Spiral Unfoldings of Convex Polyhedra

The notion of a spiral unfolding of a convex polyhedron, resulting by flattening a special type of Hamiltonian cut-path, is explored. The Platonic and Archimedian solids all have nonoverlapping spiral unfoldings, although among generic polyhedra, overlap is more the rule than the exception. The structure of spiral unfoldings is investigated, primarily by analyzing one particular class, the polyhedra of revolution

Long Term Results of Pancreatectomy With and Without Venous Resection: A Comparison of Safety and Complications of Spiral Graft, End-to-End and Tangential/Patch Reconstruction Techniques.

Peer reviewe

Food-Grade Bacteria Combat Pathogens by Blocking AHL-Mediated Quorum Sensing and Biofilm Formation

Disrupting bacterial quorum sensing (QS) signaling is a promising strategy to combat pathogenic biofilms without the development of antibiotic resistance. Here, we report that food-associated bacteria can interfere with the biofilm formation of a Gram-negative pathogenic bacterium by targeting its AHL (acyl-homoserine lactone) QS system. This was demonstrated by screening metabolic end-products of different lactobacilli and propionibacteria using Gram-negative and biofilm-forming Chromobacterium violaceum as the QS reporter and our anti-QS microscale screening platform with necessary modifications. The method was optimized in terms of the inoculation technique and the concentrations of D-glucose and L-tryptophan, two key factors controlling the synthesis of violacein, a purple pigment indicating the activation of the QS system in C. violaceum. These improvements resulted in ca. 16-times higher violacein yields and enabled revealing anti-QS effects of Lactobacillus acidophilus, Lentilactobacillus kefiri, Lacticaseibacillus rhamnosus and Propionibacterium freudenreichii, including new cheese-associated strains. Our findings also suggest that acetate and propionate excreted by these species are the main factors that interrupt the QS-mediated signaling and subsequent biofilm growth without affecting the cell viability of the C. violaceum reporter. Thus, the present study reports a revised anti-QS screening method to accurately define new bacteria with an ability to combat pathogens in a safe and sustainable way

Food-Grade Bacteria Combat Pathogens by Blocking AHL-Mediated Quorum Sensing and Biofilm Formation

Disrupting bacterial quorum sensing (QS) signaling is a promising strategy to combat pathogenic biofilms without the development of antibiotic resistance. Here, we report that food-associated bacteria can interfere with the biofilm formation of a Gram-negative pathogenic bacterium by targeting its AHL (acyl-homoserine lactone) QS system. This was demonstrated by screening metabolic end-products of different lactobacilli and propionibacteria using Gram-negative and biofilm-forming Chromobacterium violaceum as the QS reporter and our anti-QS microscale screening platform with necessary modifications. The method was optimized in terms of the inoculation technique and the concentrations of D-glucose and L-tryptophan, two key factors controlling the synthesis of violacein, a purple pigment indicating the activation of the QS system in C. violaceum. These improvements resulted in ca. 16-times higher violacein yields and enabled revealing anti-QS effects of Lactobacillus acidophilus, Lentilactobacillus kefiri, Lacticaseibacillus rhamnosus and Propionibacterium freudenreichii, including new cheese-associated strains. Our findings also suggest that acetate and propionate excreted by these species are the main factors that interrupt the QS-mediated signaling and subsequent biofilm growth without affecting the cell viability of the C. violaceum reporter. Thus, the present study reports a revised anti-QS screening method to accurately define new bacteria with an ability to combat pathogens in a safe and sustainable way

Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2017–2019

Vuosina 2017–2019 Ruokaviraston ylläpitämään elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 169 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 96 % oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 7. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 2 900 henkilöä ja talousveden välityksellä 567 henkilöä. Kuten aikaisemminkin 2000-luvulla, norovirus oli vuosina 2017–2019 yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Norovirus aiheutti 57 (35 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Suurimmat elintarvikevälitteiset epidemiat aiheutti norovirus hoitolaitosruokailun välityksellä vuonna 2018 (292 ja 110 sairastunutta). Yleisimmät raportoidut välittäjäelintarvikkeet olivat kala ja kalavalmisteet sisältäen äyriäiset ja simpukat. Ne aiheuttivat 14 (9 %) epidemiaa. Toiseksi yleisin välittäjä oli liha ja lihavalmisteet sekä kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet (kumpikin 12 epidemiaa; 7 %). Yli 70 %:ssa epidemioista välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 33 (20 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista epidemioista 22 %:n taustalla oli lämpötilaan ja säilytysaikaan liittyviä puutteita ja virheitä. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 19 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista ja näissä melkein kaikissa tapauksissa aiheuttajana oli norovirus. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikaksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (90 kpl; 56 %) ja toiseksi yleisimmin koti (12 kpl; 7 %). Norovirukset aiheuttivat suurimman osan (3 kpl) tunnistetuista talousvesiepidemioista. Yhdessä epidemiassa epäiltiin sapovirusta aiheuttajaksi. Suurin talousvesivälitteinen epidemia havaittiin Nousiaisissa vuonna 2018. Sairastuneita raportoitiin 463. Taudinaiheuttajiksi epäiltiin mm. sapoviruksia. Vuosien 2017–2019 aikana taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 67 (41 %) elintarvikevälitteisessä ja kolmessa talousvesiepidemiassa. Uimavesivälitteisten epidemioiden raportointi alkoi vuonna 2012. Suomessa raportoitiin vuosina 2017–2019 neljä uimavesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui noin 200 henkilöä. Kolme epidemioista aiheutui noroviruksen ja yksi kampylobakteerin saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. Ulostevahingon saastuttamalla allasvedellä oli mahdollinen yhteys kylpyläympäristön epidemiaan. Jätevedellä saastunut luonnonvesi aiheutti yhden epidemian. Kahdessa uimarantaympäristöön liittyneessä epidemiassa uimaveden saastumisen syytä ei saatu selville

Both sedentary time and physical activity are associated with cardiometabolic health in overweight adults in a 1 month accelerometer measurement

The aim of this study was to examine the associations of cardiometabolic health markers with device-measured sedentary behavior (SB) duration and different intensities of physical activity (PA) among overweight working-aged adults with low self-reported PA levels. This cross-sectional analysis included 144 subjects (42 men) with mean age of 57 (SD 6.5) years and mean BMI of 31.7 (SD 4) kg/m2. SB and standing time, breaks in sedentary time, light PA (LPA) and moderate-to-vigorous PA (MVPA) were measured for 4 consecutive weeks (mean 25 days, SD 4) with hip-worn accelerometers. Fasting plasma glucose, insulin, HbA1c, triglycerides and total cholesterol, HDL and LDL were measured from venous blood samples. HOMA-IR index was calculated as a surrogate of insulin resistance. The associations were examined using linear models. LPA, MVPA, and daily steps associated with better insulin sensitivity and favorable plasma lipid profile, when adjusted for age, sex and BMI, whereas greater proportion of SB associated with insulin resistance and unfavorable lipid profile. As all PA intensities associated with better cardiometabolic health, the total daily duration of PA may be more relevant than intensity in maintaining metabolic health in overweight adults, if the current guidelines for PA are not met.</p

Nuorisoyhteistyö Seitin varhaisnuorisotoiminnan käynnistäminen: Selvitys liikuntavammaisten ja pitkäaikaissairaiden varhaisnuorten toiminnan tarpeista

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Nuorisoyhteistyö Seitti.  Seitin yhteistyöjärjestöt ovat Invalidiliitto  ry, Lihastautiliitto ry, Suomen MS‐liitto ry ja Suomen CP‐liitto ry, joiden kaikkien toimintaa Raha‐ automaattiyhdistys RAY tukee. Seitti järjestää erilaista toimintaa liikuntavammaisille ja pitkäaikais‐ sairaille nuorille sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Toiminta on monipuolista, esteetöntä,  nuorten näköistä ja osittain nuorten itsensä suunnittelemaa. Tavoitteena on yhteistyöjärjestöjen  lisäksi pyrkiä laajentamaan toimintaa liittojen ulkopuolelle, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman  paljon uusia nuoria ja toiminnassa olisi mukana yhä enemmän inklusiivisuus eli vammaisten ja  vammattomien yhdessä toimiminen.    Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa liikuntavammaisten ja pitkäaikaissairaiden varhaisnuor‐ ten (13‐17v.) toiminnan tarvetta kyselyn avulla. Lisäksi tavoitteena oli parantaa Seitin tunnettavuut‐ ta. Tutkimusongelmana oli selvittää, minkälainen toiminta varhaisnuoria kiinnostaa, kuinka usein  toimintaan haluttaisiin osallistua ja millä alueella toiminnalle olisi tarvetta. Aineisto kerättiin kysely‐ lomakkeella, jonka teimme Webropol‐ohjelmalla. Kyselyä jaettiin muun muassa yhteistyöliittoihin,  järjestöihin, kuntiin, kouluihin ja sairaaloihin, jotka välittivät kyselyn eteenpäin kohderyhmälle.  Kysely oli julkinen ja se oli esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja järjestöjen kotisivuilla. Kysely  tavoitti 102 henkilöä, joista 18vastasi kyselyyn. Aineistoa kerättiin keväällä 2014 maalis‐ ja huhti‐ kuun aikana.    Tutkimuksessa keskeisimpänä tuloksena saimme selville, että 13–17 ‐vuotiaat liikuntavammaiset ja  pitkäaikaissairaat varhaisnuoret olisivat kiinnostuneita osallistumaan toimintaan, joka sisältäisi  liikuntaa, kokkaustaitoja tai musiikkia. Kyselyymme vastaajat kaipasivat lisää alueellista toimintaa  pääkaupunki seudulla, Varsinais‐Suomessa, Keski‐Suomessa ja Etelä‐Savossa. Lisäksi heitä kiinnos‐ taisi osallistuminen kesäleiritoimintaan valtakunnallisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella Seitin  on tarkoitus suunnitella ja käynnistää uutta toimintaa varhaisnuorille. The assignor of the thesis was Youth Cooperation Seitti. The cooperation organizations within Seitti  are The Finnish Association of People with Physical Disabilities, The Finnish Association of People  with Muscular Diseases, The Finnish MS‐Association and the Finnish CP‐Association.  Finland’s Slot  Machine Association (RAY) supports these organizations financially. Seitti organizes different types  of activities for young people locally and nationwide. The activities are varied and accessible and  partly planned by the young people themselves. The future aim of Seitti is to expand the activities  outside of organizations and reach more young people and to create activities which are more and  more inclusive. Then both people with or without disabilities could act together.     The purpose of the thesis was to examine the activity needs of disabled and chronically ill young  people (from age thirteen to seventeen) by conducting a survey. The aim was also to increase peo‐ ple’s awareness of Seitti. The research problem was to find out what kind of activities sub‐teens  were interested in and how often and where they would like to participate in such activities. The  data was collected by using survey form made with the Webropol‐software. The survey form was  disseminated, for example, to the cooperation organizations mentioned above, municipalities,  schools and hospitals which spread it on to the target audience. The survey form was public and it  was presented, for example, on different organizations’ homepages and the social media. 102 peo‐ ple found the survey and 18 people responded to it. The data was collected in March and April  2014.    The most important result of this study was that physically disabled and chronically ill sub‐teens  would like to participate in programs including physical activities, cooking skills and music. The re‐ spondents were also interested in participating in summer camps nationwide.  The respondents also  wanted more local activities in the Helsinki metropolitan area, Southwest Finland, Central Finland  and South Savo. Based on the results, the purpose of Seitti is to launch new activities for young  people.

Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen

Järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistä 68 prosenttia on luokiteltu hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan, mutta vesistöjen kunnostuksille on silti tarvetta, sillä useita vesistöjä on heikossa tilassa tai riskissä heikentyä. Tilaltaan heikentyneitä virtavesiä ja järviä on alettu kunnostaa jo muutamia vuosikymmeniä sitten virkistys- ja muun käytön sekä vedenlaadun parantamiseksi, mutta kunnostustoimiin on enenevissä määrin ryhdytty vasta 2000-luvulla vesistöjen ekologisen tilan kohentamiseksi EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti. Näiden kunnostustoimien seuranta ja niiden vaikutusten arviointi on kuitenkin jäänyt huomattavasti toimenpiteitä vähemmälle huomiolle. Kunnostustoimenpiteet ovat aina riippuvaisia kunnostettavan kohteen ominaispiirteistä ja kunnostuksen tavoitteista. Vesistökunnostuksen toteuttaminen on yleensä pitkäaikainen ja monitahoinen prosessi, jossa yhdellä toimenpiteellä ei välttämättä päästä lopulliseen päämäärään. Tähän raporttiin on koottu menetelmäkohtaiset ohjeet vesistökunnostusten seurannoille, joiden avulla voidaan tehdä päätelmiä kunnostusten tuloksellisuudesta. Kunnostushankkeet on jaoteltu seurantaohjeistuksia varten neljään eri luokkaan: 1) virtavesien kunnostushankkeisiin, 2) pienten virtavesien kunnostushankkeisiin, 3) järvikunnostuksiin sekä 4) lintuvesikunnostuksiin. Vesistökunnostushankkeiden seuranta kohdistuu sekä tehtäviin toimenpiteisiin että niiden vaikutuksien arviointiin. Jatkossa kaikenkokoisiin kunnostushankkeisiin tulee liittää vaikutuksia arvioiva seurantasuunnitelma. Seuranta ja sen toteutus varsinaisen kunnostuksen toimenpidevaiheen jälkeen tulisi jatkossa ottaa selkeästi huomioon myös rahoituspäätöksissä. Merkittävää julkista rahoitusta hakevissa hankkeissa tulisi budjetoida riittävästi myös seurantaan, ottaen huomioon hankkeen koko ja tavoite. Seurannan tulosten avulla voidaan jakaa kokemuksia hyvistä ja vältettävistä käytännöistä sekä kehittää toimintaa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi ja parhaimmassa tapauksessa jopa ennustaa tuloksia jatkotarpeita ajatellen