Luokanopettajien hyvinvointistrategiat työhyvinvoinnin ylläpidossa

Tutkimuksemme päätavoitteena oli selvittää luokanopettajien hyvinvointistrategioita alle viisi vuotta ja yli kymmenen vuotta työssä olleiden välillä. Lisäksi tarkastelimme eroja kyseisten ryhmien tulosten välillä ja tunnistimme hyvinvointistrategioiden vaikutusta työhyvinvointiin. Tarkastelimme hyvinvointistrategioita kolmesta kontekstista: lyhyet vapaat, lomat ja työn raskaus. Luokanopettajien yleisimmät hyvinvointistrategiat olivat liikunta, perhe ja nopeat ympäristön vaihdokset. Myös muita yksittäisiä hyvinvointistrategioita tuli ilmi. Merkittäviä eroja hyvinvointistrategioiden käytössä ei ollut ryhmien välillä. Ainoastaan perhe oli yli 10 vuotta työssä olleille keskeisemmässä asemassa kuin alle viisi vuotta työssä olleille, jolloin se korostui hyvinvointistrategiana enemmän. Hyvinvointistrategioiden puutteellinen käyttö alkoi näkyä työhyvinvoinnissa ärtymyksenä, väsymyksenä ja henkisen hyvinvoinnin puutteena. Kuitenkin yli 10 vuotta työssä olleet pyrkivät priorisoimaan asioitaan enemmän ja ottamaan tukea työyhteisöstä minimoidakseen väsymyksen. Illat ja viikonloput riittivät irrottautumiseen ja palautumiseen hyvin molemmilla ryhmillä. Ero oli kuitenkin siinä, että alle viisi vuotta työssä olleista useampi oli vanhempien tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella, mikä vaikeutti irrottautumista ja palautti työasiat mieleen. Muita työn raskauteen liittyviä tekijöitä olivat vanhempien lisäksi myös vakavat sattumukset koulussa ja erityisoppilaat. Pitkien lomien merkitys oli vastaajille tärkeä. Viikon lomat, kuten syys- ja hiihtoloma eivät antaneet kaikille vastaajille mahdollisuutta irrottautua työstään täysin. Kuitenkin pidemmillä lomilla, kuten joulu- ja kesälomilla irrottautuminen onnistui erinomaisesti. Lähes jokainen vastaaja mainitsi lomien yhteydessä kuitenkin siirtymäajan sekä loman alku- että loppupäässä. Tätä pyrittiin minimoimaan nopealla maisemanvaihdoksella

Käytettyjen puutavara-autojen ja -nostureiden jälleenmyyntiarvo sekä ominaisuudet Euroopan eri osissa

Euroopassa pääosa puutavaran kaukokuljetuksesta tehdään erityisesti sitä käyttötarkoitusta varten suunnitelluilla ja rakennetuilla puutavara-autoilla ja perävaunuilla, joiden ominaisuudet vaihtelevat maittain ja alueittain. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi infrastruktuuri, pinnanmuodot, kuljetettavien puutavaralajien katkontapituudet ja kansalliset säädökset. Maakohtaista vaihtelua esiintyy etenkin puutavara-autojen ja perävaunujen enimmäismitoissa ja akselipainoissa, jotka vaikuttavat hyötykuorman kokoon. Autokuljetuksessa puutavaran kuormauksella ja purulla, niiden ajanmenekillä sekä toteutustavalla on suuri vaikutus kuljetuskustannuksiin. Puutavaran kuormaus voidaan jakaa kahteen päämenetelmään. Erilliskuormaukseen perustuvassa menetelmässä puutavaran kuormaus tehdään erillisellä koneella tai nosturilla. Selvästi yleisemmin käytetään autokohtaista puutavaranosturia, joka voidaan asentaa kiinteästi ajoneuvoon tai niin, että se voidaan irroittaa kuljetuksen ajaksi ja lisätä sillä tavoin autokuljetuksen hyötykuormaa. Autokohtaista puutavaranosturia käytettäessä kuljettaja sekä kuormaa puutavaran varastopaikalla että ajaa puutavara-autoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käytettyjen puutavara-autojen ja -nostureiden teknisten ominaisuuksien vaihtelua Euroopan eri osissa, sekä käyttöiän ja ajettujen kilometrien määrän vaikutusta myyntihintoihin. Aineistona olivat www.mascus.fi-vaihtokonesivustolta myynnissä olleet puutavara-autot ja puutavaranosturit. Myynti-ilmoitukset painottuivat puutavara-autojen osalta Suomeen, Ruotsiin, Saksaan ja Alankomaihin. Pääosa myytävänä olleista puutavara-autoista oli telivetoisia ja kolmiakselisia (6x4). Tutkimuksessa havaittiin puutavara-autojen hintapyyntöjen korreloivan vuosimallin suhteen selvästi enemmän kuin mittarilukeman suhteen. Puutavaranostureiden kohdalla suurin osa havainnoista tuli Suomesta, ja niiden osalta hintapyynnöt olivat selvästi riippuvaisia vuosimallista.201

Balancing participation in writing meeting minutes online in video-mediated return-to-work negotiations

Introduction: Balancing participation in multiparty negotiations in healthcare and vocational rehabilitation processes is an interactional challenge, especially when the participants interact online. Participants in multiparty video-mediated context have limited and asymmetric access to each other's activities. Also the different meeting tasks cause an imbalance in their opportunities to participate. At the same time, contemporary clinical practice rests on the ideal of reciprocal, balanced participation. Method: We used conversation analysis to examine the participants' construction of the meeting memo as a joint document in video-mediated return-to-work (RTW) negotiations. We aim to observe how participants views are invited, receipted, and jointly formulated, both verbally and writing, when constructing the meeting memo. RTW negotiations are common collaboration arenas of vocational rehabilitation in Finland which aim to support the employee's return to work, for instance, after sickness absence. The meeting memo is a summary of the negotiation and its concrete decisions which may affect the employee's disability-based vocational rehabilitation services and benefits. Results: The way in which the meeting memo is produced in RTW negotiations plays a significant role in the participants' opportunities for participation. Sharing the screen view to the already written text, enable participants to comment on and correct the text, reinforcing its joint approval. Involvement of participants in co-producing memo texts allow the participants not only produce the content to the text but also to formulate the publicly available form of the text. Discussion: These practices for constructing the memo in and through the unfolding of interaction may be considered as enhancing more balanced participation. However, they may also require extra interactional effort in multiparty video-mediated negotiations.Peer reviewe

Etätyöterveysneuvottelu yhteisten ratkaisujen areenana : Teknologiavälitteisyys työterveysneuvottelun vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa

Työterveysneuvottelut ovat työterveysyhteistyön tärkeä toimintamalli työntekijöiden työkyvyn ja työssä jatkamisen edistämiseksi. Työelämän digimurroksen myötä ja Covid19-pandemian vauhdittamana työterveysneuvotteluja pidetään yhä enemmän etänä. Tässä tutkimuksessa selvitimme, miten etätyöterveysneuvottelut toteutuvat osana työkyvyn prosessia, millaiset tekijät edistävät ja hankaloittavat etänä toteutettavien työterveysneuvottelujen toteutumista sekä miten etätyöterveysneuvotteluissa edistetään yhteistä päätöksentekoa ja tuetaan kaikkien neuvotteluun osallistuvien mahdollisuuksia osallistua yhteiseen keskusteluun

Osaaminen lastensuojelun sosiaalityössä. Esitys asiantuntijuutta tukevasta urapolkumallista.

THL:n, yliopistojen, kuntien ja sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalityön asiantuntijoista koostuva LASTO-työryhmä esittää lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden tueksi uutta tukirakennetta, Urapolkumallia. Urapolkumallissa sosiaalityön osaaminen ymmärretään yksilöllisen perehtymisen ohella kollektiivisena osaamispääomana, jossa on myös muita elementtejä, kuten ensivaiheen perehdyttäminen, mentoroinnin ja yhteisöllisen oppimisen keinot sekä samalla myös kertyvän kokemuksen ja asiantuntijuuden arvostuksen näkyminen palkkarakenteessa. Urapolkumallin ideana on tunnistaa, mistä elementeistä lastensuojelun sosiaalityön erityinen tehtäväkohtainen osaaminen koostuu ja millaista oppimista laajeneva ja syvenevä asiantuntijuus ja työhyvinvointi edellyttävät. Urapolkumallissa jäsennetään lastensuojelun osaamistarpeita. Mallissa myös esitetään, että lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden kehittymistä kuvattaisiin ja tuettaisiin vaiheittaisesti etenevän, yhteisöllisesti tuetun urapolkumallin avulla. Vastaavia sosiaalityön urapolkumalleja on käytössä hyvin tuloksin mm. Iso-Britanniassa ja Australiassa. Urapolun toteuttaminen edellyttää organisaatioilta reflektiivisiä rakenteita eli rakenteita, joissa työntekijöiden oppimista mahdollistetaan ja jotka vahvistavat psykologista turvallisuutta, mielekkyyden kokemuksia ja työssäjaksamista. Työryhmän esityksessä näiden rakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen annettaisiin työnantajan tehtäväksi osana maakunnallisia TKIO-rakenteita, mutta rakenne tarvitsee kansallisen ohjauksen, urapolkuviitekehyksen ja tuen. Mallin jatkotyöstöä varten Lasto-ryhmä esittää laaja-alaista pyöreän pöydän keskustelua esitetyn urapolkumallin keskeisistä periaatteista, kriteereistä ja toteutuksesta SOSNETin, työelämän edustajien, ammatillisten edunvalvontajärjestöjen, sosiaalialan osaamiskeskusten, STM:n, OKM:n ja THL:n edustajien kesken.</p

Vatsatoimialueeseen kuuluvien potilaiden hoitoajat Turun Yliopistollisen Keskussairaalan nykyisessä toimintamallissa

Terveydenhuollossa pyritään tänä päivänä tehostamaan hoitotyötä, ja näin ollen lyhentämään potilaan hoitoaikaa sairaalassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitoaikojen pituuksia vatsatoimialueen potilailla Turun Yliopistollisen Keskussairaalan nykyisessä toimintamallissa sekä kuvata, mitkä tekijät heijastuvat potilaiden hoitoaikoihin. Tutkimusongelmat olivat: millaisia hoitoaikoja esiintyy akuuttia vatsaa, yläruuansulatuskanavan ja alaruuansulatuskanavan sairauksia sairastavilla potilailla, mitkä tekijät hidastavat potilaiden hoidon kulkua sekä miten hoitoaikoja voitaisiin kehittää. Opinnäytetyö kuului Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin T-Pro-hankkeeseen, joka on Turun Yliopistollisen Keskussairaalan T-sairaalan uusiin toimialoihin perustuvan toiminnan kehittämishanke. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimusaineistona käytettiin Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin valmiita tilastoja vatsatoimialueen potilaiden hoitoajoista Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa. Turun Yliopistollisesta Keskussairaalasta saatu aineisto sisälsi 380 eri diagnoosikoodia, joista opinnäytetyön tekijät karsivat 42 keskeisintä vatsatoimialueen diagnoosia analysoitavaksi. Tutkimustulokset osoittivat, että kaikkien akuutteja vatsasairauksia sairastavien potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 4,4 vuorokautta vuosina 2006–2009. Hoitojaksojen lukumäärän mukaan yleisimmät akuutit vatsasairaudet olivat sappikivitauti, jossa hoitoaika oli 2,1 vuorokautta sekä vatsa- tai lantiokipu, jossa hoitoaika oli 2,9 vuorokautta vuosina 2006–2009. Tulosten mukaan kaikkien yläruuansulatuskanavan sairauksia sairastavien potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 5,7 vuorokautta vuosina 2006–2009. Hoitojaksojen lukumäärän mukaan yleisimmät yläruuansulatuskanavan sairaudet olivat ruokatorven refluksitauti, jossa hoitoaika oli 2,5 vuorokautta ja mahalaukun haava, jossa hoitoaika oli 4,3 vuorokautta vuosina 2006–2009. Kaikkien alaruuansulatuskanavan sairauksia sairastavien potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 5,1 vuorokautta vuosina 2006–2009. Hoitojaksojen lukumäärän mukaan yleisimmät alaruuansulatuskanavan sairaudet olivat paksusuolen syöpä, jossa keskimääräinen hoitoaika 8,8 vuorokautta ja peräsuolen syöpä, jossa hoitoaika oli 8,8 vuorokautta vuosina 2006–2009. Opinnäytetyöhön saatu valmis tilastoaineisto ei antanut vastausta siihen, että mitkä tekijät hidastavat potilaan hoidon kulkua ja miten hoitoaikoja voitaisiin kehittää. Tehokkaampaan hoitotyöhön pyrkiessä tulee huomioida, että lyhyemmät hoitoajat sairaalassa eivät saa laskea potilaan hyvän hoidon tasoa. Lyhyet hoitoajat ovat haaste koko hoitohenkilökunnalle sekä potilaille, koska suuri osa potilaan toipumisesta tapahtuu sairaalan ulkopuolella. Uusi toimialakohtainen toimintamalli tulee varmasti olemaan toimiva edistys kohti tehokkaampaa, mutta myös potilasystävällisempää hoitoa.At present, there is a tendency within public health care towards making nursing more effective and, at the same time, towards shortening a patient´s treatment time in hospital. The purpose of the Bachelor´s thesis was both to map out abdominal patients´ treatment times within the present functional model in the Turku University Central Hospital and to describe the factors that are reflected in them. The research problems were as follows: what are the treatment times of patients with acute abdominal pain, and with upper and lower digestive canal diseases, what factors slow down the process of treatment, and how treatment times could be developed. The graduate thesis was part of the T-PRO project carried out in the Hospital District of Southwest Finland. The aim of the project is to develop operation based on the new functional domains of the T Hospital of the Turku University Central Hospital. A quantitative research method was used, and the material consisted of complete statistics in the Hospital District of Southwest Finland of the treatment times of abdominal patients in the Turku University Central Hospital. The material obtained from the hospital contained 380 diagnosis codes, from which 42 central abdominal diagnoses were chosen for analysis by the authors of the thesis. The findings showed that the average treatment time of all patients with acute abdominal pain was 4,4 days in 2006–2009. According to the number of treatment periods, the most common diseases accompanied with acute abdominal pain were cholelithiasis with the treatment time of 2,1 days as well as abdominal and pelvic pain with the treatment time of 2,9 days in 2006–2009. As judged by the results, the average treatment time of all patients suffering from upper digestive canal complaints was 5,7 days in 2006–2009. According to the number of treatment periods, the most common upper digestive canal diseases were esophageal reflux disease with the treatment time of 2,5 days and gastric ulcer with the treatment time of 4,3 days in 2006–2009. The average treatment time of all patients with lower digestive canal diseases was 5,1 days in 2006–2009. According to the number of treatment periods, the most common conditions of the lower digestive canal were colon cancer with the average treatment time of 8,8 days and rectal cancer with the treatment time of 8,8 days in 2006–2009. The complete statistical data obtained for the graduate thesis included no answer to the questions of what factors slow down the process of treatment and how treatment times could be developed. When the aim is to improve nursing, it should not be forgotten that shorter treatment times in hospital must not lower the good level of treatment. Short treatment times pose a challenge for all staff and patients, because patients recover mainly outside of the hospital. The new functional model based on different domains will undoubtedly be an effective move towards better and also more patient-friendly care

Pidennetty päivystysarvio : Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen osastoilla 78 ja 81

Tutkimus on kvantitatiivinen rekisteritutkimus. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen osastojen 78 ja 81 kanssa. Pidennetty päivystysarvio kehitettiin vähentämään psykiatristen potilaiden lyhyitä osastojaksoja ja turhia osastolle sisään kirjaamisia. Pidennetty päivystysarvio on ollut Oulussa käytössä pian viisi vuotta eikä siitä tai sen toimivuudesta ole tehty aikaisempia tutkimuksia. Tutkimuksessa tutkittiin pidennetyssä päivystysarviossa olleita potilaita. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa kuvaus kaikista vuoden 2014 aikana pidennetyssä päivystysarviossa olleista täysi-ikäisistä potilaista. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Keitä ovat potilaat, jotka ohjautuvat pidennettyyn päivystysarvioon? Minne potilaat ohjautuvat pidennetyn päivystysarvion jälkeen? Kuinka suuri osa potilaista otetaan psykiatriselle osastolle pidennetyn päivystysarvion jälkeen? Tutkimuksessa arvioitiin, tukeeko pidennetty päivystysarvio mielenterveyspotilaiden avohoitoa. Tutkimusaineisto kerättiin osastojen 78 ja 81 pidennetyssä päivystysarviossa olleiden potilaiden sähköisistä potilasasiakirjoista. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kaikista pidennetyssä päivystysarviossa olleiden täysi-ikäisten potilaiden päivystyskäynneistä vuoden 2014 aikana (n = 342). Tutkittavat tiedot kerättiin manuaalisesti potilasasiakirjoista ja tallennettiin Webropol kysely- ja tiedonkeruu sovellukseen. Aineiston analyysi toteutettiin myös Webropol-sovelluksella. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että potilaista 60,2 % ohjautui pidennetyn päivystysarvion jälkeen avohoitoon ja 25,7 % psykiatriselle osastolle. Tulosten mukaan pidennetty päivystysarvio näyttää tukevan yhtenä osana mielenterveyspotilaiden avohoitoa ja vähentävän turhia osastolle sisään kirjaamisia sekä lyhyitä osastojaksoja. Tutkimuksen tulokset auttavat psykiatrisen hoidon sekä pidennetyn päivystysarvion toimivuuden kehittämisessä. Tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää psy-kiatrista päivystystyötä Suomessa.The study was performed in collaboration with the psychiatric wards 78 and 81 of Northern Ostrobothnia Health Care District. The extended evaluation of emergency psychiatric patients was developed to decrease psychiatric patients’ short treatment periods on wards and to prevent unnecessary patients’ admissions to a psychiatric ward. The extended evaluation of emergency psychiatric patients has been used in Oulu now almost five years, but there are no previous studies of it or its functionality. The objective of the study was to examine patients who participated in the extended evaluation session during the year of 2014 and to produce a description of these adult patients. Research questions were: Who are the patients who are steered to the treatment? Where the patients are steered after the treatment? How big a proportion of the patients is admitted to hospital after treatment? The study estimated if the extended evaluation of emergency psychiatric patients promoted mental patients’ psychiatric outpatient care. This study is a quantative study. The data were collected from electronic medical records of the patients who had been in the extended evaluation session. The data consist of all adult patients’ visits during the year of 2014 (n = 342). The data were collected manually from the electronic medical records and transformed to Webropol 2.0 Online Survey and Analysis Software. The statistical analysis of the data was also performed with the Webropol Software. The results revealed that after the treatment 60,2 % of the patients were directed to the psychiatric outpatient care and 25,7 % of the patients were steered to the psychiatric ward. These results suggested that the extended evaluation of emergency psychiatric patients supported the psychiatric outpatient care and decreased short ward treatments and unnecessary patients’ admissions to a psychiatric ward. Results of the study help to improve psychiatric nursing and the extended evaluation of emergency psychiatric patients. The results can be used as tools in a discussion how mental health services should be developed in the future

Vuonna 1949 syntyneiden nurmijärveläisten elämäntilanne, aktiivisuus ja halukkuus vapaaehtoistyöhön

Tämän työelämälähtöisen opinnäytetyömme tarkoitus oli tutkia Nurmijärven kunnan vuonna 1949 syntyneiden eläkkeellä olevien, tai eläkkeelle jäävien elämäntilannetta, halukkuutta toimia vapaaehtoistoimijoina, kartoittaa heidän aktiivisuuttaan ja löytää mahdollisesti yksinäisyyttä kokevat sekä syrjäytymisvaarassa olevat tämän ikäryhmän kuntalaiset. Tilaus työllemme tuli Nurmijärven kunnan Voimaantunut vanhuus -hankkeen työryhmältä. Hankkeen pääkoordinaattorina toimi Vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö Marita Hägglund. Nurmijärven kunnan Voimaantunut vanhuus -hanke on laaja hankekokonaisuus, jonka päätarkoitus on luoda malli syrjäytymisvaarassa olevien iäkkäiden henkilöiden sekä vapaaehtoisten toimijoiden löytämiseksi. Opinnäytetyömme oli Voimaantunut vanhuus -hankkeen yksi osa-alue. Opinnäytetyömme tavoitteena oli lisäksi toimia tiedonkeruuna Nurmijärven kunnalle sekä vanhustyön kehittämisen apuna tulevaisuudessa. Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä oli pääasiassa kvantitatiivinen sisältäen neljä kyselyssä ollutta avointa kysymystä, jotka käsiteltiin kvalitatiivisesti tehden niille laadullinen sisällönanalyysi. Toteutimme kyselyn keväällä 2014. Kirjekyselyitä lähetettiin 428 henkilölle ja saimme vastauksia takaisin 240 henkilöltä. Tutkimusaineiston analysoimme tilastollisella SPSS analyysiohjelmalla. Kvalitatiivisen osuuden auki kirjoitimme Word tekstinkäsittely ohjelmaan, vastaukset pelkistettiin keskittyen olennaiseen ja aineistoa tarkasteltiin suhteessa tutkimusongelmiin sekä teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulokset osoittivat, että kyselyyn vastanneista suurin osa oli erittäin aktiivisia, eivät kokeneet itseään yksinäisiksi. Syrjäytymisvaarassa olevia emme tämän kyselyn avulla tavoittaneet. Vapaaehtoistoimijuuteen halukkaita löytyi vastaajien joukosta. Ikäryhmän sisällä näyttäytyivät kansansairaudet kuten verenpainetauti, korkea kolesteroli ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta niistäkin huolimatta suuri osa vastaajista koki elämänlaatunsa olevan hyvä. Kyselyssä tutkittavilla oli lisäksi mahdollisuus esittää mielipiteensä kunnan palveluista sekä minkälaiset palvelut tukisivat heidän toimintakykyään tulevaisuudessa.This thesis has focused on a group of residents of Nurmijärvi’s municipality born in 1949 who either are retiring or who have just retired (on a pension). Attributes taken into account for the study were the individual’s level of activity, finding the ones who were lonely, and assessing the individual’s willingness to volunteer in community voluntary work, keeping others of the same age group active as well as identifying those at risk of social exclusion. The thesis was made for Nurmijärvi municipality's (empowerment of old age) - project committee. The project's main coordinator was Marita Hägglund manager of elderly and inpatient care. Nurmijärvi municipality's (empowerment of old age) - project -is a larger more complex study model for finding possible volunteers as well as those at risk of marginalization. Our thesis is one sub-part of this larger study. The thesis also had the function of data gathering for the further development of elderly care at a later time. The survey methodology was quantitative research including for four open form questions, contents of which were analyzed qualitatively. The survey questionnaire was mailed to 428 individuals of which 240 replied. The gathered data was analyzed using SPSS (Statistical Package for the Social Sciences). The qualitative part of the data was written openly in Microsoft word, and reduced to the parts which had significance to the survey and were in accordance with the theoretical framework. The results pointed out that (out of the 240 individuals who replied) a majority were being very active and did not perceive themselves as lonely. Individuals with high risk of social exclusion or marginalization were not reached with this survey. The survey data shows that within the survey age group there are individuals who have a strong will to participate in community voluntary work. Within the mentioned age group a heterogeneous set of examples with nationally typical diseases (such as hypertension, high cholesterol and musculoskeletal diseases) were found - despite this a great number of individuals perceived their quality of life to be good. In the questionnaire individuals had an option to state their opinion on munic-ipal services and suggest services that would support their ability to function in the future

Työnantajien kokemuksia Nuorten Ystävien Klubitalojen työhönvalmennuksesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia kokemuksia työnantajilla on Nuorten Ystävien Klubitalojen työhönvalmennuksesta. Tavoitteena on, että keräämästäni aineistosta tehtyä yhteenvetoa eli tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää työhönvalmennuksen kehittämiseen. Teoriaosuudessa käydään läpi Nuorten Ystävien Klubitalojen toiminta ja käsitteitä, jotka tässä opinnäytetyössä ovat osatyökykyisyys, työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö työhönvalmennuksessa. Opinnäytetyössäni tutkimusmenetelmänä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelut etäyhteyksin. Minulle valittiin haastateltavat klubitalojen työnantajaverkostosta. Haastattelut toteutuivat kesäkuussa 2023. Aineisto koostuu kolmesta haastattelusta. Haastattelut toteutin teemahaastatteluina, joka mahdollistaa vapaamman ajatusten esiintuonnin. Haastattelut nauhoitin ja litteroin. Aineiston analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Tulosten perusteella työnantajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönvalmennukseen ja työhönvalmentajiin, mutta tuotiin esille myös näkökulmia joihin työhönvalmentajilla tulee kiinnittää huomiota. Luottamuksen rakentaminen ja yhteydenpidon tavasta ja taajuudesta sopiminen olivat tärkeimmät huomiot haastatteluissa.The purpose of the thesis was to find out what kind of experiences employers have of job coaching in Nuorten Ystävät Club houses. The aim is that the summary of the collected material, which is this thesis, can be used to develop job coaching. The theoretical part handles the purpose of Nuorten Ystävät Club houses, and basic concepts, which in this thesis are partial work ability, job coaching and employer cooperation in job coaching. In this thesis, the research method is qualitative research. The data collection method was remote interviews. The interviewees were selected from the network of clubhouses. The interviews took place in June 2023. The research material consists of three interviews. The interviews were conducted as thematic interviews, which allows for freer expression of ideas. The interviews were recorded and transcribed. The data analysis method was qualitative content analysis. Based on the results, employers were generally satisfied with job coaching and job coaches, but there were some things that require attention from job coaches. Building trust and agreeing how and how often parties are in touch, were the most important points of attention in the interviews