Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka asuinalueen ja perheen ominaisuudet vaikuttivat nuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen Helsingissä 1990-luvulla. Lisäksi selvitettiin koulumenestyksen ja eräiden koulun ominaisuuksien vaikutuksia. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua yksilötason rekisteriaineistoa sekä alueita kuvaavia tilastotietoja. Pääasiallinen yksilöaineisto kuvasi vuosina 1991 - 95 peruskoulun päättöiässä olleita helsinkiläisiä nuoria, ja siinä oli 10906 havaintoa. Selitettävänä olivat keskiasteen tutkinnon suorittaminen ja suoritetun tutkinnon tyyppi, jossa vaihtoehtoina olivat ylioppilastutkinto ja muu keskiasteen tutkinto. Tutkimusmenetelmänä oli tilastollinen mallintaminen ja mallityyppinä monitasoinen logistinen regressio. Perhetaustalla oli vahva vaikutus keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja etenkin suoritetun tutkinnon tyyppiin. Vanhempien koulutustaso oli erityisen merkittävä taustatekijä. Suuri osa perhetaustan vaikutuksesta tutkintoihin selittyi sen vaikutuksella peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvoon, jolla puolestaan oli vahva vaikutus tutkintoihin. Sekä perhetaustalla että keskiarvolla oli myös itsenäistä vaikutusta keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja tutkinnon tyyppiin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ja ylioppilastutkinnon osuudessa tutkinnoista oli selviä alueellisia eroja. Keskiasteen tutkinnon suorittamista selitettäessä nämä alue-erot selittyivät nuorten erilaisilla perhetaustoilla eri alueilla. Asuinalueella ei havaittu olleen vaikutusta siihen, suorittavatko nuoret keskiasteen tutkinnon. Sen sijaan suoritetun tutkinnon tyyppiä selitettäessä alueiden välinen vaihtelu ei selittynyt täysin perhetaustojen erojen huomioon ottamisella. Tutkituista asuinalueen ominaisuuksista väestön koulutusrakenne osoittautui voimakkaimmaksi vaikutuksiltaan. Korkean koulutustason alueilla ylioppilastutkintojen osuus tutkinnoista oli keskimääräistä suurempi perhetaustan alue-erojen huomioon ottamisen jälkeenkin. Matalan koulutustason alueet eivät sen sijaan poikenneet vaikutuksiltaan keskimääräisistä alueista, eli koulutusrakenteen vaikutus oli epälineaarinen. Koulumenestykseen asuinalueella ei ollut vaikutusta. Asuinalueen väestön koulutusrakenteen selitysvoima oli yksilöiden välistä vaihtelua selitettäessä selvästi vähäisempi kuin perhetaustan selitysvoima, mutta perhetaustan erojen huomioon ottamisen jälkeen jäljelle jääneen alueiden välisen vaihtelun ylioppilastutkintojen osuudessa koulutusrakenne selitti hyvin. Koulun ominaisuuksien vaikutuksia tutkittaessa havaittiin yläasteen koulun oppilaiden sosioekonomisella taustalla olleen vaikutusta vuosina 1995 - 98 peruskoulun päättäneiden helsinkiläisten nuorten peruskoulun jälkeen aloitetun opiskelu-uran tyyppiin. Tämä kouluvaikutus välitti havaittua asuinalueen väestön koulutusrakenteen vaikutusta. Myös kouluvaikutuksen selitysvoima yksilöiden välisen vaihtelun selittäjänä oli selvästi heikompi kuin perhetaustan selitysvoima. Tulokset osoittavat aiempien tutkimusten tapaan koulutustulosten olevan yhteydessä perhetaustaan. Myös asuinalueella ja koulun oppilasrakenteella on tämän tutkimuksen perusteella Helsingissä jonkin verran merkitystä peruskoulun jälkeisen uran kannalta. Huono-osaisimmilla alueilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta, mikä saattaa osaksi johtua Helsingissä harjoitetusta alueellisen segregaation ehkäisemiseen tähdänneestä asuntopolitiikasta, jonka avulla on voitu välttää huono-osaisuuden äärimmäinen keskittyminen alueellisesti.Neighbourhood and family background effects on the secondary education of young people in Helsinki The objective of this study was to find out, how neighbourhood and family characteristics affected young people's completion of secondary education in Helsinki in the 1990's. In addition, effects of school grades and of a number of school characteristics were analysed. Individual-level register-based data compiled by Statistics Finland and neighbourhood-level statistics were used as data. The main individual-level data set represented the young people in Helsinki being in the age of finishing the comprehensive school in the years 1991 - 95, and it had 10,906 cases. The completion of secondary education and the type of completed education were under explanation, the types being upper secondary school and vocational school. Statistical modelling was used as the method of the study, multi-level logistic regression being the type of model applied. Family background had strong effects on the completion of secondary education and especially on the type of completed education. Parental education was a particularly strong background factor. A large share of the family-background effect was mediated by the grades of the final report of the comprehensive school, which had strong effects. Both the family background and the grades also had independent effects on completion of secondary education and on the type of completed education. There were clear differences between neighbourhoods in the proportion of young people who completed secondary education and in the proportions of different types of education. When explaining the completion of secondary education, these differences were explained by differing family backgrounds of young people. Neighbourhoods were not found to have effects on the completion of secondary education. However, when explaining the type of completed education, the between-neighbourhood variation was not explained completely when the differing family backgrounds were taken into account. Of the neighbourhood characteristics under analysis, the educational structure of the neighbourhood population had the strongest effects. In neighbourhoods with a high educational level, the finishing of upper secondary school was more common than in average neighbourhoods also after taking the neighbourhood differences in family backgrounds into account. In contrast, neighbourhoods with a low educational level did not deviate from the average neighbourhoods in their effects. Therefore, the effect of the educational structure was nonlinear. On school grades neighbourhoods did not have effects. The explanatory power of the neighbourhood's educational structure was much weaker than that of the family background in regard to the individual-level variation, but it explained well the between-neighbourhood variation remaining after taking the family backgrounds into account. Effects of school characteristics were analysed with data representing those young people in Helsinki who finished the comprehensive school in the years 1995 - 98. It was found that the socioeconomic composition of the comprehensive school affected the type of educational career that was started. This school effect mediated the observed effect of the educational structure of the neighbourhood population. Also the explanatory power of the school effect was much weaker than that of the family background. The results show, in accordance with earlier studies, that schooling outcomes are associated with family background. This study showed also, that the neighbourhood and the pupil composition of the school have some significance regarding the post-comprehensive school career. The most disadvantaged neighbourhoods were not found to have effects, however. This may be partly because of the housing policy practiced in Helsinki, which has aimed to prevent spatial segregation and has therefore contributed in preventing extreme spatial concentration of disadvantage

Videotuotanto ja digitaalinen markkinointi sosiaalisessa mediassa : case SStv

Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli tutkia videoiden tuottamista ja käyttöä markkinointikeinona sosiaalises-sa mediassa. Opinnäytetyöprosessi käynnistettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon Sanomien kanssa keväällä 2015. Opinnäytetyöprosessin aluksi tutustuimme videotuotannon tekniseen puoleen, jonka jäl-keen tutustuimme digitaaliseen markkinointiin etenkin videoiden näkökulmasta. Videon tuottamisen perusteet jakautuvat kolmeen pääosaan: käsikirjoittamiseen, kuvaamiseen ja editointiin. Nä-mä kolme vaihetta tukevat toisiaan ja niiden saumaton ohjaaminen mahdollistaa parhaimman mahdollisen loppu-tuotteen. Videotuotanto aloitetaan yleensä ideasta, josta työstetään lopullinen käsikirjoitus. Käsikirjoituksen jäl-keen seuraa videon kuvaaminen. Editoinnilla voidaan vaikuttaa suuresti lopullisen tuotteen ulkoasuun ja tarinan kulkuun. Vaikuttava, mielenkiintoinen ja vaihderikas tarina onkin yksi tärkeimmistä keinoista koukuttaa katsoja seuraamaan video loppuun asti. Nykypäivänä digitaalinen markkinointi ja sosiaalinen media ovat yrityksille helpoin keino tavoittaa suuri ja markkinointisuunnitelmaansa sopiva yleisö. Videomarkkinointi yleistyy hurjaa vauhtia ja tämän vuoksi esimerkiksi hakukonejätti Google nostaa alustallaan julkaistuja videoita usein yleisimmäksi hakutulokseksi. Tämän vuoksi yritysten on tärkeää kehittää verkkomarkkinointiaan tehokkaasti koko ajan muokkautuvan sosiaalisen median mukaisesti. Sosiaalinen media mahdollistaa yrityksille helpon ja edullisen markkinointikeinon, jonka suosio perustuu materiaalin nopeaan kiertoon kuluttajien keskuudessa. Yrityksillä on myös mahdollisuus vastata niin positiiviseen kuin negatiiviseenkin palautteeseen nopeasti, osallistua asiakkaiden ongelmiin sekä ylläpitää, kasvattaa tai uudelleenrakentaa luottamusta asiakkaiden sekä yrityksensä välillä. Videot ovat tuoneet markkinointiin uusia alustoja sekä uusia ammatteja. Esimerkiksi videopalvelu YouTube mah-dollistaa käyttäjilleen ansaitsemisen etenkin mainostulojen kautta. Tämän vuoksi esimerkiksi videobloggaus eli vloggaus on ilmiönä jatkuvasti kasvava etenkin ulkomailla, mutta myös Suomessa. Vloggaus on tuonut kyseiset videoiden tuottajat kasvaneen julkisuuden vuoksi myös esimerkiksi osaksi televisiota ja radiota. Opinnäytetyö on toiminnallinen, sillä valmistimme Savon Sanomien nettitelevisio SStv:lle kaksi videota, joihin kirjallinen osuus perustuu. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli näin ollen myös koota kokemustemme perusteella kehitysehdotuksia kyseiselle videopalvelulle ja siihen kuuluville tahoille. Tehdyistä ehdotuksista käy esimerkiksi ilmi, että Savon Sanomat voisi kehittää markkinointiaan näkyvämmäksi ja aggressiivisemmaksi kerätäkseen suurimman mahdollisen yleisön tuottamilleen videoille.One of the main goals of this thesis was to research digital marketing and social media out of videos’ aspect. The process of the thesis started with cooperation with Savonia University of Applied Sciences and newspaper Savon Sanomat at the time of spring 2015. In the beginning we explored the theory of the technical side of film producing and afterwards theory of digital marketing. The rudiments of film producing are divided into three main sections: manuscript, filming and editing. These three phases support each other and their seamless directing enables the best possible outcome. Film produc-ing often starts with an idea which in the end is edited to become the final manuscript. The second part of the manuscript is filming. Editing the film can make a huge difference to the final product and the story in it. An effective and interesting story line is one of the most important ways to make the audience follow the film until the end. These days digital marketing and social media are the easiest ways for companies to reach a big audience which fits perfectly their marketing ideas. Film marketing is becoming more general every day and on that score for example search engine Google picks up videos published in its site to the best search results. This is why companies should develop their digital marketing effectively for all the time changing social media. One of the most effective and affordable ways of marketing is social media whose popularity is based on the rapid rotation of the material among the consumers. Companies also have a possibility to promptly reply to both positive and negative feedback, take part in customers’ problems and maintain, grow or rebuild trust between customers and their company. Videos have brought new platforms and professions to marketing. For example the video service YouTube enables earning mostly through commercial incomes for users providing uploads on the site. For that reason videoblogging also known as vlogging is a constantly growing phenomenon especially abroad but also in Finland. Vlogging has brought up these video producers also part of TV and radio due its publicity. This thesis is practice-based since the written part is based on the two videos made for Savon Sanomat news-paper’s Internet television SStv. The purpose of this thesis is consequently to also gather up propositions for developing the video service in question. For example one of these propositions is to develop the marketing strategy of Savon Sanomat to become more visible and aggressive to accumulate the biggest audience possi-ble for the videos produced

Industrial Action and Conflict Resolution in the New Member States

With the historic enlargement of May 2004, the European Union faces new challenges. How the industrial relations systems of the new Member States respond to the challenges of accession, the single market and, eventually, EMU will play a crucial role in determining the ease of their assimilation within the enlarged Union. This article, based on a research and development project undertaken by the European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, investigates and assesses a specific aspect of their industrial relations institutions, the mechanisms of extra-judicial conflict resolution. The existence of effective and efficient collective conflict resolution procedures and institutions strengthens social dialogue and the latter, again, plays an important role in the creation or reform of the existing dispute resolution procedures. Consequently, the article concludes that successful dispute resolution is directly correlated with the nature, scope and quality of collective bargaining and social dialogue in the new Member States

The effects of socioeconomic and cultural characteristics of regions on the spatial patterns of the Second Demographic Transition in Finland

The article studies to what extent regional socioeconomic and cultural characteristics explain spatial patterns in the Second Demographic Transition in Finland. The country’s 75 functional regions are used as area units. A summary indicator of the transition based on divorce and cohabitation is used as the dependent variable. The results show that the spatial pattern is mainly determined according to the regional level of urbanization, but the effect is mediated by cultural characteristics (secularization and support for the socialist and green parties). The cultural characteristics have only a modest independent effect.cohabitation, cultural factors, divorce rate, regional differences, second demographic transition, socioeconomic factors

Understanding the effects of school catchment areas and households with children in ethnic residential segregation

Households with children have been suggested to play a key role in ethnic residential segregation. One possible mechanism is that school district boundaries affect their segregation patterns, but direct evidence on this is scarce. This study investigates the role of school catchment areas for ethnic residential segregation among different types of households in the city of Helsinki, Finland, using individual-level register-based data covering the complete population of the city between 2005 and 2014. The analyses consist of three steps: a description of ethnic segregation among different types of households with segregation indices, an analysis of mobility flows between school catchment areas, and a boundary discontinuity analysis of the causal effects of the boundaries of catchment areas on the mobility of different types of Finnish-origin households. The analyses show that ethnic segregation is stronger among households with children than among childless households and the residential mobility of higher-income Finnish-origin households with children is particularly affected by the school catchment area boundaries.Peer reviewe

Do electoral results come as a surprise because our empirical models are limited?

Recent elections in many European countries have seemed less predictable, as party systems fragment and new parties challenge the established ones on a range of issues. Looking at the recent case of Finland, Zhen Im, Hanna Wass, Heikki Hiilamo and Timo Kauppinen argue that political scientists need to develop new models for mapping multiple, changing issues for electoral competition

Palkkakuitti äänestyslippuna : tulojen yhteys äänestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan

Non peer reviewe