Sysmäjärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, Sysmäjärvi ja Sääperi – Pohjois-Karjalan lintuvesien aatelia

Sysmäjärven Natura 2000 -alue (FI0700001 (SPA)) sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin alueella. Natura 2000 -alue on laajuudeltaan 734 hehtaaria. Pääosa Natura 2000 -alueesta on toteutettu luonnonsuojelulailla perustamalla alueelle yksityisomistuksessa olevia suojelualueita, valtion omistuksessa on vain noin 9 ha ja loput on toteutettu vesilailla. Matala ja rehevä järvi on Pohjois-Karjalan arvokkaimpia lintuvesiä. Sysmäjärven linnustoa on kartoitettu useaan otteeseen 1970-luvulta lähtien. Kesällä 2005 suoritetussa kartoituksessa havaittiin 13 pesivää vesilintulajia, pesiviä varpuslintulajeja tavattiin 42 lajia ja muita lajeja (haikarat, kahlaajat, petolinnut) 24 lajia. Suojeluarvoiltaan arvokkaimmat alueelta tavattavat lajit ovat kaulushaikara, laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Sysmäjärvi on myös merkittävä muutonaikainen levähdysalue. Sysmäjärvi on yksi Pohjois-Karjalan tärkeimmistä lintuharrastuskohteista. Sysmäjärvellä on lintutornit Jakaranlahdessa sekä Lahdenjoensuussa. Sysmäjärven kunnostustoimet aloitettiin vuonna 2006 Euroopan unionin EAKR-rahoituksen turvin. Lintuvesien kunnostustoimina Sysmäjärvellä on toteutettu vesikasvillisuuden poistoa, rantaniittyjen kunnostusta ja hoitoa, pesimäsaarekkeiden rakentamista sekä pienpetopyyntiä

Pohjois-Karjalan lintuvesien aatelia

Tohmajärven kunnassa sijaitsevat Värtsilän laakson Natura 2000 -alueet muodostuvat kahdesta erillisestä Natura 2000 -alueesta: Värtsilän laakson (FI0700004 (SCI ja SPA)) sekä Värtsilän laakson luontokokonaisuus (FI0700025 (SPA)) -nimisistä alueista. Natura 2000 -alue on laajuudeltaan 522 hehtaaria. Pääosa Natura 2000 -alueesta on toteutettu luonnonsuojelulailla perustamalla alueelle yksityisomistuksessa olevia suojelualueita, loput on toteutettu vesi- ja rakennuslailla. Alueen lintuvedet – Sääperinjärvi ja Uudenkylänlampi – ovat Pohjois-Karjalan arvokkaimpia lintuvesiä. Sääperinjärveä ympäröivät pellot ovat tärkeitä ruisrääkän pesimäalueita. Röykynvaaran lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Alueen erikoisuuksiin kuuluu myös harvinainen rupilisko, jota tavataan Piilovaaran alueen lammista. Koko Värtsilän laakson Natura 2000 -alueella tavataan noin 150 pesivää lintulajia ja kaikkiaan alueella on havaittu noin 260 lajia. Värtsilän laakso on yksi Pohjois-Karjalan tärkeimmistä lintuharrastuskohteista. Alueella on lintutornit Lösönlahdella sekä vuonna 2007 avattu torni Hopeakalliolla. Värtsilän laakson alueella toteutettiin elinympäristön kunnostustoimia vuosina 2006–2007 Euroopan unionin EAKR-rahoituksen turvin. Toimenpiteet käsittivät vesikasvillisuuden poistoa, rantaniittyjen kunnostusta ja hoitoa, rantametsien hoitoa, pesimäsaarekkeiden rakentamista sekä pienpetopyyntiä

Värtsilän laakson Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma

Tohmajärven kunnassa sijaitsevat Värtsilän laakson Natura 2000 -alueet muodostuvat kahdesta erillisestä Natura 2000 -alueesta: Värtsilän laakson (FI0700004 (SCI ja SPA)) sekä Värtsilän laakson luontokokonaisuus (FI0700025 (SPA)) -nimisistä alueista. Natura 2000 -alue on laajuudeltaan 522 hehtaaria. Pääosa Natura 2000 -alueesta on toteutettu luonnonsuojelulailla perustamalla alueelle yksityisomistuksessa olevia suojelualueita, loput on toteutettu vesi- ja rakennuslailla. Alueen lintuvedet – Sääperinjärvi ja Uudenkylänlampi – ovat Pohjois-Karjalan arvokkaimpia lintuvesiä. Sääperinjärveä ympäröivät pellot ovat tärkeitä ruisrääkän pesimäalueita. Röykynvaaran lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Alueen erikoisuuksiin kuuluu myös harvinainen rupilisko, jota tavataan Piilovaaran alueen lammista. Koko Värtsilän laakson Natura 2000 -alueella tavataan noin 150 pesivää lintulajia ja kaikkiaan alueella on havaittu noin 260 lajia. Värtsilän laakso on yksi Pohjois-Karjalan tärkeimmistä lintuharrastuskohteista. Alueella on lintutornit Lösönlahdella sekä vuonna 2007 avattu torni Hopeakalliolla. Värtsilän laakson alueella toteutettiin elinympäristön kunnostustoimia vuosina 2006–2007 Euroopan unionin EAKR-rahoituksen turvin. Toimenpiteet käsittivät vesikasvillisuuden poistoa, rantaniittyjen kunnostusta ja hoitoa, rantametsien hoitoa, pesimäsaarekkeiden rakentamista sekä pienpetopyyntiä

Metsänvuokraus – uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu : METSÄVUO-hankkeen loppuraportti

Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutetussa ”Metsätilojen vuokrauksesta uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu” -projektissa tutkittiin ja kehitettiin metsien vuokraukseen perustuvaa verkostoituneen liiketoiminnan mallia yksityismetsiin. Tavoitteena oli jäsentää ja arvioida metsänvuokrauspalvelun ominaisuuksia sekä selvittää edellytyksiä käynnistää vuokraukseen perustuvaa uutta metsäpalveluliiketoimintaa. Projektia toteutettaessa kotimaisen puun kysynnän odotettiin lisääntyvän merkittävästi suunniteltujen investointien toteutuessa. Metsänvuokraukseen perustuva omaisuudenhoitopalvelu voisi olla yksi keino vähentää yksityismetsien puustovarantojen mobilisaatioon liittyviä epävarmuustekijöitä. Metsäomaisuuden hoitopalveluna metsänvuokraus sijoittuu luonteeltaan hoitopalvelusopimuksen ja yhteismetsän välimaastoon. Metsänvuokrauksessa tavoitellaan kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa, josta sovittaessa metsänomistaja luovuttaa yhdellä päätöksellä metsiensä hakkuiden ja hoidon toteuttamisen määräajaksi (esim. 10 vuodeksi) vuokralaisen hoidettavaksi metsänomistajalle maksettavaa (tavallisesti vuotuista) korvausta vastaan. Vuokralainen tekee toimenpiteet itse tai teettää ne kolmansilla osapuolilla noudattaen yhdessä metsänomistajan kanssa sovittuja periaatteita ja metsänhoitomenetelmiä. Vuokralainen vastaa töiden toteutuksesta, yksittäisistä metsänkäsittelypäätöksistä, hallinnosta sekä tuloista ja menoista. Suomessa tällaista palvelua ei vielä ole, muualla maailmassakin se on harvinaista lukuun ottamatta julkishallinnon metsiä. Metsänomistajakunnan muutoksen jatkuessa ja palveluiden käytön yleistyessä kokonaisvaltaiset omaisuudenhoitopalvelut yleistynevät myös metsäalalla samalla tavalla kuin ne ovat yleistyneet pankki- ja vakuutusalalla sekä finanssivarallisuuden hoidossa. Metsänvuokraus voidaan nähdä yhtenä tapana tuottaa metsänomistajalle omaisuudenhoitopalvelua, jolloin palvelun sisällöstä vuorovaikutteisesti sopiminen ja arvon tuottaminen maanomistajalle korostuvat. Metsänvuokrauksen arvolupaukset metsänomistajalle sisältävät metsien hoidon, helppouden sekä vakaan tuoton. Palveluntarjoajille ja vuokralaisille arvolupaukset sisältävät kumppanuuden sekä luotettavan ja ammattitaitoisen yhteistyöverkon sekä mittakaavaedut. Kun vuokrametsien pinta-ala on riittävä, luo syntynyt yhteistyöverkosto aineelliseen ja aineettomaan vaihdantaan (osaamisten täydentämiseen ja vuorovaikutukseen) ja työsuorituksiin perustuvaa arvoa. Tutkimuksen kuluessa kokonaisvaltaiselle omaisuudenhoitopalvelulle tunnistettiin kolme erilaista mittakaavatasoa: paikallinen pienimuotoinen metsänvuokrauspalvelu, alueellinen hieman laajamittaisempi palvelumalli sekä valtakunnallinen malli. Paikallisessa pienimuotoisessa mallissa vuokrauspalvelu toteutuu metsänomistajan sekä tilan sijaintikunnassa toimivan toisen aktiivisen metsänomistajan tai metsäpalveluyrityksen välisenä sopimuksena. Alueellinen vuokrauspalvelu voi perustua tietyn maakunnan tai metsänhoitoyhdistyksen alueella aktiivisesti toimivan toimijan tarjoamaan palveluun, jolloin palvelua voidaan tarjota periaatteessa kaikille kyseisen alueen metsänomistajille, joiden tilat ovat kiinnostavia vuokralaiselle. Valtakunnallinen malli tarjoaa käytännössä kaikkialla Suomessa sijaitsevien metsätilojen omistajille mahdollisuuden tarjota tilojaan vuokralle. Metsänvuokraus on mahdollista toteuttaa maanvuokralain mukaisena menettelynä, ja projekti tuotti tätä varten mallisopimuspohjan, joka on toimijoiden vapaasti käytettävissä. Projektin tiivistetyt loppupäätelmät ovat: • Metsänvuokraukseen perustuva kokonaisvaltainen metsäomaisuuden hoitopalvelu voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa maanvuokralakiin tukeutuen. • Metsänvuokraukseen liittyvän kielteisen maineen vuoksi palvelulle parempi termi voisi olla esimerkiksi metsäomaisuuden hoitopalvelu. • Kokonaisvaltaisen metsäomaisuuden hoitopalvelun, jos se toteutuisi mittakaavaltaan vähänkin laajempana, vaikutukset puun mobilisaatioon, metsäyrittäjyyteen ja metsätalouden kannattavuuteen voisivat olla merkittäviä. • Monet kolmea yllä mainittua mittakaavatasoa edustavat toimijatahot ovat olleet kiinnostu-neita palvelun tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista, yksityismetsänomistajien aidon kiinnostuksen selvittäminen edellyttää toimivan palvelun tuomista markkinoille. • Metsävuokrauksen yleistyminen edellyttää toimijoilta yksinkertaisen ja selkeän metsänvuokrauskonseptin kehittämistä ja testaamista (pilotointia) käytännössä, joka toimisi palvelun referenssinä.201

Measurement report : The influence of traffic and new particle formation on the size distribution of 1–800 nm particles in Helsinki – a street canyon and an urban background station comparison

Peer reviewe

Metallipienyrityksen kehittäminen

Opinnäytetyössä tutkittiin perinnönjaossa ja sukupolvenvaihdoksessa eteen tulevia verotuksellisia vaihtoehtoja, sekä tehtiin tutkimusta yrityksen jatkotoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Lisäksi vertailtiin elinkeinonharjoittajan, kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön välisiä eroja sekä mikä yritys-muoto sopisi parhaiten yrityksen toiminnan jatkamiselle nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi oli tarkoitus laatia liiketoimintasuunnitelma sekä toimintaohjeistuksen laatiminen yrityksen muutostilanteeseen. Näiden pohjalta yrityksen markkinointia kehitetään myöhemmin vahvasti uusien asiakkaiden ja tuotteiden saamiseksi. Tutkimuksen toimeksiantajana on yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka on toiminut seppänä metallialan takomossa n. 50 vuotta. Tutkimustuloksena havaittiin, että on syytä käyttää sopivaa asiantuntijaa apuna, jos jaettavana olevassa kohteessa on useita eri verotuksellisia mahdollisuuksia. Näin vältetään ylisuuret verorasi-tukset perinnönjako- ja sukupolvenvaihdostilanteissa. Tämänhetkisellä liikevaihdolla oikea yritys-muoto on toiminimi, joka voidaan myöhemmin tarvittaessa muuttaa joko osakeyhtiöksi tai kom-mandiittiyhtiöksi, jos yrityksen osakkaiden määrä tai liikevaihto kasvaa merkittävästi nykyisestä. Liiketoimintasuunnitelma tehtiin käyttäen budjettilaskelmissa hieman parempaa markkinatilannetta kuin mitä tämänhetkinen tilanne edellyttäisi. Lisäksi laadittiin yrityksen omistajan muutostilantee-seen tarkat toimintaohjeet, jotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä ta-loudellisesti.This thesis investigated the change of generation and inheritance tax in respect of taxation. Also a follow-up research was carried out on the company's activities and its future opportunities. In addi-tion the differences between different corporate forms, a trader, a limited partnership and a limited liability company were compared with each other. The idea was to find the best corporate form for the company now and in the future. It was also intended to prepare a business plan and plan of action for the company's present situation. Based on these, the company will later develop its mar-keting to obtain new customers and products. The study was sponsored by a private entrepreneur, who has worked as a blacksmith in a forge shop for about 50 years. The research results showed that appropriate expert assistance is needed, in the division of the company. In this way excessive tax burdens can be avoided. Based on the turnover, the correct form of business is one-man-business, which can later be changed either to a limited liability com-pany or limited partnership if the company's shareholders or the amount of revenue will increase significantly. A business plan was made using budgetary calculations based on market situation a little better than what the current situation would require. In addition exact instructions for the change of ownership were made so that the generation after the change could avoid unpleasant financial surprises

(Fågelvattnen i Norra Karelen – fågelbeståndets läge och behovet av remediering av sjöar i Skyddsprogrammet för fågelsjöar och fågelrika havsvikar

Valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu Pohjois-Karjalassa 27 kohdetta. Vuosina 1987–2008 näillä kohteilla on tehty yhteensä 32 linnustoselvitystä, joista 11 tämän seurantakokonaisuuden yhteydessä viimeisten kuuden vuoden aikana. Suojelullisesti tärkeimpien kosteikkojen linnusto tunnetaan hyvin, mutta perusselvitys puuttuu vielä viideltä heikommin tunnetulta kohteelta. Lintuvesien linnustossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut huomattavia muutoksia, jotka liittyvät usein tavalla tai toisella kosteikkojen lisääntyneeseen umpeenkasvuun ja laidunnuksen vähenemiseen. Myös ihmistoiminnasta aiheutuvilla häiriötekijöillä ja elinympäristömuutoksilla sekä pienpetopaineella on ollut ilmeisen merkittävä vaikutus joidenkin lajien kantojen kehitykseen, mutta ilman tarkempia tutkimuksia syy ja seuraussuhteiden osoittaminen on yleensä vaikeaa. Useat suojelullisesti arvokkaimmat lajit ovat taantuneet. Kaikkein huolestuttavinta on mustakurkku-uikun, jouhisorsan ja sotkien parimäärien lähes romahdusmainen vähentyminen. Näiden vesilintujen poikastuotto vaikuttaa hyvin heikolta ja se lieneekin yksi merkittävä syy kantojen taantumiin. Toisaalta sellaiset suojelullisesti arvokkaat lajit, kuten laulujoutsen, kaulushaikara sekä ruskosuohaukka ovat runsastuneet koko Suomessa ilmaversoiskasvustojen lisääntymisen myötä, mutta myös näiden lajien elinympäristö heikentyy vääjäämättä umpeenkasvun edetessä liian pitkälle. Monilla lintuvesillä kunnostustarve on hyvin akuutti. Useimpien kosteikkojen hoitotarve tiedetään hyvin ja linnuston seurantatietoja merkittävimmiltä kohteilta on riittävästi kunnostussuunnitelmien ohjenuoraksi. Laajamittaisia kunnostus- ja hoitotöitä maakunnan lintuvesillä on toistaiseksi tehty vasta harvoilla kohteilla ja niiden kesto on toistaiseksi ollut lyhyt. Linnuston seurantatietoja aloitettujen kunnostusten jälkeen on siten vasta lyhyeltä ajalta, joten toimenpiteiden vaikutusta on siksikin aikaista arvioida laajemmin