesta löytyvät vesienhoitoalueen toimenpideohjelmista. Esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 238 miljoonaa euroa. Tästä 206 miljoonaa euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavien ja 32 miljoonaa euroa vesienhoidon täydentävien toimenpiteiden osuus. Arviolta 65 järveä ja 28 jokea ei tule toimenpiteistä huolimatta saavuttamaan hyvää ekologista tilaa vielä vuonna 2021. Vastaavasti yhdeksällä pohjavesialueella hyvän kemiallisen tilan ja yhdellä pohjavesialueella määrällisen tilan saavuttaminen tuolloin on epävarmaa. Vesien tila on kuitenkin kohentumassa vesienhoitotoimenpiteiden toteutuksen myötä

Vesien tila hyväksi yhdessä : Vaikuta vesienhoidon työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin Vuoksen vesienhoitoalueella 2016 - 2021

Vesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Toisen suunnittelukierroksen aikana päivitetään vuonna 2009 hyväksytyt, vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toiminnot otetaan suunnittelussa huomioon. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla. Tässä asiakirjassa käsitellään vesienhoidon työohjelmaa ja keskeisiä kysymyksiä Vuoksen vesienhoitoalueella