Lainsäädännön arviointineuvoston toiminnan vaikuttavuuden arviointi

Hankkeessa tuotettiin tietoa lainsäädännön arviointineuvoston ensimmäisen kahden kokonaisen toimin-tavuoden toiminnasta, verrattiin arviointineuvoston toimintatapoja ja resursseja muiden maiden vastaaviin sekä arvioitiin, miten lainsäädännön arviointineuvoston toimintaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Arviointineuvoston toiminnan alkuvaiheessa tärkeimmäksi painopisteeksi on muodostunut lausuntojen antaminen hallituksen esitysten luonnoksista. Toiminnan käynnistyessä neuvosto on keskittynyt taloudel-listen vaikutusten arviointien arviointeihin huomioiden kuitenkin myös muiden vaikutuslajien arviointien arvioinnin. Jatkossa myös lainsäädännön jälkiarviointien arviointi sekä EU-säädösten arviointitoimintaan osallistuminen ovat neuvoston kehitysagendalla. Toisaalta erityisesti lainvalmistelijoiden piirissä arvioin-tineuvostolta odotettaisiin aktiivisempaa otetta lainvalmistelun ja vaikutusarviointitoiminnan tukemiseen nykyistä laajemmin. Suomessa arviointineuvosto on henkilömääränsä ja osa-aikaisuutensa puolesta tyypillinen, mutta kan-sainvälisessä vertailussa ratkaisevaa on sihteeristön pieni koko. Sihteeristölle mitoitettu vähäinen henki-lötyöaika heijastuu neuvoston toiminnan alkuvaiheeseen ja siihen, että neuvosto ei ole toiminut kaikilla niillä osa-alueilla, joilla se valtioneuvoston asetuksen mukaan voisi toimia. Myös vaikutusten arviointien tehtävänkuva on Suomessa laaja: Suomen neuvoston tarkastelu kattaa kaikki vaikutusarviointien kate-goriat, kun muissa maissa tyypillisesti keskitytään taloudellisten ja yritysvaikutusten arviointeihin. Liite 1 Taulukot Liite 2 Policy Brief 21/2018Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

The type of the functional cardiovascular response to upright posture is associated with arterial stiffness: a cross-sectional study in 470 volunteers

In a cross-sectional study we examined whether the haemodynamic response to upright posture could be divided into different functional phenotypes, and whether the observed phenotypes were associated with known determinants of cardiovascular risk. METHODS: Volunteers (n = 470) without medication with cardiovascular effects were examined using radial pulse wave analysis, whole-body impedance cardiography, and heart rate variability analysis. Based on the passive head-up tilt induced changes in systemic vascular resistance and cardiac output, the principal determinants of blood pressure, a cluster analysis was performed. RESULTS: The haemodynamic response could be clustered into 3 categories: upright increase in vascular resistance and decrease in cardiac output were greatest in the first (+45 % and -27 %, respectively), smallest in the second (+2 % and -2 %, respectively), and intermediate (+22 % and -13 %, respectively) in the third group. These groups were named as 'constrictor' (n = 109), 'sustainer' (n = 222), and 'intermediate' (n = 139) phenotypes, respectively. The sustainers were characterized by male predominance, higher body mass index, blood pressure, and also by higher pulse wave velocity, an index of large arterial stiffness, than the other groups (p < 0.01 for all). Heart rate variability analysis showed higher supine and upright low frequency/high frequency (LF/HF) ratio in the sustainers than constrictors, indicating increased sympathovagal balance. Upright LF/HF ratio was also higher in the sustainer than intermediate group. In multivariate analysis, independent explanatory factors for higher pulse wave velocity were the sustainer (p < 0.022) and intermediate phenotypes (p < 0.046), age (p < 0.001), body mass index (p < 0.001), and hypertension (p < 0.001). CONCLUSIONS: The response to upright posture could be clustered to 3 functional phenotypes. The sustainer phenotype, with smallest upright decrease in cardiac output and highest sympathovagal balance, was independently associated with increased large arterial stiffness. These results indicate an association of the functional haemodynamic phenotype with an acknowledged marker of cardiovascular risk. TRIAL REGISTRATION: ClinicalTrials.gov NCT01742702.BioMed Central open acces

Association of resting heart rate with cardiovascular function: a cross-sectional study in 522 Finnish subjects

ad-up tilt. Methods Hemodynamics were recorded using whole-body impedance cardiography and continuous radial pulse wave analysis in 522 subjects (age 20–72 years, 261 males) without medication influencing HR or BP, or diagnosed diabetes, coronary artery, renal, peripheral arterial, or cerebrovascular disease. Correlations were calculated, and results analysed according to resting HR tertiles. Results Higher resting HR was associated with elevated systolic and diastolic BP, lower stroke volume but higher cardiac output and work, and lower systemic vascular resistance, both supine and upright (p < 0.05 for all). Subjects with higher HR also showed lower supine and upright aortic pulse pressure and augmentation index, and increased resting pulse wave velocity (p < 0.001). Upright stroke volume decreased less in subjects with highest resting HR (p < 0.05), and cardiac output decreased less in subjects with lowest resting HR (p < 0.009), but clear hemodynamic differences between the tertiles persisted both supine and upright. Conclusions Supine and upright hemodynamic profile associated with higher resting HR is characterized by higher cardiac output and lower systemic vascular resistance. Higher resting HR was associated with reduced central wave reflection, in spite of elevated BP and arterial stiffness. The increased cardiac workload, higher BP and arterial stiffness, may explain why higher HR is associated with less favourable prognosis in populations.BioMed Central open acces

Reticulation pattern without honeycombing on high-resolution CT is associated with the risk of disease progression in interstitial lung diseases

Background: The disease course of idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) is progressive and occasionally, other types of interstitial lung disease (ILD) may progress similarly to IPF. This study aimed to evaluate risk factors for disease progression within 24 months in patients with various ILDs. Methods: This prospective study obtained 97 patients with a suspected ILD who underwent a transbronchial lung cryobiopsy. The extent of several high-resolution computed tomography (HRCT) patterns was assessed. Due to the inclusion criteria the study population presented a low extent of honeycombing and definite usual interstitial pneumonia (UIP) pattern on HRCT suggesting an early stage of ILD. Disease progression within 24 months despite treatment was defined as a relative decline of ≥ 10% in forced vital capacity (FVC), or a relative decline in FVC of ≥ 5% and one of the three additional criteria: (1) a decline in diffusion capacity to carbon monoxide (DLCO) ≥ 15%; (2) increased fibrosis on HRCT; (3) progressive symptoms, or progressive symptoms and increased fibrosis on HRCT. The same definition was utilized in patients with IPF and other ILDs. Risk factors for disease progression were evaluated in a multivariable logistic regression model. Results: Disease progression was revealed in 52% of the patients with ILD, 51% of the patients with IPF, and 53% of the patients with other types of ILD. A high extent of reticulation on HRCT (Odds ratio [OR] 3.11, 95% Confidence interval [CI] 1.21–7.98, P = 0.019) and never smoking (OR 3.11, CI 1.12–8.63, P = 0.029) were associated with disease progression whereas platelet count (OR 2.06 per 100 units increase, CI 0.96–4.45, P = 0.065) did not quite reach statistical significance. Conclusion: Higher extent of reticulation on HRCT and never smoking appeared to associate with the risk of disease progression within 24 months in ILD patients without honeycombing. Approximately half of the patients with ILD revealed disease progression, and similar proportions were observed in patients with IPF and in other types of ILD.publishedVersionPeer reviewe

Skitsofreniaa sairastavan potilaan ryhmähoito akuuttipsykiatrian osastolla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ryhmähoidon vaikutuksia skitsofreniaa sairastavan potilaan vointiin akuuttipsykiatrian osastolla, hoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli kuvata hoitajien kokemuksia ryhmähoidosta ja sen vaikutuksista skitsofreniaa sairastavan potilaan vointiin sekä saada hyödynnettävää tietoa skitsofreniaa sairastavien potilaiden akuuttisairaalahoitoa varten. Työelämätahona toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla eräällä akuuttipsykiatrian osastolla haastattelemalla neljää hoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella muodostettiin kuvaus ryhmähoidon vaikutuksista skitsofreniaa sairastavien potilaiden vointiin akuuttipsykiatrian osastolla hoitajien kokemana. Ryhmähoidon todetaan vaikuttavan potilaan toimintakyvyn lisääntymiseen ja voinnin parantumiseen. Potilaat saavat tukea muilta ryhmän jäseniltä ja heidän sosiaaliset suhteet lisääntyvät. Ryhmähoidolla on yleensä positiivinen vaikutus potilaan vointiin. Hoitajien näkökulmasta potilaiden kokemukset ryhmähoidosta ja sen herättämistä tunteista ovat sekä negatiivisia että positiivisia. Toiminnan tärkeys osastohoidon aikana korostuu. Ryhmähoito voi auttaa skitsofreniaa sairastavaa potilasta selviytymään tulevaisuudessa. Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todetaan ryhmähoidon olevan tärkeä hoitotyön keino akuuttipsykiatrian osastolla, jossa hoidetaan skitsofreniaa sairastavia potilaita. Jatkotutkimuksessa voisi olla tavoitteena selvittää potilaiden omia näkökulmia ryhmähoidon vaikuttavuudesta heidän vointiinsa. Opinnäytetyön tulosten tueksi voitaisiin tutkia, miten ryhmähoito vaikuttaa muilla akuuttipsykiatrian osastoilla skitsofreniaa sairastavan potilaan vointiin. Jatkossa voitaisiin selvittää myös, mitkä muut tekijät ryhmähoidon lisäksi vaikuttavat skitsofreniaa sairastavan potilaan vointiin akuuttipsykiatrian osastolla.The purpose of this bachelor's thesis was to describe effects of group therapy for schi- zophrenic patients from nurses' perspective at the psychiatric ward. The objective was to describe nurses' experiences of group therapy and its effects on schizophrenic patients and to get useful information for their acute psychiatric care. This information was collected with help of Pirkanmaa Hospital District. This study was executed by using a qualitative research approach. Material were collected with theme interviews. All four informants worked in the same acute psychiatric ward. The data were analyzed by using qualitative content analysis. According to the results group therapy can improve patients' performance and welfare. Patients with schizophrenia get support from other patients and their social relations increase. Group therapy has usually positive effects on patients' welfare. From the nurses' perspective, patients' experiences about group therapy are both negative and positive. It is important to have activities in the acute psychiatric ward. The conclusion for this thesis illustrates that group therapy is an important curing method in an acute psychiatric ward where schizophrenic patients are nursed. A primary objective of possible further investigation would be to detect the patients' reaction to the influence of the group therapy and how it impacts their overall condition of treatment

Sateenkaariperheiden isien elämää : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Sateenkaariperheiden osuus väestöstä on kasvussa, vaikka he jäävätkin usein tilastoissa näkymättömiin. Sateenkaariperheitä koskevaa tutkimusta on pikkuhiljaa saatu lisää, mutta perheissä elävät isät ovat toistaiseksi jääneet vähälle huomiolle. Vaikka he ovatkin vähemmistö vähemmistön sisällä, heidän äänensä tulee saada kuuluviin. Tutkimustyön avulla voidaan myös tarjota sosiaali- ja terveysalan työntekijöille työkaluja, joiden avulla kohdata sateenkaariperheiden isät heidän erityistarpeensa huomioiden. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, miten sateenkaariperheiden isät kertovat omasta elämästään ja miten he kokevat sen. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitä sateenkaariperheiden isät kertovat perhe-elämästään. Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin Cinahl-, Medic- ja PsycInfo-tietokannoissa. Lisäksi suoritettiin manuaalinen tiedonhaku. Hakusanoina käytettiin homosexual tai gay ja father, gay father tai gay dad ja family life sekä sateenkaari* tai homo* ja isä. Hakutuloksia saatiin yhteensä 101 kpl. Tietokantarajauksina olivat tutkimusartikkeli, artikkelin kieli suomi tai englanti, julkaistu vuosina 2000-2021 sekä kokotekstin tuli olla saatavilla. Tutkimusten tuli vastata asetettuun tutkimuskysymykseen ja niissä tuli kuulua isien oma näkökulma. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 14 artikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena sateenkaariperheiden isien elämä voitiin jakaa neljään näkökulmaan: vanhemmuus, suhteet läheisiin, vähemmistöstressi sekä perhe osana yhteiskuntaa. Vanhemmuuteen kasvaminen tuotti monenlaisia roolikonflikteja, vaikka isät pystyivätkin pääsääntöisesti jakamaan vanhemmuuden molempia puolisoita tyydyttävällä tavalla. Elämän eri osa-alueiden yhdistäminen tuotti haasteita, joita isät pyrkivät ratkaisemaan toisinaan luovillakin tavoilla. Isät kokivat usein ennakkoluuloja, välinpitämättömyyttä tai jopa suoranaista syrjintää niin lähipiirin kuin ympäröivän maailman taholta. Oli myös joitakin tapauksia, joissa isät tunsivat saavansa osakseen tukea. Vähemmistöstressi näkyi heidän elämässään eri tasoilla: niin tarpeena tehdä tiliä omasta perheestään käytännön tasolla kuin yhteiskunnan suhtautumisena sateenkaariperheen isiin ja heidän lapsiinsa. Isinä heidän seksuaalinen suuntautumisensa oli vaikeampi pitää näkymättömissä kuin lapsettomassa elämänvaiheessa. Isät kokivat ylpeyttä ja iloa oman perheensä erilaisuudesta saadessaan laajentaa perhekäsitystä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla

Vastuullisuus osana nuorten sijoituspäätöksiä

Tämä opinnäytetyö käsittelee vastuullista sijoittamista ja opiskelijoiden sijoituskäyttäytymistä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden kiinnostus vastuullisiin rahastoihin verrattuna muihin sijoituskohteisiin ja sitä, miten tärkeänä vastuullisuus nähdään sijoituspäätöksiä tehtäessä. Teoriaosuudessa käydään läpi sekä yleisiä asioita rahastosijoittamisesta että vastuullista sijoittamista ja sen lähestymistapoja sekä mittaamista. Tutkimuksen kohdejoukko oli Savonia-ammattikorkeakoulun suomenkielisten amk-tutkinto-ohjelmien opiskelijat, jotka muodostivat samalla tutkimuksen perusjoukon. Kysely toteutettiin kokonaisotantana Webropol-kyselynä huhtikuun 2021 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 396 opiskelijaa. Kyselyssä taustamuuttujina käytettiin vastaajan ikää, sukupuolta, koulutusalaa sekä sijoituskokemusta vuosina. Kyselyn avulla selvitettiin mihin opiskelijat ovat kiinnostuneet sijoittamaan, mitkä tekijät vaikuttavat heidän sijoituspäätöksiinsä ja miten tärkeänä vastuullisuus nähdään sijoituspäätöksissä. Kyselyllä selvitettiin myös nuorten tietämystä vastuullisista rahastoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että vastuullinen sijoittaminen kiinnostaa aiheena nuoria, mutta siitä olevan tiedon löytäminen ja luotettavuuden arvioiminen koetaan hankalana. Vastuulliset rahastot kiinnostivat vastaajia ja suuri osa oli myös valmis sijoittamaan niihin seuraavan vuoden sisällä. Vastuullisuus nousi myös jokseenkin tärkeäksi kriteeriksi sijoituskohteen valinnassa, mutta esimerkiksi tuotto-odotus ja kulutnähtiin merkittävämpinä. Vertailtaessa tuloksia eri taustamuuttujien pohjalta nousi suurimmat erot esiin miesten ja naisten välille. Vastuullisuus on noussut viime vuosina enemmän esiin myös sijoittamisessa ja sitä olisi hyvä levittää tietoa myös nuorille helposti lähestyttävällä tavalla